Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija tietää algebran, geometrian ja trigonometrian perusperiaatteet ja -menetelmät. Opiskelija osaa hyödyntää algebran, geometrian ja trigonometrian menetelmiä ammattialaansa liittyvissä ongelmissa.

Sisältö

Lukujen ja lausekkeiden käsittely. Ensimmäinen ja toisen asteen yhtälöiden muodostaminen ja ratkaiseminen. Verrannollisuus ja mittakaavat. Suorakulmaisen ja yleisen kolmion trigonometriaa. Taso- ja avaruusgeometriaa. Ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot matemaattisina malleina.

Aika ja paikka

Syyslukukausi 2024. Lapin AMK, Rantavitikan kampus (Rovaniemi, Jokiväylä 11).

Oppimateriaalit

Kaikki tarvittava oppimateriaali on saatavilla Moodlessa opintojakson työtilassa. Lisälukemisena voi käyttää esim.: Tuomenlehto, Holmlund, Huuskonen, Makkonen, Surakka: Insinöörin matematiikka. Henttonen, Peltomäki, Uusitalo: Tekniikan matematiikka 1.

Opetusmenetelmät

Lähiopetusta noin 56 h. Oppitunneilla varmistetaan opintojakson aihepiirien perusasioiden hallinta teorian ja esimerkkien avulla. Lisäksi opiskelija saa tunneilla ohjausta tehtävien tekoon.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välikokeiden ajankohdat sovitaan opintojaksolla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson suoritus koostuu arvioitavista tehtävistä ja kahdesta välikokeesta. Itsenäinen suoritus on mahdollinen.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää käsitteet. Hän osaa ratkaista selkeästi määriteltyjä sovellustehtäviä algebran, geometrian ja trigonometrian menetelmin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää käsitteet. Hän osaa valita erityyppisiin tehtäviin soveltuvia matemaattisia perusmenetelmiä ja ratkaista tehtäviä niiden avulla.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää käsitteet. Hän osaa valita uudentyyppisiin tehtäviin soveltuvia matemaattisia perusmenetelmiä. Hän osaa hyödyntää matemaattisia menetelmiä monipuolisesti alaansa liittyvien ongelmien ratkaisussa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin perusteena ovat ammattialaan liittyvät algebran, geometrian ja trigonometrian perusperiaatteet ja -menetelmät sekä tarvittavat tiedot ja taidot soveltavia opintoja varten.

Arviointi perustuu kahteen välikokeeseen sekä harjoitustehtäviin. Kokeiden osuus on noin 50 % arvioinnista ja tehtävien osuus noin 50 %. Arviointiasteikko 0 - 5.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää ja tuntee käsitteet ja osaa ratkaista perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa ratkaista vaativampia sovellustehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Osaa soveltaa menetelmiä uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Tavoitteet

Opiskelija tietää algebran, geometrian ja trigonometrian perusperiaatteet ja -menetelmät. Opiskelija osaa hyödyntää algebran, geometrian ja trigonometrian menetelmiä ammattialaansa liittyvissä ongelmissa.

Sisältö

Lukujen ja lausekkeiden käsittely. Ensimmäinen ja toisen asteen yhtälöiden muodostaminen ja ratkaiseminen. Verrannollisuus ja mittakaavat. Suorakulmaisen ja yleisen kolmion trigonometriaa. Taso- ja avaruusgeometriaa. Ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot matemaattisina malleina.

Aika ja paikka

Syyslukukausi 2024.

Verkko-opetuksessa oppimisympäristöinä ovat Moodle ja Zoom. Opetus järjestetään arki-iltaisin klo 17:15 alkaen. Verkko-opetus tallennetaan.

Oppimateriaalit

Tarvittava oppimateriaali on saatavilla Moodlessa opintojakson työtilassa. Oheiskirjallisuutena voi käyttää: Henttonen, Peltomäki, Uusitalo: Tekniikan matematiikka 1; Tuomenlehto, Holmlund, Huuskonen, Makkonen, Surakka: Insinöörin matematiikka.

Opetusmenetelmät

Verkko-opetusta Zoom-ympäristössä. Oppitunneilla varmistetaan opintojakson aihepiirien perusasioiden hallinta teorian ja esimerkkien avulla. Lisäksi opiskelija saa tunneilla ohjausta tehtävien tekoon.
Aiheet on mahdollista opiskella itsenäisesti tallenteiden, esimerkkien ja harjoitustehtävien avulla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kokeiden määrä ja ajankohdat sovitaan opintojaksolla. Opintojakson uusintatenttiminen on mahdollista opintojakson toteutusta seuraavan lukukauden loppuun mennessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson itsenäinen suorittaminen on mahdollista. Arvioitavat suoritukset tulee olla palautettuna määräaikaan mennessä.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää käsitteet. Hän osaa ratkaista selkeästi määriteltyjä sovellustehtäviä algebran, geometrian ja trigonometrian menetelmin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää käsitteet. Hän osaa valita erityyppisiin tehtäviin soveltuvia matemaattisia perusmenetelmiä ja ratkaista tehtäviä niiden avulla.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää käsitteet. Hän osaa valita uudentyyppisiin tehtäviin soveltuvia matemaattisia perusmenetelmiä. Hän osaa hyödyntää matemaattisia menetelmiä monipuolisesti alaansa liittyvien ongelmien ratkaisussa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin perusteena ovat ammattialaan liittyvät algebran, geometrian ja trigonometrian perusperiaatteet ja -menetelmät sekä tarvittavat tiedot ja taidot soveltavia opintoja varten.

Arviointi perustuu kokeeseen/kokeisiin sekä harjoitustehtäviin. Kokeiden osuus on noin 50 % arvioinnista ja tehtävien osuus noin 50 %. Arviointiasteikko 0 - 5.

Hylätty (0)

Opiskelija ei osoita arvosanaa 1 varten riittävää osaamista.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa ratkaista aihepiireihin liittyviä perustehtäviä mm. potenssi- ja juurilausekkeita ja yhtälöitä sekä polynomien peruslaskuja. Opiskelija osaa ratkaista ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöitä ja hallitsee suorakulmaiseen kolmioon liittyvät trigonometrian ja geometrian peruskäsitteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija hallitsee aihepiirejä laajemmin ja osaa ratkaista monipuolisesti aihepiireihin liittyviä sovellustehtäviä, kuten esim. 2. asteen funktion ääriarvoja ja kolmiulotteisten kappaleiden geometriaa. Opiskelijan matemaattinen kieli on täsmällistä ja tehtävien ratkaisut loogisia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa aihepiireihin liittyviä menetelmiä uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelijan ratkaisut ja matemaattinen kieli ovat lähes virheettömiä.

Tavoitteet

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on olennainen osa ammattikorkeakoulututkintoa. Ammattiharjoittelu on tavoitteellista ja monipuolista työtä, jonka aikana osaat:
toimia oman opiskelualasi työympäristöissä ja työtehtävissä. Harjoittelu opettaa sinua soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissasi ja auttaa sinua suuntaamaan opintojasi omien urasuunnitelmiesi mukaisesti.


Yleiset ohjeet:
- harjoittelun (ammattiharjoittelu 1 ja 2) alkaessa: harjoitteluinfoon osallistuminen, Webropol-kyselyn ja harjoitteluraportin suunnitteluosuuden tekeminen
- harjoittelun suoritus (6 vko:a, 240 h)
- harjoittelun päättyessä: palautetaan vaaditut dokumentit ja täytetään Webropol-kysely (osaamisen mittaus).

Sisältö

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on olennainen osa ammattikorkeakoulututkintoa. Ammattiharjoittelu on tavoitteellista ja monipuolista työtä, jonka aikana osaat toimia konetekniikan alan työympäristöissä ja työtehtävissä. Harjoittelu opettaa sinua soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissasi ja auttaa sinua suuntaamaan opintojasi omien urasuunnitelmiesi mukaisesti.

Opetusmenetelmät

Ammattiharjoittelu on toinen harjoittelujakso rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa. Harjoituksen sisällöksi soveltuu monenlaiset rakennustekniset työtehtävät. 10 opintopistettä vastaavan harjoittelujakson minimipituus on noin 6,5 viikkoa.
Jos harjoittelu on palkatonta harjoittelua, tehdään harjoittelusopimus. Jos harjoittelusta saa palkkaa, työsopimus riittää.
Harjoittelua ei ohjata oppilaitoksen puolesta.
Harjoittelujakson päätyttyä tehdään harjoitteluraportti. Raportti ja työtodistus palautetaan Moodlen työtilaan "Ammattiharjoittelu (R501RL138 ja TELU122) Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri- ja rakennusmestariryhmät" (avain TELU122) Tämä on rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yhteinen ammattiharjoittelun työtila. Muita Moodlen työtiloja ei ole ammattiharjoittelun raportin ja työtodistuksen palautukseen käytössä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty
Opiskelija on suorittanut vaaditun harjoitteluajan (6 vkoa) omaan opiskelualaansa liittyvissä työympäristöissä ja -tehtävissä. Ennen harjoittelun aloittamista opiskelija on osallistunut harjoittelun infotilaisuuteen, täyttänyt Webropol-kysymykset sekä täyttänyt harjoittelukirjasta vaaditut osuudet. Harjoittelun päättymisen jälkeen opiskelija on tuottanut ja palauttanut harjoitteluun vaadittavat dokumentit (harjoittelusopimus, harjoittelijakirja) ja osallistunut työharjoitteluseminaariin. Opiskelija osaa kuvata omaa osaamista ja valmiuksia suhteessa harjoittelun suorittamiseen, ja osaa kertoa harjoittelupaikasta ja -tehtävistä sekä kykenee arvioimaan osaamisen kehittymistä suhteessa harjoittelun tavoitteisiin.

