Lapin AMK Master School, syksy 2022: Kestävän tuotannon kehittäminen
Tunnus: LAMS22S
Terveydenhoitaja (ylempi AMK)
Tradenomi (ylempi AMK)
Restonomi (ylempi AMK)
Insinööri (ylempi AMK)
Agrologi (ylempi AMK)
Metsätalousinsinööri (ylempi AMK)
Liikunnanohjaaja (ylempi AMK)
Geronomi (ylempi AMK)
Fysioterapeutti (ylempi AMK)
Sosionomi (ylempi AMK)
Kuvaus
MASTER SCHOOL-KOULUTUSTEN (YLEMMÄT AMK-KOULUTUKSET) KUVAUS
Lapin AMKin ylemmät AMK-koulutukset (YAMK-koulutukset) ovat joko monialaisia osaamista monipuolistavia ja laaja-alaistavia koulutuksia tai alan osaamista syventäviä koulutuksia, joilla on vahva yhteys asiantuntijatyössä tarvittavaan erityisosaamiseen ja työelämää uudistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI).
Monialaisissa koulutuksissa on keskeistä uuden tiedon tuottaminen sekä osaamisen jakaminen ja hyödyntäminen työelämän kehittämisessä, vahva tulevaisuusorientaatio sekä innovointihalu ja -kyky. Kehittämishankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen eri alojen rajapinnoilla ja verkostoissa tuottaa uusia innovaatioita ja moniammatillisen toiminnan osaamista.
Syventävä YAMK-koulutus puolestaan kartuttaa omaan alaan liittyvää tietoa kriittisesti ja antaa valmiuksia välittää osaamista omaan organisaatioon ja sen ulkopuolelle. Koulutuksessa korostuvat asiantuntijuus alaan kuuluvan uuden tiedon tuottamiseen, käytäntöön soveltamiseen sekä syntyneen kehityspanoksen vaikutusten arviointiin liittyvä osaaminen. Syventävien erityisosaamisalueiden valinnat perustuvat tarkkaan harkittuun profilointiin sekä vahvaan TKI-yhteyteen.
YAMK-koulutuksissa toimitaan koko Lapin korkeakouluyhteisön tapaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla jatkuvassa vuorovaikutuksessa sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa.
KOULUTUSTEN SISÄLTÖ JA RAKENNE
Koulutukset rakentuvat 1) ydinosaamisen, 2) tutkimus- ja kehittämisosaamisen sekä 3) profiloivan osaamisen opintojaksoista.
Koulutuskohtaisia ydinosaamisen opintoja suoritetaan koulutuksesta riippuen 20-30 opintopistettä. Tutkimus- ja kehittämisosaaminen sisältää 30 opintopisteen laajuisen opinnäytetyön. Profiloivan osaamisen opintojaksot voit valita yhteisestä monialaisesta Lapin AMK Master School-tarjonnasta. Tämä antaa sinulle mahdollisuuden rakentaa osaamistarpeitasi vastaavan ja urapolkuasi parhaiten tukevan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (eHOPS). Tarjonnassa on sekä suomenkielisiä että englanninkielisiä profiloivia opintoja muun muassa seuraavista kokonaisuuksista: kehittämisosaaminen, johtamisosaaminen, digitalisaatioon liittyvä osaaminen sekä yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen. Profiloivaan osaamiseen voit valita myös muissa korkeakouluissa tarjolla olevia ylempien korkeakoulututkintojen tasoisia opintoja (EQF7) tai esimerkiksi valtakunnallisen Campusonlinen YAMK-tasoisia verkko-opintoja.
Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö
KOULUTUSTEN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS
Kaikkien koulutusten toteutus tapahtuu vahvasti verkko-oppimisympäristöä hyödyntäen. Osa koulutuksista tapahtuu kokonaan virtuaalikampuksella (verkko-opinnot), osassa voi olla joitakin lähiopetuspäiviä kampuksella (monimuoto-opinnot). Opiskelussa hyödynnetään projektioppimista ja opintojaksojen tehtäviä kytketään työelämästä nouseviin kehittämistarpeisiin. Osassa opintojaksoja hyödynnetään Lapin ammattikorkeakoulussa käynnissä olevia kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita.