Hylätty
Opiskelija ei ole suorittanut vaadittua harjoitteluajanjaksoa oman opiskelualansa työtehtävissä tai hän ei ole palauttanut harjoittelun suorittamiseen liittyviä dokumentteja eikä ole osallistunut työharjoitteluseminaariin.

Tavoitteet

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on olennainen osa ammattikorkeakoulututkintoa. Ammattiharjoittelu on tavoitteellista ja monipuolista työtä, jonka aikana osaat:
toimia oman opiskelualasi työympäristöissä ja työtehtävissä. Harjoittelu opettaa sinua soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissasi ja auttaa sinua suuntaamaan opintojasi omien urasuunnitelmiesi mukaisesti.


Yleiset ohjeet:
- harjoittelun (ammattiharjoittelu 1 ja 2) alkaessa: harjoitteluinfoon osallistuminen, Webropol-kyselyn ja harjoitteluraportin suunnitteluosuuden tekeminen
- harjoittelun suoritus (6 vko:a, 240 h)
- harjoittelun päättyessä: palautetaan vaaditut dokumentit ja täytetään Webropol-kysely (osaamisen mittaus).

Sisältö

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on olennainen osa ammattikorkeakoulututkintoa. Ammattiharjoittelu on tavoitteellista ja monipuolista työtä, jonka aikana osaat toimia konetekniikan alan työympäristöissä ja työtehtävissä. Harjoittelu opettaa sinua soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissasi ja auttaa sinua suuntaamaan opintojasi omien urasuunnitelmiesi mukaisesti.

Opetusmenetelmät

Ammattiharjoittelu on toinen harjoittelujakso rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa. Harjoituksen sisällöksi soveltuu monenlaiset rakennustekniset työtehtävät. 10 opintopistettä vastaavan harjoittelujakson minimipituus on noin 6,5 viikkoa.
Jos harjoittelu on palkatonta harjoittelua, tehdään harjoittelusopimus. Jos harjoittelusta saa palkkaa, työsopimus riittää.
Harjoittelua ei ohjata oppilaitoksen puolesta.
Harjoittelujakson päätyttyä tehdään harjoitteluraportti. Raportti ja työtodistus palautetaan Moodlen työtilaan "Ammattiharjoittelu (R501RL138 ja TELU122) Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri- ja rakennusmestariryhmät" (avain TELU122) Tämä on rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yhteinen ammattiharjoittelun työtila. Muita Moodlen työtiloja ei ole ammattiharjoittelun raportin ja työtodistuksen palautukseen käytössä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty
Opiskelija on suorittanut vaaditun harjoitteluajan (6 vkoa) omaan opiskelualaansa liittyvissä työympäristöissä ja -tehtävissä. Ennen harjoittelun aloittamista opiskelija on osallistunut harjoittelun infotilaisuuteen, täyttänyt Webropol-kysymykset sekä täyttänyt harjoittelukirjasta vaaditut osuudet. Harjoittelun päättymisen jälkeen opiskelija on tuottanut ja palauttanut harjoitteluun vaadittavat dokumentit (harjoittelusopimus, harjoittelijakirja) ja osallistunut työharjoitteluseminaariin. Opiskelija osaa kuvata omaa osaamista ja valmiuksia suhteessa harjoittelun suorittamiseen, ja osaa kertoa harjoittelupaikasta ja -tehtävistä sekä kykenee arvioimaan osaamisen kehittymistä suhteessa harjoittelun tavoitteisiin.

Hylätty
Opiskelija ei ole suorittanut vaadittua harjoitteluajanjaksoa oman opiskelualansa työtehtävissä tai hän ei ole palauttanut harjoittelun suorittamiseen liittyviä dokumentteja eikä ole osallistunut työharjoitteluseminaariin.

Tavoitteet

Opiskelija osaa laatia avolouhintasuunnitelmia, osaa määrittää avolouhinnan kustannuk-set, tuntee räjäytyslainsäädännön sekä osaa suunnitella murskausprosesseja.

Sisältö

Porauskalusto, räjähdysaineet, sytytysvälineet, normaali avolouhinta, tarkkuuslouhinta, tärinät huomioiva louhinta, räjäytyssuunnitelmien tekeminen, kustannukset ja lainsäädäntö.

Murskauslaitoksen pääkomponentit, murskauksen suunnittelu ja laatuun vaikuttavat tekijät.

Oppimateriaalit

Räjäytystyöt; Raimo Vuolio ja Tommi Halonen, Kaivos- ja louhintatekniikka; Hakapää ja Lappalainen ja tunneilla ilmoitettava materiaali

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa avolouhinnan ja murskauksen periaatteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tehdä räjäytys- ja murskaussuunnittelmia sekä laskea louhintakustannuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tehdä vaativia räjäytys- ja murskaussuunnitelmia.

Esitietovaatimukset

ei vaatimuksia

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää betoni-, puu- ja teräsrakenteisten rakennusten yleiset runkojärjestelmät sekä niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija hallitsee kuormien siirtymisen rakenneosalta toiselle sekä osaa määrittää rakenteita rasittavat kuormat. Opiskelija ymmärtää betonin, puun ja teräksen materiaaliominaisuuksien vaikutuksen rakenteiden toiminnassa.

Sisältö

Eurokoodin mukaisen rakenteiden mitoituksen perusteet. Betoni-, puu- ja teräsrakenteisten rakennusten yleiset runkojärjestelmät sekä rakennusosia rasittavien kuormien määrittäminen.

Betoni-, puu- ja teräsrakenteiden materiaalikohtaiset ominaisuudet ja niiden vaikutus rakenteiden toimintaan mitoittamisen näkökulmasta. Betoni-, puu- ja teräsrakenteiden mitoittamisen alkeet.

Opintojakson opintopisteet jakautuvat seuraavasti: Puurakenteet 1,5 op, betonirakenteet 1,5 op ja teräsrakenteet 2 op.

Aika ja paikka

Opintojakso toteutetaan keväällä 2025 Lapin AMK, Rantavitikan kampuksella (Jokiväylä 11, Rovaniemi).

Oppimateriaalit

Moodlessa oleva materiaali

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitustyöt 2kpl (yksilö + ryhmä), tentti

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson tentti opintojakson lopussa, tarkempi ajankohta ilmoitetaan toteutuksen aloituksen yhteydessä

Sisällön jaksotus

Opintojakson alussa käydään läpi rakennusten kuormituksen määrittämisen perusteita Eurokoodien mukaisesti. Betoni-, puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet käsitellään tämän jälkeen.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa eri materiaalien ominaisuudet sekä ymmärtää niiden vaikutuksen kuormitetun rakenteen toimintaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa eri materiaalien ominaisuudet sekä ymmärtää niiden vaikutuksen kuormitetun rakenteen toimintaan. Opiskelija hallitsee kuormitetun rakenteen kuormien määrittämisen perusteet. Lisäksi opiskelija ymmärtää puu-, teräs- ja betonirakenteiden mitoituksen periaatteen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tunnistaa eri materiaalien ominaisuudet sekä ymmärtää niiden vaikutuksen kuormitetun rakenteen toimintaan. Opiskelija hallitsee kuormitetun rakenteen kuormien määrittämisen perusteet. Lisäksi opiskelija hallitsee puu-, teräs- ja betonirakenteiden mitoituksen perusteet ja osaa hyödyntää tätä kuormitettujen rakenteiden suunnittelussa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana muodostuu tentistä asteikolla 1-5. Opintojakson pakolliset harjoitustyöt voivat nostaa tentin arvosanaa.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää betoni-, puu- ja teräsrakenteisten rakennusten yleiset runkojärjestelmät sekä niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija hallitsee kuormien siirtymisen rakenneosalta toiselle sekä osaa määrittää rakenteita rasittavat kuormat. Opiskelija ymmärtää betonin, puun ja teräksen materiaaliominaisuuksien vaikutuksen rakenteiden toiminnassa.

Sisältö

Eurokoodin mukaisen rakenteiden mitoituksen perusteet. Betoni-, puu- ja teräsrakenteisten rakennusten yleiset runkojärjestelmät sekä rakennusosia rasittavien kuormien määrittäminen.

Betoni-, puu- ja teräsrakenteiden materiaalikohtaiset ominaisuudet ja niiden vaikutus rakenteiden toimintaan mitoittamisen näkökulmasta. Betoni-, puu- ja teräsrakenteiden mitoittamisen alkeet.

Opintojakson opintopisteet jakautuvat seuraavasti: Puurakenteet 1,5 op, betonirakenteet 1,5 op ja teräsrakenteet 2 op.

Aika ja paikka

Opintojakso toteutetaan ZOOMissa sekä lähijaksoilla keväällä 2025 Lapin AMK, Rantavitikan kampuksella (Jokiväylä 11, Rovaniemi).

Oppimateriaalit

Moodlessa oleva materiaali

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitustyöt 2kpl (yksilö + ryhmä), tentti

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson tentti opintojakson lopussa, tarkempi ajankohta ilmoitetaan toteutuksen aloituksen yhteydessä

Sisällön jaksotus

Opintojakson alussa käydään läpi rakennusten kuormituksen määrittämisen perusteita Eurokoodien mukaisesti. Betoni-, puu- ja teräsrakenteiden suunnitteluperusteet käsitellään tämän jälkeen.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa eri materiaalien ominaisuudet sekä ymmärtää niiden vaikutuksen kuormitetun rakenteen toimintaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa eri materiaalien ominaisuudet sekä ymmärtää niiden vaikutuksen kuormitetun rakenteen toimintaan. Opiskelija hallitsee kuormitetun rakenteen kuormien määrittämisen perusteet. Lisäksi opiskelija ymmärtää puu-, teräs- ja betonirakenteiden mitoituksen periaatteen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tunnistaa eri materiaalien ominaisuudet sekä ymmärtää niiden vaikutuksen kuormitetun rakenteen toimintaan. Opiskelija hallitsee kuormitetun rakenteen kuormien määrittämisen perusteet. Lisäksi opiskelija hallitsee puu-, teräs- ja betonirakenteiden mitoituksen perusteet ja osaa hyödyntää tätä kuormitettujen rakenteiden suunnittelussa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana muodostuu tentistä asteikolla 1-5. Opintojakson pakolliset harjoitustyöt voivat nostaa tentin arvosanaa.

Tavoitteet

Opiskelija osaa betonin perusominaisuudet, betonin valmistuksen käsitteistön, betonin raaka-aineiden ominaisuudet ja laatutekniikan sekä tietää betonin osa-aineisiin liittyvät viranomaismääräykset.

Sisältö

Betonin osa-aineet ja laadunvalvonta, Betonin koostumuksen määrittäminen ja valmistus, Betonin lujuuden kehitys, Betonin osa-aineiden ja lujuuden laadunvarmistus.

Aika ja paikka

Kevät 2025, Jokiväylä 11, Rovaniemi.

Oppimateriaalit

Oppikirja by 201, betoninormit, standardit, moodlessa ja luennoilla jaettava materiaali

Opetusmenetelmät

Oppitunnit ja laboratorioharjoitukset.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tietää betonin eri osa-aineet ja tuntee niiden ominaisuudet. Osaa määrittää laboratorio-olosuhteissa betonin runkoaineen ominaisuudet kuten epäpuhtaudet, raekoon sekä liete- ja humuspitoisuuden. Osaa laskemalla yhdistää useampaa betonimassan runkoainetta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Osaa suhteittaa lujuusluokitellun betonimassan ja valmistaa massasta koekuutiot lujuuden testausta varten. Osaa säilyttää valmistamiansa betonikuutioita erilaisissa olosuhteissa ja seurata kuutioiden lujuudenkehitystä. Tuntee betonin lujuuden kehityksen ja osaa määritellä lujuuden suhteutetusta betonimassan koekuutioista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Osaa testata betonikuutiot ja vertailla niiden tulosten laatua eri olosuhteissa säilytettyihin betonikuutioiden lujuustuloksiin. Osaa tulkita eri betonilaatujen lujuuskehitysmonogrammeja ja hyödyntää niitä betonirakentamisessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kirjallinen tentti 100% ja laboratorioharjoitustyöt suoritettu.
Arviointiasteikko: Hylätty (0) - Kiitettävä (5)

Tavoitteet

Opiskelija osaa betonin perusominaisuudet, betonin valmistuksen käsitteistön, betonin raaka-aineiden ominaisuudet ja laatutekniikan sekä tietää betonin osa-aineisiin liittyvät viranomaismääräykset.

Sisältö

Betonin osa-aineet ja laadunvalvonta, Betonin koostumuksen määrittäminen ja valmistus, Betonin lujuuden kehitys, Betonin osa-aineiden ja lujuuden laadunvarmistus.

Aika ja paikka

Kevät 2025. Luennot etänä. Laboratorioharjoitukset ja tentti Jokiväylä 11, Rovaniemi.

Oppimateriaalit

Oppikirja by 201, betoninormit, standardit, moodlessa ja luennoilla jaettava materiaali

Opetusmenetelmät

Luennot ja laboratorioharjoitukset.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tietää betonin eri osa-aineet ja tuntee niiden ominaisuudet. Osaa määrittää laboratorio-olosuhteissa betonin runkoaineen ominaisuudet kuten epäpuhtaudet, raekoon sekä liete- ja humuspitoisuuden. Osaa laskemalla yhdistää useampaa betonimassan runkoainetta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Osaa suhteittaa lujuusluokitellun betonimassan ja valmistaa massasta koekuutiot lujuuden testausta varten. Osaa säilyttää valmistamiansa betonikuutioita erilaisissa olosuhteissa ja seurata kuutioiden lujuudenkehitystä. Tuntee betonin lujuuden kehityksen ja osaa määritellä lujuuden suhteutetusta betonimassan koekuutioista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Osaa testata betonikuutiot ja vertailla niiden tulosten laatua eri olosuhteissa säilytettyihin betonikuutioiden lujuustuloksiin. Osaa tulkita eri betonilaatujen lujuuskehitysmonogrammeja ja hyödyntää niitä betonirakentamisessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Kirjallinen tentti 100% ja laboratorioharjoitukset suoritettu.
Arviointiasteikko: Hylätty (0) - Kiitettävä (5)

Tavoitteet

Osaa suorittaa betonitöiden johtamiseen liittyvät erilaiset toimenpiteet rakennustyömaalla. Osaa betonimuottitöihin liittyvät eri toiminnot rakennustyömaalla ja osaa mitoittaa levy- ja lautamuotin osat sekä johtaa muottitöitä. Hallitsee talvibetonointiin liittyvät erityistoimenpiteet työmaaolosuhteissa ja osaa mitoittaa betonoitavaan rakennusosaan lämmityksen sekä johtaa talvibetonointitöitä. Tietää betoniraudoitukseen liittyvät asiakirjat ja osaa laatia raudoitusluettelon. Tuntee betonielementtitöihin liittyvät asiakirjat, osaa laatia betonielementtien asennussuunnitelman rakennustyömaahan liittyvissä asennustöissä ja johtaa elementtien asennustöitä. Tuntee erikoisbetonointitavat ja niihin liittyvät toiminnot. Tietää yleisimpien betonirakenteiden vaurioitumiseen liittyvät tekijät ja niiden korjaustavat. Tuntee betonirakentamiseen liittyvät viranomaismääräykset.

Sisältö

Betonimuotit ja erilaiset muoteille työmaalla tehtävät toimenpiteet. Talvibetonointi ja siihen liittyvät toimenpiteet. Erilaiset raudoitteet betonirakenteissa ja raudoiteasiakirjat. Erikoisbetonointimenetelmät ja niiden käyttäminen työmaalla. Elementtirakentaminen ja jännitetyt betonirakenteet. Betonirakenteiden vauriot ja niiden korjaus.

Aika ja paikka

Syksy 2024, Jokiväylä 11 Rovaniemi.

Oppimateriaalit

Moodlen työtilassa jaettu materiaali. Betonitekniikan oppikirja by201, Betoninormit, Talvibetonointi.

Opetusmenetelmät

Teorialuennot. Harjoitutstyö. Tentti.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti koululla, Jokiväylä 11 Rovaniemi, viikolla 48.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Hallitsee betonirakenteiden valmistamisen eri työvaiheet työn johtamisen osalta. Tunnistaa erilaisten betonimuottien osat. Osaa laatia raudoitusluettelon. Osaa tehdä betonointisuunnitelman. Hallitsee betonin lujuuden kehitykseen liittyvät asiat. Tietää erikoisbetonointimenetelmät ja jännitetyn betonirakenteen eron tavalliseen betonirakenteeseen. Tuntee betonointitöihin liittyvät viranomaismääräykset. Tekee hyväksytysti vaatimattomasta rakennuskohteesta opintojaksoon liittyvän harjoitustyön.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Osaa suunnitella työmaalla betonirakenteiden valmistamiseen liittyvät toimenpiteet ja johtaa toimenpiteitä työmaalla. Osaa valita oikean valumuotin erilaisiin betonirakenteiden valmistukseen. Osaa johtaa turvallisesti betonimuottien purkutöitä työmaalla, oikealla purkamisjärjestyksellä. Osaa laatia betonointisuunnitelman ja ymmärtää huomioida suunnitelmassa talvibetonointiin liittyvät erityistoimenpiteet. Osaa laatia työmaata koskevan betonielementtien asennussuunnitelman ja huomioida siinä rakennustyömaan osalta vaaditut asiat, koskien betonielementtien asennusta ja työturvallisuutta. Osaa arvioida betonin lujuuden kehitystä työmaaolosuhteissa. Tietää, miten yleisimpiä betonirakenteiden vaurioita korjataan. Osaa laatia tavallisesta betonirakenteesta raudoitusluettelon. Tekee hyväksytysti harjoitustyön ja siihen liittyvät asiat tavanomaisesta pienestä rakennustyökohteesta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Osaa laatia vaativasta betonirakenteesta raudoitusluettelon. Osaa laskemalla määrittää lauta- ja levymuottien osat ja muotin purkulujuuden betonin lujuuden kehitystä seuraamalla. Osaa laskemalla määrittää betonin lujuuden kehityksen ja huomioida tämän työmaan betonimuottikierron suunnittelussa. Osaa valita oikean lämmitystavan talvibetonoinnissa. Osaa määrittää laskemalla tai taulukkoja hyväksikäyttäen betonirakenteeseen talvibetonoinnissa tarvittavan lämmityksen. Osaa huomioida ne kriittiset betonirakenteiden osat, jotka vaativat erityisiä suojaustoimenpiteitä talviaikana valmistettavissa betonirakenteissa. Tekee hyväksytysti harjoitustyön ja siihen liittyvät asiat vaativasta rakennustyökohteesta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentistä saatu arvosana ja harjoitustyö palautettu hyväksytysti.