Opiskelua ohjaavat koulutusten vastuuyliopettajat, eri opintojaksojen opettajat sekä opinto-ohjaaja. Opintojen aikana opiskelija reflektoi oman osaamisensa karttumista ja saa vertaistukea ja -arvioita opiskelijaryhmältä. Opetussuunnitelma toimii lähtökohtana henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmalle (eHOPS), jonka laatimiseen opiskelija saa ohjausta opinto-ohjaajalta.
KUORMITTAVUUS
Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Yhden opintopisteen työmäärä on noin 27 tuntia. Opintopistettä vastaava työmäärä arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittain tasaisesti 40 viikon aikana.
OPINNÄYTETYÖ
Tutkinnon keskeisen osan muodostaa ammatillinen kehittämistehtävä, opinnäytetyö. Se perustuu työelämään liittyvän tutkimuksellisen kehittämisidean analysoinnille, suunnittelulle ja toteutukselle. Opinnäytetyö toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa ja se voi olla myös monialainen. Opinnäytetyö on koko koulutuksen kestävä prosessi, jonka aikana verkostoidutaan ja kehitetään asiantuntijuutta työelämän asiantuntijoiden ja muiden opiskelijoiden kanssa. Opinnäytetyön avulla uudistetaan työelämää ja tehdään aluekehitystyötä tuottamalla uutta tietoa sekä kehittämällä ratkaisu- ja toimintamalleja tai palveluita työelämän ja henkilökohtaisen osaamisen tarpeisiin.
KANSAINVÄLISYYS
Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) strategian mukaan kansalliset ja kansainväliset osaamisen verkostot edistävät strategisten tavoitteiden saavuttamista. Koulutuksessa tehdään yhteistyötä kansainvälisten korkeakoulujen kanssa siten, että joidenkin opintojaksojen toteutuksissa on yhteisiä osuuksia muiden korkeakoulujen kanssa, esimerkiksi työpajoina, jolloin osa opetuksesta tapahtuu englanninkielellä. Mahdollisuuksien mukaan voit tehdä myös opinnäytetyösi kansainväliseen hankkeeseen. Voit lisäksi kehittää kansainvälisyyttäsi valitsemalla englanninkielisiä opintoja Lapin ammattikorkeakoulun ylemmän korkeakoulututkinnon tai Campusonlinen tarjonnasta tai osallistumalla ulkomaanvaihtoon.
OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTI
Oppimisen tavoitteena on ammatillisen osaamisen kehittyminen opiskelijakeskeisten ja aktivoivien oppimis- ja ohjausmenetelmien avulla. Ammatillinen osaaminen syvenee myös ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja vahvistavien oppimis- ja kehittämisprojektien avulla. Kaikissa oppimisen organisoinnin tavoissa lähtökohtana ovat työelämän tarpeet ja työelämäläheinen toteutus. Arviointi on osaamisperustaista.
Opiskelun eri vaiheissa tapahtuva arviointi muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka tukee koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen saavuttamista. Arviointia toteutetaan usein kolmikantaperiaatteella (opiskelija, työelämänedustaja/ohjaaja, opettaja). Koulutuksen viralliset tavoitteet toimivat oppimista ohjaavina ja motivoivina suunnannäyttäjinä. Arvioinnissa huomioidaan sekä oppimisprosessi että osaaminen eli tuotos. Oppimisprosessin arvioinnissa opintojakson tasolla keskeisiä työvälineitä ovat itsearviointi, vertaisarviointi ja opettajan antama palaute. Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmissa oleviin opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin, joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Opintojakson osaamistavoitteet johdetaan koulutuksen kompetensseista.
Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2), hylätty (0) tai asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0).
HANKITTU OSAAMINEN JA HYVÄKSILUKEMINEN
Tutkintoa suorittaessa opiskelijalla on mahdollisuus ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantyyppisillä opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella (932/2014, 37§9). Menettelystä käytetään nimitystä hyväksiluku.
Lisätiedot
EUROOPPALAINEN JA KANSALLINEN TUTKINTOJEN VIITEKEHYS
Eurooppalainen tutkintojen viitekehys European Qualifications Framework (EQF) on yhteinen eurooppalainen malli osaamisen kuvaamiseen. Se helpottaa eri maiden kansallisten koulutus- ja tutkintojärjestelmien keskinäistä vertailua. Viitekehyksessä on kahdeksan vaativuustasoa.
Suomen tutkintojen ja muun osaamisen viitekehys ( NQF) perustuu Euroopan parlamentin esitykseen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi. Se on yhdenmukainen myös eurooppalaisen korkeakoulututkintojen viitekehyksen (European Higher Education Area (EHEA) qualifications framework) kanssa. Viitekehys kuvaa koulutusjärjestelmään kuuluvat tutkinnot, oppimäärät ja muut laajat osaamiskokonaisuudet, jotka on sijoitettu kahdeksalle tasolle niiden edellyttämän osaamisen perusteella. Kansallisesta tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä säädetään laissa (93/2017) ja valtioneuvoston asetuksessa (120/2017).
Tasolle 7 asettuvat ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset, joiden kohderyhmänä ovat ylemmän korkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet.
Osaamistavoitteet
KOULUTUSTEN TAVOITTEET
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on ammattikorkekouluasetuksen (18.12.2014/1129) pykälän 5 mukaan, että tutkinnon suorittaneella on
1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;
2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;
3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;
4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
AMMATILLISEN KASVUN POLKU - HANKITTAVA OSAAMINEN
Lapin AMKin ylempien AMK-tutkintojen opetussuunnitelmassa otetaan huomioon Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) strategiset valinnat, joita ovat globaali arktinen vastuu, kestävä matkailu sekä tulevaisuuden palvelut ja etäisyyksien hallinta. Strategiset valinnat huomioidaan tarkoituksenmukaisella tavalla sekä ydinosaamisen että profiloivan osaamisen opintojaksoissa. Tämä voi tapahtua joko sisältö- tai menetelmävalintoina ja tulee näkyväksi opintojakson osaamistavoitteissa. Jokainen koulutus edistää yhden tai useamman strategisen valinnan toteutumista.
Kaikkiin YAMK-koulutuksiin liittyvät seuraavat yleiset työelämäkompetenssit: eettinen osaaminen, innovaatio-osaaminen, kansainvälisyysosaaminen, oppimisen taidot, työelämä osaaminen ja työyhteisöosaaminen. Lisäksi jokaisella koulutuksella on 1-2 koulutuskohtaista kompetenssia, joihin kiteytyy koulutuksen ydinosaaminen. Koulutusten tuottamat osaamiset on kuvattu opinto-oppaassa. Niiden huomioonottaminen ja arviointi opintojaksoilla löytyy opetussuunnitelman kompetenssimatriisista.
Vuonna 2023 toteutettavissa profiloivissa opinnoissa huomioidaan uudet geneeriset kompetenssit: 1) oppimaan oppiminen, 2) työelämässä toimiminen, 3) eettisyys, 4) kestävä kehitys, 5) ennakoiva kehittäminen sekä 6) kansainvälisyys ja monikulttuurisuus.
1) Oppimaan oppiminen: Valmistuva YAMK-opiskelija edistää omaa ja yhteisönsä jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittymistä hyödyntäen eri alojen tietoa ja digitalisaation mahdollisuuksia.
2) Työelämässä toimiminen: Valmistuva YAMK-opiskelija osaa kehittää ja johtaa työyhteisöään sekä uudistaa työelämää.
3) Eettisyys: Valmistuva YAMK-opiskelija arvioi ja edistää ammattialan eettisten periaatteiden ja arvojen toteutumista työyhteisössä huomioiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaattet.
4) Kestävä kehitys: Valmistuva YAMK-opiskelija kehittää ja johtaa kestäviä ja vastuullisia toimintatapoja työssään sekä tukee kestävyysmuutosta työyhteisössään ja yhteiskunnassa.
5) Ennakoiva kehittäminen: Valmistuva YAMK-opiskelija osaa johtaa uusien, tulevaisuutta ennakoivien ratkaisujen kehittämistä ja tuottaa uutta tietoa erilaisia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä hyödyntäen.
6) Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus: Valmistuva YAMK-opiskelija osaa kehittää ja johtaa monikulttuurisia ja kansainvälisiä toimintaympäristöjä ja verkostoja.
Valitse opintojen ajoitus-, rakenne- tai jäsentelynäkymä
Näytä opintojen ajoitukset lukuvuosittain, lukukausittain tai periodeittain
Tunnus | Opinnon nimi | Laajuus (op) | 2022-2023 | 2023-2024 |
Syksy
2022 |
Kevät
2023 |
Syksy
2023 |
1. / 2022 | 2. / 2023 | 3. / 2023 | 1. / 2023 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
YDILMS-1001 |
YDINOSAAMINEN
(Valitaan opintopisteitä: 30) |
20 - 30 | |||||||||
KVTMOD21-1001 |
Kestävän tuotannon kehittäminen
(Valitaan kaikki) |
25 | |||||||||
YAMK017 | Kestävän kehityksen periaatteet ja toimintamallit yritystoiminnassa | 5 | 5 | 5 | 5 | ||||||
YAMK019 | Kestävän tuotannon kehittäminen -projekti | 10 | 10 | 5 | 5 | 5 | 5 | ||||
Y9992COJ | Työelämän kehittämismenetelmät | 5 | 5 | 5 | 5 | ||||||
YAMK018 | Vastuullinen ja resurssiviisas liiketoiminta | 5 | 5 | 5 | 5 | ||||||
PROLMS-1001 |
PROFILOIVA OSAAMINEN
(Valitaan opintopisteitä: 40) |
30 - 40 | |||||||||
YVAPMOD21-1001 |
Vapaasti valittavat
(Valitaan opintopisteitä: 40) |
30 - 40 | |||||||||
KEOMOD21-1001 |
Kehittämisosaaminen
(Valitaan erillisten kriteerien mukaan: 0) |
0 | |||||||||
YAMK093 | Asiantuntijana kirjoittaminen | 5 | 5 | 5 | 5 | ||||||
TUTKLMS-1001 |
TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOSAAMINEN
(Valitaan kaikki) |
30 | |||||||||
OPLMS-1001 |
Opinnäytetyö
(Valitaan kaikki) |
30 | |||||||||
YAMK063 | Opinnäytetyön suunnitteluvaihe | 10 | 10 | 10 | 10 | ||||||
YAMK064 | Opinnäytetyön toteuttamisvaihe | 10 | 10 | 10 | 10 | ||||||
YAMK065 | Opinnäytetyön viimeistelyvaihe | 10 | 10 | 10 | 10 | ||||||
Yhteensä | 90 | 50 | 10 | 35 | 15 | 10 | 35 | 15 | 0 | 10 |
Lukukausi- ja lukuvuosikohtaiset opintopistekertymät vaihtelevat valinnaisten ja vapaasti valittavien opintojen ajoituksesta johtuen.
Todistusjäsentely - YAMK
Todistusjäsentelyssä opintojaksot jakautuvat ammattikorkeakoulun asetuksen mukaisesti.