Hylätty (0)

Tentti tekemättä tai saatu hylätty arvosana ja/tai harjoitustyö palauttamatta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Hallitsee betonirakenteiden valmistamisen eri työvaiheet työn johtamisen osalta. Tunnistaa erilaisten betonimuottien osat. Osaa laatia raudoitusluettelon. Osaa tehdä betonointisuunnitelman. Hallitsee betonin lujuuden kehitykseen liittyvät asiat. Tietää erikoisbetonointimenetelmät ja jännitetyn betonirakenteen eron tavalliseen betonirakenteeseen. Tuntee betonointitöihin liittyvät viranomaismääräykset. Tekee hyväksytysti vaatimattomasta rakennuskohteesta opintojaksoon liittyvän harjoitustyön.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Osaa suunnitella työmaalla betonirakenteiden valmistamiseen liittyvät toimenpiteet ja johtaa toimenpiteitä työmaalla. Osaa valita oikean valumuotin erilaisiin betonirakenteiden valmistukseen. Osaa johtaa turvallisesti betonimuottien purkutöitä työmaalla, oikealla purkamisjärjestyksellä. Osaa laatia betonointisuunnitelman ja ymmärtää huomioida suunnitelmassa talvibetonointiin liittyvät erityistoimenpiteet. Osaa laatia työmaata koskevan betonielementtien asennussuunnitelman ja huomioida siinä rakennustyömaan osalta vaaditut asiat, koskien betonielementtien asennusta ja työturvallisuutta. Osaa arvioida betonin lujuuden kehitystä työmaaolosuhteissa. Tietää, miten yleisimpiä betonirakenteiden vaurioita korjataan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Osaa laatia vaativasta betonirakenteesta raudoitusluettelon. Osaa laskemalla määrittää lauta- ja levymuottien osat ja muotin purkulujuuden betonin lujuuden kehitystä seuraamalla. Osaa laskemalla määrittää betonin lujuuden kehityksen ja huomioida tämän työmaan betonimuottikierron suunnittelussa. Osaa valita oikean lämmitystavan talvibetonoinnissa. Osaa määrittää laskemalla tai taulukkoja hyväksikäyttäen betonirakenteeseen talvibetonoinnissa tarvittavan lämmityksen. Osaa huomioida ne kriittiset betonirakenteiden osat, jotka vaativat erityisiä suojaustoimenpiteitä talviaikana valmistettavissa betonirakenteissa. Tekee hyväksytysti harjoitustyön ja siihen liittyvät asiat vaativasta rakennustyökohteesta.

Esitietovaatimukset

Betonin ominaisuudet ja valmistus.

Tavoitteet

Osaa suorittaa betonitöiden johtamiseen liittyvät erilaiset toimenpiteet rakennustyömaalla. Osaa betonimuottitöihin liittyvät eri toiminnot rakennustyömaalla ja osaa mitoittaa levy- ja lautamuotin osat sekä johtaa muottitöitä. Hallitsee talvibetonointiin liittyvät erityistoimenpiteet työmaaolosuhteissa ja osaa mitoittaa betonoitavaan rakennusosaan lämmityksen sekä johtaa talvibetonointitöitä. Tietää betoniraudoitukseen liittyvät asiakirjat ja osaa laatia raudoitusluettelon. Tuntee betonielementtitöihin liittyvät asiakirjat, osaa laatia betonielementtien asennussuunnitelman rakennustyömaahan liittyvissä asennustöissä ja johtaa elementtien asennustöitä. Tuntee erikoisbetonointitavat ja niihin liittyvät toiminnot. Tietää yleisimpien betonirakenteiden vaurioitumiseen liittyvät tekijät ja niiden korjaustavat. Tuntee betonirakentamiseen liittyvät viranomaismääräykset.

Sisältö

Betonimuotit ja erilaiset muoteille työmaalla tehtävät toimenpiteet. Talvibetonointi ja siihen liittyvät toimenpiteet. Erilaiset raudoitteet betonirakenteissa ja raudoiteasiakirjat. Erikoisbetonointimenetelmät ja niiden käyttäminen työmaalla. Elementtirakentaminen ja jännitetyt betonirakenteet. Betonirakenteiden vauriot ja niiden korjaus.

Aika ja paikka

Luokkaluennot Jokiväylä 11, Rovaniemi 30.8.2024, 11.10.2024 ja 29.11.2024.
Zoom-luennot viikolla 40 ja 44.

Oppimateriaalit

Moodlen työtilassa jaettu materiaali. Betonitekniikan oppikirja by201, Betoninormit, Talvibetonointi.

Opetusmenetelmät

Teoria luokka- ja zoom-luennot. Harjoitutstyö. Tentti.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti koululla Jokiväylä 11, Rovaniemi 29.11.2024.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Hallitsee betonirakenteiden valmistamisen eri työvaiheet työn johtamisen osalta. Tunnistaa erilaisten betonimuottien osat. Osaa laatia raudoitusluettelon. Osaa tehdä betonointisuunnitelman. Hallitsee betonin lujuuden kehitykseen liittyvät asiat. Tietää erikoisbetonointimenetelmät ja jännitetyn betonirakenteen eron tavalliseen betonirakenteeseen. Tuntee betonointitöihin liittyvät viranomaismääräykset. Tekee hyväksytysti vaatimattomasta rakennuskohteesta opintojaksoon liittyvän harjoitustyön.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Osaa suunnitella työmaalla betonirakenteiden valmistamiseen liittyvät toimenpiteet ja johtaa toimenpiteitä työmaalla. Osaa valita oikean valumuotin erilaisiin betonirakenteiden valmistukseen. Osaa johtaa turvallisesti betonimuottien purkutöitä työmaalla, oikealla purkamisjärjestyksellä. Osaa laatia betonointisuunnitelman ja ymmärtää huomioida suunnitelmassa talvibetonointiin liittyvät erityistoimenpiteet. Osaa laatia työmaata koskevan betonielementtien asennussuunnitelman ja huomioida siinä rakennustyömaan osalta vaaditut asiat, koskien betonielementtien asennusta ja työturvallisuutta. Osaa arvioida betonin lujuuden kehitystä työmaaolosuhteissa. Tietää, miten yleisimpiä betonirakenteiden vaurioita korjataan. Osaa laatia tavallisesta betonirakenteesta raudoitusluettelon. Tekee hyväksytysti harjoitustyön ja siihen liittyvät asiat tavanomaisesta pienestä rakennustyökohteesta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Osaa laatia vaativasta betonirakenteesta raudoitusluettelon. Osaa laskemalla määrittää lauta- ja levymuottien osat ja muotin purkulujuuden betonin lujuuden kehitystä seuraamalla. Osaa laskemalla määrittää betonin lujuuden kehityksen ja huomioida tämän työmaan betonimuottikierron suunnittelussa. Osaa valita oikean lämmitystavan talvibetonoinnissa. Osaa määrittää laskemalla tai taulukkoja hyväksikäyttäen betonirakenteeseen talvibetonoinnissa tarvittavan lämmityksen. Osaa huomioida ne kriittiset betonirakenteiden osat, jotka vaativat erityisiä suojaustoimenpiteitä talviaikana valmistettavissa betonirakenteissa. Tekee hyväksytysti harjoitustyön ja siihen liittyvät asiat vaativasta rakennustyökohteesta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentistä saatu arvosana ja harjoitustyö palautettu hyväksytysti.

Hylätty (0)

Tentti tekemättä tai hylätty ja/tai harjoitustyö palauttamatta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Hallitsee betonirakenteiden valmistamisen eri työvaiheet työn johtamisen osalta. Tunnistaa erilaisten betonimuottien osat. Osaa laatia raudoitusluettelon. Osaa tehdä betonointisuunnitelman. Hallitsee betonin lujuuden kehitykseen liittyvät asiat. Tietää erikoisbetonointimenetelmät ja jännitetyn betonirakenteen eron tavalliseen betonirakenteeseen. Tuntee betonointitöihin liittyvät viranomaismääräykset. Tekee hyväksytysti vaatimattomasta rakennuskohteesta opintojaksoon liittyvän harjoitustyön.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Osaa suunnitella työmaalla betonirakenteiden valmistamiseen liittyvät toimenpiteet ja johtaa toimenpiteitä työmaalla. Osaa valita oikean valumuotin erilaisiin betonirakenteiden valmistukseen. Osaa johtaa turvallisesti betonimuottien purkutöitä työmaalla, oikealla purkamisjärjestyksellä. Osaa laatia betonointisuunnitelman ja ymmärtää huomioida suunnitelmassa talvibetonointiin liittyvät erityistoimenpiteet. Osaa laatia työmaata koskevan betonielementtien asennussuunnitelman ja huomioida siinä rakennustyömaan osalta vaaditut asiat, koskien betonielementtien asennusta ja työturvallisuutta. Osaa arvioida betonin lujuuden kehitystä työmaaolosuhteissa. Tietää, miten yleisimpiä betonirakenteiden vaurioita korjataan.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Osaa laatia vaativasta betonirakenteesta raudoitusluettelon. Osaa laskemalla määrittää lauta- ja levymuottien osat ja muotin purkulujuuden betonin lujuuden kehitystä seuraamalla. Osaa laskemalla määrittää betonin lujuuden kehityksen ja huomioida tämän työmaan betonimuottikierron suunnittelussa. Osaa valita oikean lämmitystavan talvibetonoinnissa. Osaa määrittää laskemalla tai taulukkoja hyväksikäyttäen betonirakenteeseen talvibetonoinnissa tarvittavan lämmityksen. Osaa huomioida ne kriittiset betonirakenteiden osat, jotka vaativat erityisiä suojaustoimenpiteitä talviaikana valmistettavissa betonirakenteissa. Tekee hyväksytysti harjoitustyön ja siihen liittyvät asiat vaativasta rakennustyökohteesta.

Esitietovaatimukset

Betonin ominaisuudet ja valmistus.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee materiaalin rakennetekniseen käyttäytymiseen vaikuttavat ominaisuudet ja osaa huomioida niitä kantavien rakenteiden valinnassa ja suunnittelussa.

Opiskelija osaa opintojakson suoritettuaan mitoittaa vaativia betonirakenteita.

Sisältö

Betoni materiaalina mitoituksen kannalta. Rakenneosien mitoittaminen Eurokoodin mukaisesti. Palkkien, pilareiden sekä laattojen mitoitus. Betoniraudoituksen suunnittelu sekä raudoituspiirustusten ja luetteloiden tekeminen.

Aika ja paikka

Opintojakso toteutetaan keväällä 2025 lähiopteuksena Lapin AMK, Rantavitikan kampuksella (Jokiväylä 11, Rovaniemi).

Oppimateriaalit

Opintojaksolla Moodle verkkoympäristössä jaettava materiaali. Luentojen yhteydessä mainittava muu kirjallisuus. Kyseessä on etupäässä eurokoodien julkaisuja sekä By 211 Betonirakenteiden suunnittelun oppikirja Osat 1 ja 2, 2014. Kyseisisiä julkaisuja voi lainata kirjastosta tai hankkia omaksi (joistakin mahdollista saada opiskelija-alennukset), mutta opintojakson suorittaminen ei näitä edellytä.

Opetusmenetelmät

Luennot, tuntiharjoitukset, harjoitustyö ja tentti.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti pidetään erikseen ilmoitettuna ajankohtana opintojakson lopulla. Uusintamahdollisuuksia järjestetään tarpeen mukaan.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hallitsee materiaalin rakennetekniseen käyttäytymiseen vaikuttavat ominaisuudet sekä hallitsee yleiset mitoitustarkastelut.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija hallitsee materiaalin rakennetekniseen käyttäytymiseen vaikuttavat ominaisuudet sekä hallitsee yleiset mitoitustarkastelut. Lisäksi opiskelija osaa soveltaa hallitsemiaan mitoitustarkasteluita eli suunnitella ja mitoittaa vaativia teräsbetonisia rakenteita ja rakennusosia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee materiaalin rakennetekniseen käyttäytymiseen vaikuttavat ominaisuudet sekä hallitsee yleiset mitoitustarkastelut. Opiskelija osaa soveltaa hallitsemiaan mitoitustarkasteluita eli suunnitella ja mitoittaa vaativia teräsbetonisia rakenteita ja rakennusosia. Lisäksi hän ymmärtää yksittäisten valintojen vaikutuksen koko rakennuksen kantavien osien toimintaan ja osaa soveltaa niitä erilaisiin rakennekokonaisuuksiin tapauskohtaisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioitavat suoritukset ovat tentti ja harjoitustyöt. Harjoitustyöt arvioidaan hyväksytty - hylätty menetelmällä. Harjoitustyön vaikutus opintojakson arvosanaan +-1.

Arviointiasteikko: Kiitettävä 5 - Tyydyttävä 1 - Hylätty

Sekä tentti, että harjoitustyö tulee olla hyväksytysti suoritettuja.

Esitietovaatimukset

Betoni-, puu- ja teräsrakenteiden perusteet ja rakenteiden mekaniikka opintojaksot tulee olla suoritettuna

Tavoitteet

Opiskelija tuntee materiaalin rakennetekniseen käyttäytymiseen vaikuttavat ominaisuudet ja osaa huomioida niitä kantavien rakenteiden valinnassa ja suunnittelussa.

Opiskelija osaa opintojakson suoritettuaan mitoittaa vaativia betonirakenteita.

Sisältö

Betoni materiaalina mitoituksen kannalta. Rakenneosien mitoittaminen Eurokoodin mukaisesti. Palkkien, pilareiden sekä laattojen mitoitus. Betoniraudoituksen suunnittelu sekä raudoituspiirustusten ja luetteloiden tekeminen.

Aika ja paikka

Opintojakso toteutetaan keväällä 2025. Lähipäivien ulkopuoliset luennot toteutetaan Zoom- verkkoympäristössä. Osa opintojaksoon sisältyvästä opetuksesta toteutetaan lähipäivien aikana (erikseen ilmoitettavina ajankohtina) Lapin AMK, Rantavitikan kampuksella (Jokiväylä 11, Rovaniemi).

Oppimateriaalit

Opintojaksolla Moodle verkkoympäristössä jaettava materiaali. Luentojen yhteydessä mainittava muu kirjallisuus, jota ei löydy netistä. Kyseessä on etupäässä Eurokoodien julkaisuja sekä By 211 Betonirakenteiden suunnittelun oppikirja Osat 1 ja 2, 2014. Kyseisisiä julkaisuja voi lainata kirjastosta tai hankkia omaksi (joistakin mahdollista saada opiskelija-alennukset), mutta opintojakson suorittaminen ei näitä edellytä.

Opetusmenetelmät

Luennot, tuntiharjoitukset, harjoitustyö ja tentti.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti pidetään erikseen ilmoitettuna ajankohtana opintojakson lopulla. Uusintamahdollisuuksia järjestetään tarpeen mukaan.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hallitsee materiaalin rakennetekniseen käyttäytymiseen vaikuttavat ominaisuudet sekä hallitsee yleiset mitoitustarkastelut.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija hallitsee materiaalin rakennetekniseen käyttäytymiseen vaikuttavat ominaisuudet sekä hallitsee yleiset mitoitustarkastelut. Lisäksi opiskelija osaa soveltaa hallitsemiaan mitoitustarkasteluita eli suunnitella ja mitoittaa vaativia teräsbetonisia rakenteita ja rakennusosia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee materiaalin rakennetekniseen käyttäytymiseen vaikuttavat ominaisuudet sekä hallitsee yleiset mitoitustarkastelut. Opiskelija osaa soveltaa hallitsemiaan mitoitustarkasteluita eli suunnitella ja mitoittaa vaativia teräsbetonisia rakenteita ja rakennusosia. Lisäksi hän ymmärtää yksittäisten valintojen vaikutuksen koko rakennuksen kantavien osien toimintaan ja osaa soveltaa niitä erilaisiin rakennekokonaisuuksiin tapauskohtaisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioitavat suoritukset ovat tentti ja harjoitustyöt. Harjoitustyöt arvioidaan hyväksytty - hylätty menetelmällä. Harjoitustyön vaikutus opintojakson arvosanaan +-1.

Arviointiasteikko: Kiitettävä 5 - Tyydyttävä 1 - Hylätty

Sekä tentti, että harjoitustyö tulee olla hyväksytysti suoritettuja.

Esitietovaatimukset

Betoni-, puu- ja teräsrakenteiden perusteet ja rakenteiden mekaniikka opintojaksot tulee olla suoritettuna

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää bioenergian hyödyntämismahdollisuudet. Opiskelija osaa analysoida hyödyntämättömien biomassojen ja sivuvirtojen käyttöä energiantuotannossa. Opiskelija osaa soveltaa menetelmiä bioenergia-alaan liittyvissä suunnittelutehtävissä. 

Sisältö

Bioenergiavarat, bioenergiaa hyödyntävät tekniikat, logistiikat, sivuvirrat.  
Hajautetut energiajärjestelmät. 
Bioenergialla toimivien järjestelmien suunnittelu ja mitoitus. 

Aika ja paikka

Monimuoto-toteutus

Oppimateriaalit

Kaukolämmön käsikirja , Energiateollisuus ry, Kirjapaino Libris Oy, Helsinki 2006. ISBN 952-5615-08-1 Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia, Alakangas E, ym., Teknologian tutkimuskeskus VTT, Espoo 2016 ISBN 978-951-38-8418-5 Tunneilla jaettava materiaali

Opetusmenetelmät

Opintojakso sisältää teoriaopetusta, harjoitustehtäviä, laboratorioharjoituksia sekä excursion.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

opintojaksolla järjestetään tentti

Sisällön jaksotus

- Bioenergia-alan käsitteet
- Bioenergia Suomessa
- Puu polttoaineena
- Biopolttoaineiden laatutekijät
- Kaasutusstekniikat
- Lämpölaitoksen mitoitus
- Biokaasun ominaisuudet, tuotanto ja tuotantolaitoksen toimintaperiaatteet
- Biokaasulaitoksen mitoitus
- Excursio

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää bioenergian hyödyntämismahdollisuudet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa pääpiirteittäin eritellä hyödyntämättömät biomassat ja sivuvirrat energiantuotannossa. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa bioenergialla toimivia järjestelmiä osittain itsenäisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää bioenergian hyödyntämismahdollisuudet. Opiskelija osaa eritellä hyödyntämättömät biomassat ja sivuvirrat energiantuotannossa. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa bioenergialla toimivia järjestelmiä itsenäisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää bioenergian hyödyntämismahdollisuudet. Opiskelija osaa eritellä hyödyntämättömät biomassat ja sivuvirrat energiantuotannossa. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa bioenergialla toimivia järjestelmiä itsenäisesti.