Yhteiset kompetenssit (YAMK)
Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen yhteiset kompetenssit
Yhteiset kompetenssit (2023), YAMK
Koulutuksen kompetenssit syksy 2022, YAMK
Business ecosystems and platforms
The student |
Business Ecosystems |
Business Research and Development Methods |
Leading Knowledge and Networks |
Digital transformation of enterprises
The student |
Business Research and Development Methods |
Leading Business Model Innovation |
Hajautettujen työympäristöjen johtaminen
- osaa kehittää, johtaa ja arvioida hajautettuja työympäristöjä kestävästi |
Creation of Sustainable Future |
Digitalisoituneen palveluliiketoiminnan johtaminen |
Digitaalinen alustatalous |
Työelämän kehittämismenetelmät |
Horizons of the digital economy
The student |
Business Research and Development Methods |
Planning and horizons of the digital economy |
The Global Digital Economy |
Kestävän tuotantotoiminnan suunnittelu |
Kestävän kehityksen periaatteet ja toimintamallit yritystoiminnassa |
Kestävän tuotannon kehittäminen -projekti |
Työelämän kehittämismenetelmät |
Vastuullinen ja resurssiviisas liiketoiminta |
Monialaisen palvelutalouden kehittämisosaaminen
- osaa monialaisesti vertailla palvelutalouden käsitettä sekä hyödyntää oppimaansa omaan toimintaympäristöön |
Digitalisoituneen palveluliiketoiminnan johtaminen |
Digitaalinen alustatalous |
Työelämän kehittämismenetelmät |
Vuorovaikutusjohtaminen |
Tiedolla johtamisen asiantuntijuus
- opiskelija tuntee ja ymmärtää sekä osaa soveltaa käytännössä tiedolla johtamisen käsitteitä ja keskeisiä teorioita |
Etiikka ja vastuullisuus tiedolla johtamisessa |
Tiedolla johtamisen kulmakivet |
Tiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa ja päätöksenteossa |
Työelämän kehittämismenetelmät |
Tiedon hyödyntämisen kehittämisosaaminen
- opiskelija osaa monialaisesti vertailla tiedon hyödyntämistä erilaisilla aloilla ja organisaatioissa sekä hyödyntää oppimaansa omaan toimintaympäristöön |
Data asiakaslähtöisten hyvinvointipalvelujen kehittämisessä |
Tekoäly ja älykkäät ympäristöt hyvinvointialalla |
Tiedolla johtaminen hyvinvointialalla |
Tiedon hyödyntämisen kehittämisosaaminen
- opiskelija osaa monialaisesti vertailla tiedon hyödyntämistä erilaisilla aloilla ja organisaatioissa sekä hyödyntää oppimaansa omaan toimintaympäristöön |
Etiikka ja vastuullisuus tiedolla johtamisessa |
Tiedolla johtamisen kulmakivet |
Tiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa ja päätöksenteossa |
Työelämän kehittämismenetelmät |
Uudistuva johtaminen
- Johtaa ja kehittää terveydenhuollon palveluita ja palvelukokonaisuuksia muuttuvissa toimintaympäristöissä |
Asiakaslähtöisten terveyspalveluiden kehittäminen |
Henkilöstön johtaminen |
Osallistava strateginen johtaminen |
Terveys ja talous |
Työelämän kehittämismenetelmät |
Luokittelemattomat |
Asiakaslähtöinen hyvinvointiteknologia |
Datan rakentuminen digitaalisissa palveluissa |
Digitaaliset toiminnot hyvinvointialalla |
Data-analytiikka ja avoin data kehittämisen työkaluna |
Digitaalinen alustatalous |
Digital Platforms |
Digital Transformation Strategies |
Etiikka ja vastuullisuus tiedolla johtamisessa |
Networking in International Environment |
Tekoälyn ja data-analytiikan mahdollisuudet terveys- ja hyvinvointialalla |
Tiedolla johtamisen kulmakivet |
Transformative Technologies for Future |
Älykäs tiedon tulkinta ja älykkäät ympäristöt |
Ennakoiva johtaminen |
Etätyö ja virtuaalijohtaminen |
Inclusion Management |
Kehittämistoiminnan johtaminen |
Näyttöön perustuvan toiminnan johtaminen |
Osaamisen johtaminen |
Project Management |
SOTE-johtaminen |
Vastuullisesti kestävä johtaminen |
Vuorovaikutusjohtaminen |
Asiantuntijana kirjoittaminen |
Autonominen ja uudistuva tiimityö |
Creation of Sustainable Future |
Design Thinking and Creativity |
Kehittyvän työyhteisön hallinta |
Muuttuva pohjoinen toimintaympäristö |
Näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen |
Palvelumuotoilu ja palveluinnovaatiot |
Työelämän kehittämismenetelmät |
Business Design Project |
Digital Brand Management |
Digital Customer Experience Management |
Ennakoiva talouden johtaminen |
Financial and Performance Management |
Kehittävä yrittäjyys |
Maine ja verkostoituva palvelutalous |
Opinnäytetyön suunnitteluvaihe |
Opinnäytetyön toteuttamisvaihe |
Opinnäytetyön viimeistelyvaihe |