Hylätty (0)

Opiskelija ei hallitse alan käsitteitä eikä ammattisanastoa. Opiskelija ei pysty määrittämään bioenergian roolia Suomessa. Opiskelija ei pysty mitoittamaan bioenergian tuotantolaitoksia.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija hallitsee osittain alan bioenergia-alan käsitteet. Opiskelija tietää bioenergian merkityksen Suomene energiantuotannossa. Opiskelija hallitsee bioenergian tuotantolaitoksen mitoituksen periaatteet. Opiskelija osaa tehdä suuntaa antavan mitoituksen bioenergian tuotantolaitokselle.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija hallitsee bioenergia-alan käsitteet. Opiskelija ymmärtää bioenergian roolin Suomen energiantuotannossa. Opiskelija mitoittaa bioenergian tuotantolaitoksen ja hallitsee mitoituksen periaatteet. Opiskelija pystyy mitoittamaan bioenergian tuotantolaitoksen. Opiskeija osaa verrata erilaisia bioenergian tuotantomuotoja soveltuvuutta erilaisiin kohteisiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee bioenergia-alan käsitteet ja käyttää ammattikieltä. Opiskelija ymmärtää bioenergian roolin Suomen energiantuotannossa. Opiskelija mitoittaa bioenergian tuotantolaitoksen ja hallitsee mitoituksen periaatteet. Opiskelija pystyy soveltamaan kirjallisuutta laitoksien mitoittamisessa sekä osaa ottaa huomioon erilaisten kohteiden erityispiirteet. Opiskeija osaa verrata erilaisia bioenergian tuotantomuotoja sekä valitsemaan oikeanlaisen tuotantomuodon kohteeseen.

Tavoitteet

Opiskelija tietää differentiaali- ja integraalilaskennan periaatteet, rakenteet, menetelmät, terminologian ja merkintätavat sekä osaa soveltaa niitä ammattialansa ongelmien ratkaisussa.

Sisältö

- Funktio-käsitteen täydennys, siirrot ja peilaukset koordinaatistossa
- Parametriset käyrät
- Derivaatta ja sen sovelluksia
- Kokonaisdifferentiaali virheen arvioinnissa
- Integraalifunktio ja määrätty integraali
- Integraalilaskennan sovelluksia
- Numeerisia menetelmiä

Aika ja paikka

Kevätlukukausi 2025. Lapin AMK, Rovaniemen kampus, Jokiväylä 11.

Oppimateriaalit

Oppimateriaali on saatavilla Moodlen verkko-oppimisympäristössä. Oheislukemisena voi käyttää esimerkiksi teosta: Timo Ojala, Leena Ojala ja Timo Ranta. Differentiaali- ja integraalilaskenta: Ojalain laskuopit Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2016 http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121320092

Opetusmenetelmät

Lähiopetus. Harjoitustehtävien suoritus itsenäisesti tai ohjatusti. Osa aiheista voidaan opiskella itsenäisesti ohjeistettujen tehtävien tai muun tukimateriaalin avulla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tehtävien palautusaika on viimeistään 21.4.2025. Koe on viikolla 15. Kokeen voi uusia kerran. Uusintakoe järjestetään tarvittaessa syyslukukauden 2025 loppuun mennessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Tehtävien suorittaminen itsenäisesti on mahdollista.

Sisällön jaksotus

Opetus jakaantuu tasaisesti kevätlukukaudelle (viikot 3-15).

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää käsitteet ja osaa ratkaista differentiaali- ja integraalilaskentaan liittyviä perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa ratkaista monipuolisesti differentiaali- ja integraalilaskennan sovellustehtäviä

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa differentiaali- ja integraalilaskentaan liittyviä menetelmiä uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu sekä tehtäviin että tenttiin. Tehtävien joukossa on sekä perustehtäviä että vaativampia sovellustehtäviä. Tentissä arvioidaan käsitteiden ymmärrystä ja laskumenetelmien soveltamista.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää käsitteet ja osaa ratkaista differentiaali- ja integraalilaskentaan liittyviä perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa ratkaista monipuolisesti differentiaali- ja integraalilaskennan sovellustehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa ratkaista monipuolisesti myös uudentyyppisiä differentiaali- ja integraalilaskennan sovellustehtäviä.

Tavoitteet

Opiskelija tietää differentiaaliyhtälöiden periaatteet, rakenteet, menetelmät, terminologian ja merkintätavat. Opiskelija osaa muodostaa, kuvailla ja ratkaista erilaisia differentiaaliyhtälöitä. Opiskelija tietää differentiaaliyhtälöiden sovelluksia erityisesti omalla alallaan.

Sisältö

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun tavalliset differentiaaliyhtälöt (ODE). Differentiaaliyhtälöparit ja -ryhmät. Numeeriset menetelmät, kuten Eulerin menetelmä. Tietokonealgebran käyttö. Differentiaaliyhtälöiden sovellukset.

Aika ja paikka

Syyslukukausi 2024. Lapin AMK, Rantavitikan kampus (Rovaniemi, Jokiväylä 11).

Oppimateriaalit

Tarvittava oppimateriaali on saatavilla Moodle verkko-oppimisympäristössä. Suositeltavaa kirjallisuutta esim. Insinöörin matematiikka, Eero Holmlund; Maija Huuskonen; Heikki Makkonen; Jarkko Surakka; Ari Tuomenlehto, Grossman: Multivariable Calculus, Linear Algebra, and Differential Equations, Third Edition.Chapter 10, Ordinary Differential Equations (ODE).

Opetusmenetelmät

Luennot, ohjatut tai itsenäisesti suoritettavat harjoitustehtävät. Opetuskertoja varataan tehtävien ohjaukseen opiskelijoiden yksilöllisen tarpeen mukaan. Osa aiheista voidaan opiskella itsenäisesti tukimateriaalin avulla. Tutustutaan differentiaaliyhtälöiden käyttöön omalla alalla esim. perehtymällä aiheesta kirjoitettuihin artikkeleihin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Koe pidetään viikolla 49 ja uusinta on mahdollista viikolla 50.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Harjoitustehtävien suorittaminen itsenäisesti on mahdollista.

Sisällön jaksotus

Opetus jakaantuu syyslukukaudelle viikoille 38-49 (4-6 h / viikko).

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää käsitteet ja osaa ratkaista differentiaaliyhtälöihin liittyviä perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää käsitteet ja osaa ratkaista monipuolisesti differentiaaliyhtälöiden sovellustehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää käsitteet ja osaa soveltaa differentiaaliyhtälöihin liittyviä menetelmiä uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kokeeseen ja harjoitustehtäviin. Arviointi painottuu enimmäkseen harjoitustehtäviin.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää käsitteet ja osaa ratkaista differentiaaliyhtälöihin liittyviä perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa ratkaista monipuolisesti differentiaaliyhtälöiden sovellustehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa differentiaaliyhtälöihin liittyviä menetelmiä uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää perustiedot energiataloudesta ja -tehokkuudesta. Opiskelija hallitsee energiatalouteen ja -tehokkuuteen liittyvät käsitteet. Opiskelija tuntee energia-alan katselmuksien periaatteet. Opiskelija osaa laatia viranomaisten edellyttämiä raportteja.

Sisältö

Energiatalous, energiatehokkuus. kiinteistöjen energiakatselmus, suuren yrityksen energiakatselmus ja uusiutuvan energian kuntakatselmus. 

Energiakartoitus.  Takaisin maksuajat, eri energiamuotojen kannattavuustarkastelu.  Raportit. 

Aika ja paikka

5.1. - 31.5.2025

Oppimateriaalit

Tunnilla jaettava materiaalit

Opetusmenetelmät

Tentti ja harjoitukset

Sisällön jaksotus

Energiatalouden peruskäsitteet
Energiatehokkuus Suomessa
Energiatuotannon kustannukset
Energiakatselmusten peruskäsitteet ja peruslaskentamenetelmät
Energiatodistus ja sen laadinta:
- E-luku ja E-luvun laskenta
Kiinteistöjen energiakatselmukset
Uusiutuvan energian energiakatselmus
Suurenyrityksen energiakatselmus
RATEKO/VTT sertifikaatien sisältö:
- tiiviysmittaja
- lämpökamerakuvaaja
Päästökauppa
Rakennusten energiatehokkuus

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää energiatalouteen ja -tehokkuuteen liittyvät käsitteet ja niiden merkitykset pääpiirteittäin. Opiskelija osaa selittää energia-alaan liittyvien katselmusten etenemisen pääpiirteittäin. Opiskelija osaa laatia erilaisia energia-alaan liittyvien katselmusten raportteja osittain itsenäisesti. Opiskelija osaa laskea takaisinmaksuaikoja ja kannattavuustarkasteluja eri energiamuodoille osittain itsenäisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää energiatalouteen ja -tehokkuuteen liittyvät käsitteet ja niiden merkitykset. Opiskelija osaa selittää energia-alaan liittyvien katselmusten etenemisen. Opiskelija osaa laatia erilaisia energia-alaan liittyvien katselmusten raportteja itsenäisesti. Opiskelija osaa laskea takaisinmaksuaikoja ja kannattavuustarkasteluja eri energiamuodoille itsenäisesti. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää energiatalouteen ja -tehokkuuteen liittyvät käsitteet ja niiden merkitykset. Opiskelija osaa selittää energia-alaan liittyvien katselmusten etenemisen. Opiskelija osaa laatia erilaisia energia-alaan liittyvien katselmusten raportteja itsenäisesti. Opiskelija osaa laskea takaisinmaksuaikoja ja kannattavuustarkasteluja eri energiamuodoille itsenäisesti. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa ja arvioivaa, virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Tehtävien suorittamisessa opiskelijan ajankäyttö on suunnitelmallista.

Hylätty (0)

Opiskelija ei tee opintojakson tavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Tulokset ja tekemisen laatu eivät täytä vain työlle asetettuja minimivaatimuksia. Tulosten raportoinnissa on asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein. Ajankäyttö on hallitsematonta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein. Ajankäyttö on suunnittelematonta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä (4) Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää perustiedot energiataloudesta ja -tehokkuudesta. Opiskelija hallitsee energiatalouteen ja -tehokkuuteen liittyvät käsitteet. Opiskelija tuntee energia-alan katselmuksien periaatteet. Opiskelija osaa laatia viranomaisten edellyttämiä raportteja.

Sisältö

Energiatalous, energiatehokkuus. kiinteistöjen energiakatselmus, suuren yrityksen energiakatselmus ja uusiutuvan energian kuntakatselmus. 

Energiakartoitus.  Takaisin maksuajat, eri energiamuotojen kannattavuustarkastelu.  Raportit. 

Aika ja paikka

5.1. - 31.5.2025

Oppimateriaalit

Tunnilla jaettava materiaalit

Opetusmenetelmät

Tentti, luennot ja harjoitustyöt

Sisällön jaksotus

Energiatalouden peruskäsitteet
Energiatehokkuus Suomessa
Energiatuotannon kustannukset
Energiakatselmusten peruskäsitteet ja peruslaskentamenetelmät
Energiatodistus ja sen laadinta:
- E-luku ja E-luvun laskenta
Kiinteistöjen energiakatselmukset
Uusiutuvan energian energiakatselmus
Suurenyrityksen energiakatselmus
RATEKO/VTT sertifikaatien sisältö:
- tiiviysmittaja
- lämpökamerakuvaaja
Päästökauppa
Rakennusten energiatehokkuus

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää energiatalouteen ja -tehokkuuteen liittyvät käsitteet ja niiden merkitykset pääpiirteittäin. Opiskelija osaa selittää energia-alaan liittyvien katselmusten etenemisen pääpiirteittäin. Opiskelija osaa laatia erilaisia energia-alaan liittyvien katselmusten raportteja osittain itsenäisesti. Opiskelija osaa laskea takaisinmaksuaikoja ja kannattavuustarkasteluja eri energiamuodoille osittain itsenäisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää energiatalouteen ja -tehokkuuteen liittyvät käsitteet ja niiden merkitykset. Opiskelija osaa selittää energia-alaan liittyvien katselmusten etenemisen. Opiskelija osaa laatia erilaisia energia-alaan liittyvien katselmusten raportteja itsenäisesti. Opiskelija osaa laskea takaisinmaksuaikoja ja kannattavuustarkasteluja eri energiamuodoille itsenäisesti. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää energiatalouteen ja -tehokkuuteen liittyvät käsitteet ja niiden merkitykset. Opiskelija osaa selittää energia-alaan liittyvien katselmusten etenemisen. Opiskelija osaa laatia erilaisia energia-alaan liittyvien katselmusten raportteja itsenäisesti. Opiskelija osaa laskea takaisinmaksuaikoja ja kannattavuustarkasteluja eri energiamuodoille itsenäisesti. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa ja arvioivaa, virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Tehtävien suorittamisessa opiskelijan ajankäyttö on suunnitelmallista.

Hylätty (0)

Opiskelija ei tee opintojakson tavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Tulokset ja tekemisen laatu eivät täytä vain työlle asetettuja minimivaatimuksia. Tulosten raportoinnissa on asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein. Ajankäyttö on hallitsematonta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein. Ajankäyttö on suunnittelematonta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista.

Tavoitteet

Opiskelija pystyy vuorovaikutteiseen kommunikointiin englanniksi rakennustekniikan alalla toimivan insinöörin työn vaatimissa viestintätilanteissa. Opiskelija kykenee valmistelemaan ja pitämään ammattimaisen esityksen rakennustekniikan aiheesta. Hän kykenee hoitamaan työasioita puhelimitse ja sähköpostitse. Hän pystyy toimimaan kokous- ja neuvottelutilanteissa englannin kielellä. Hän osaa kirjoittaa muistioita, raportteja, tiivistelmiä sekä muita insinöörin ammattiin liittyviä tekstejä ja käyttää kuhunkin tilanteeseen sopivaa tyyliä. Hän ymmärtää ja osaa käyttää työelämän ja tekniikan perussanastoa sekä rakennustekniikan termistöä. Opiskelija huomioi monikulttuurisuuden viestinnässä.

Teemat
• Työelämän suulliset ja kirjalliset viestintätilanteet englanniksi tekniikan alalla
• Rakennustekniikan englanninkielinen terminologia
• Rakennusinsinöörin koulutus ja työ

Sisältö

• Rakennustekniikan insinöörin koulutus
• Rakennusala ja rakennusinsinöörin tehtävät
• Puhelin- ja sähköpostiviestintä
• Esityksen pitäminen
• Kokoukset ja neuvottelut
• Tekniikan alan keskeisten dokumenttien kirjoittaminen
• Rakennustekniikan tekstit ja terminologia

Aika ja paikka

Rovaniemi, syksy 2024

Oppimateriaalit

Opintojakson materiaali on saatavana Moodlessa.

Opetusmenetelmät

Lähiopetus

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

sovitaan kurssin aikana

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

suullinen ja kirjallinen näyttö

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä sekä hoitaa työasioita puhelimitse, kun saa valmistautua riittävän kauan apuvälineitä käyttäen. Seuraa neuvotteluita ja osallistuu kokouksiin, mutta tarvitsee tukea aktiiviseen vuorovaikutukseen. Kirjoittaa insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä apuvälineitä käyttäen. Hallitsee joitakin keskeisiä tekniikan ja talouselämän sekä oman erikoisalansa ammattitermejä. Osoittaa satunnaisesti tilannetajua monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa. Kielitaito kuitenkin rajoittaa viestintää.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä asianmukaisella tyylillä. Hoitaa työasioita puhelimitse ja sähköpostitse ilman väärinkäsityksiä. Toimii kokouksissa ja neuvotteluissa eri rooleissa. Kirjoittaa selkeitä insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä. Käyttää tekniikan ja talouselämän perussanastoa sekä oman erikoisalansa termistöä. Toimii kokouksissa ja neuvotteluissa eri rooleissa. Osoittaa hyvää tilannetajua monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa ilman, että kielitaito rajoittaa viestintää.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä sujuvasti asianmukaisella tyylillä. Hoitaa työasioita puhelimitse ja sähköpostitse täsmällisesti ja tehokkaasti ilman väärinkäsityksiä. Toimii kokouksissa ja neuvotteluissa vakuuttavasti eri rooleissa. Kirjoittaa selkeitä ja hyvin jäsenneltyjä insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä. Käyttää taitavasti ja täsmällisesti tekniikan ja talouselämän perussanastoa sekä oman erikoisalansa termistöä. Osoittaa erinomaista tilannetajua ja kielitaitoa monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja suulliseen ja kirjalliseen tenttiin, akttiviseen osallistumiseen ja annettujen tehtävien tekemiseen.

Hylätty (0)

Opiskelija ei suorita opintojakson vaatimuksia hyväksytysti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä sekä hoitaa työasioita puhelimitse, kun saa valmistautua riittävän kauan apuvälineitä käyttäen. Seuraa neuvotteluita ja osallistuu kokouksiin, mutta tarvitsee tukea aktiiviseen vuorovaikutukseen. Kirjoittaa insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä apuvälineitä käyttäen. Hallitsee joitakin keskeisiä tekniikan ja talouselämän sekä oman erikoisalansa ammattitermejä. Osoittaa satunnaisesti tilannetajua monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa. Kielitaito kuitenkin rajoittaa viestintää.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä sekä hoitaa työasioita puhelimitse. Osallistuu neuvotteluihin ja kokouksiin. Kirjoittaa insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä osin apuvälineitä käyttäen. Hallitsee keskeiset tekniikan ja talouselämän sekä oman erikoisalansa ammattitermit. Osoittaa satunnaisesti tilannetajua monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä sujuvasti asianmukaisella tyylillä. Hoitaa työasioita puhelimitse ja sähköpostitse täsmällisesti ja tehokkaasti ilman väärinkäsityksiä. Toimii kokouksissa ja neuvotteluissa vakuuttavasti eri rooleissa. Kirjoittaa selkeitä ja hyvin jäsenneltyjä insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä. Käyttää taitavasti ja täsmällisesti tekniikan ja talouselämän perussanastoa sekä oman erikoisalansa termistöä. Osoittaa erinomaista tilannetajua ja kielitaitoa monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

Suullisen ja kirjallisen englannin taidon arviointi perustuu ammattikorkeakoulujen englannin taitotasokuvauksiin ja yleiseen eurooppalaiseen kielitaidon viitekehykseen (Common European Framework). Taitotasovaatimus on B2 (toimiva itsenäinen kielitaito).

Opintojakson arviointi perustuu lähiopetuksessa, suullisissa ja kirjallisissa tehtävissä ja tentissä annettuihin näyttöihin, joiden pitää olla hyväksyttyjä, sekä lähiopetuksessa annettuun jatkuvaan näyttöön.

Integroitujen tehtävien arvioinnissa noudatetaan asiantuntijuuden periaatetta. Kielenopettaja arvioi tehtävät kieli- ja viestintätaidon ja ammattiaineen opettaja sisällön kannalta.

Tavoitteet

Opiskelija pystyy vuorovaikutteiseen kommunikointiin englanniksi rakennustekniikan alalla toimivan insinöörin työn vaatimissa viestintätilanteissa. Opiskelija kykenee valmistelemaan ja pitämään ammattimaisen esityksen rakennustekniikan aiheesta. Hän kykenee hoitamaan työasioita puhelimitse ja sähköpostitse. Hän pystyy toimimaan kokous- ja neuvottelutilanteissa englannin kielellä. Hän osaa kirjoittaa muistioita, raportteja, tiivistelmiä sekä muita insinöörin ammattiin liittyviä tekstejä ja käyttää kuhunkin tilanteeseen sopivaa tyyliä. Hän ymmärtää ja osaa käyttää työelämän ja tekniikan perussanastoa sekä rakennustekniikan termistöä. Opiskelija huomioi monikulttuurisuuden viestinnässä.

Teemat
• Työelämän suulliset ja kirjalliset viestintätilanteet englanniksi tekniikan alalla
• Rakennustekniikan englanninkielinen terminologia
• Rakennusinsinöörin koulutus ja työ

Sisältö

• Rakennustekniikan insinöörin koulutus
• Rakennusala ja rakennusinsinöörin tehtävät
• Puhelin- ja sähköpostiviestintä
• Esityksen pitäminen
• Kokoukset ja neuvottelut
• Tekniikan alan keskeisten dokumenttien kirjoittaminen
• Rakennustekniikan tekstit ja terminologia

Aika ja paikka

Rovaniemi, syksy 2024

Oppimateriaalit

Opintojakson materiaali on saatavana Moodlessa.

Opetusmenetelmät

Opetus Zoomissa ja lähijaksoilla lähiopetus.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

sovitaan kurssin aikana

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

suullinen ja kirjallinen näyttö, jatkuva näyttö eli osallistuminen opetukseen ja annettujen tehtävien tekeminen.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä sekä hoitaa työasioita puhelimitse, kun saa valmistautua riittävän kauan apuvälineitä käyttäen. Seuraa neuvotteluita ja osallistuu kokouksiin, mutta tarvitsee tukea aktiiviseen vuorovaikutukseen. Kirjoittaa insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä apuvälineitä käyttäen. Hallitsee joitakin keskeisiä tekniikan ja talouselämän sekä oman erikoisalansa ammattitermejä. Osoittaa satunnaisesti tilannetajua monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa. Kielitaito kuitenkin rajoittaa viestintää.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä asianmukaisella tyylillä. Hoitaa työasioita puhelimitse ja sähköpostitse ilman väärinkäsityksiä. Toimii kokouksissa ja neuvotteluissa eri rooleissa. Kirjoittaa selkeitä insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä. Käyttää tekniikan ja talouselämän perussanastoa sekä oman erikoisalansa termistöä. Toimii kokouksissa ja neuvotteluissa eri rooleissa. Osoittaa hyvää tilannetajua monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa ilman, että kielitaito rajoittaa viestintää.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä sujuvasti asianmukaisella tyylillä. Hoitaa työasioita puhelimitse ja sähköpostitse täsmällisesti ja tehokkaasti ilman väärinkäsityksiä. Toimii kokouksissa ja neuvotteluissa vakuuttavasti eri rooleissa. Kirjoittaa selkeitä ja hyvin jäsenneltyjä insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä. Käyttää taitavasti ja täsmällisesti tekniikan ja talouselämän perussanastoa sekä oman erikoisalansa termistöä. Osoittaa erinomaista tilannetajua ja kielitaitoa monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja suulliseen ja kirjalliseen tenttiin, akttiviseen osallistumiseen ja annettujen tehtävien tekemiseen.

Hylätty (0)

Opiskelija ei suorita opintojakson vaatimuksia hyväksytysti.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä sekä hoitaa työasioita puhelimitse, kun saa valmistautua riittävän kauan apuvälineitä käyttäen. Seuraa neuvotteluita ja osallistuu kokouksiin, mutta tarvitsee tukea aktiiviseen vuorovaikutukseen. Kirjoittaa insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä apuvälineitä käyttäen. Hallitsee joitakin keskeisiä tekniikan ja talouselämän sekä oman erikoisalansa ammattitermejä. Osoittaa satunnaisesti tilannetajua monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa. Kielitaito kuitenkin rajoittaa viestintää.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä sekä hoitaa työasioita puhelimitse. Osallistuu neuvotteluihin ja kokouksiin. Kirjoittaa insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä osin apuvälineitä käyttäen. Hallitsee keskeiset tekniikan ja talouselämän sekä oman erikoisalansa ammattitermit. Osoittaa satunnaisesti tilannetajua monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä sujuvasti asianmukaisella tyylillä. Hoitaa työasioita puhelimitse ja sähköpostitse täsmällisesti ja tehokkaasti ilman väärinkäsityksiä. Toimii kokouksissa ja neuvotteluissa vakuuttavasti eri rooleissa. Kirjoittaa selkeitä ja hyvin jäsenneltyjä insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä. Käyttää taitavasti ja täsmällisesti tekniikan ja talouselämän perussanastoa sekä oman erikoisalansa termistöä. Osoittaa erinomaista tilannetajua ja kielitaitoa monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

Suullisen ja kirjallisen englannin taidon arviointi perustuu ammattikorkeakoulujen englannin taitotasokuvauksiin ja yleiseen eurooppalaiseen kielitaidon viitekehykseen (Common European Framework). Taitotasovaatimus on B2 (toimiva itsenäinen kielitaito).

Opintojakson arviointi perustuu lähiopetuksessa, suullisissa ja kirjallisissa tehtävissä ja tentissä annettuihin näyttöihin, joiden pitää olla hyväksyttyjä, sekä lähiopetuksessa annettuun jatkuvaan näyttöön.

Integroitujen tehtävien arvioinnissa noudatetaan asiantuntijuuden periaatetta. Kielenopettaja arvioi tehtävät kieli- ja viestintätaidon ja ammattiaineen opettaja sisällön kannalta.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee mekaniikan tärkeimmät suureet ja niiden yksiköt, sekä mekaniikan peruslait.
Hän osaa soveltaa peruslakeja tyypillisten ongelmien ratkaisussa ja esittää ratkaisut käyttäen oikeita merkintätapoja (symbolit, yksiköt, visualisointi). Opiskelija ymmärtää fysiikan merkityksen tekniikassa ja oman alansa kehityksessä.

Sisältö

Mekaniikan suureet ja SI-yksikköjärjestelmä.
Kinematiikan perussuureet, tasaisesti kiihtyvä liike, vino heittoliike.
Dynamiikan peruslait, voimatasapaino, tukivoimat, kitkavoima, voimat kaltevalla tasolla, liikevastukset ja jousivoima.
Ympyräliike, kulmanopeus, keskeisvoima ja -kiihtyvyys, sovelluksia tienrakennukseen
Työ, teho ja energia, mekaanisen energian lajit ja säilymislaki, energiaperiaate
Momentti ja jäykän kappaleen tasapainoehdot, kappaleen hitausmomentti.

Aika ja paikka

Syyslukukausi 2024. Opetus järjestetään lähiopetuksena (Jokiväylä 11, Rovaniemi).

Oppimateriaalit

Tarvittava oppimateriaali jaetaan Moodlessa. Lisäkirjallisuutta: Hautala, Peltonen: Insinöörin (AMK) fysiikka Osa 1, Suvanto: Tekniikan fysiikka 1.

Opetusmenetelmät

Opetustunneilla varmistetaan aihepiirien perusasioiden hallinta. Osa aiheista voidaan opiskella itsenäisesti ohjeistettujen harjoitustehtävien tai muun tukimateriaalin avulla. Tunneilla saa tarvittaessa ohjausta tehtäviin, jotka sisällytetään opintojakson arviointiin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välikokeiden ajankohta sovitaan opintojakson alussa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Itsenäinen suoritus (arvioitavat tehtävät ja verkkotentti) on mahdollinen.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa ja ymmärtää rakennusalan fysiikan perusasioita.
Opiskelija tuntee mekaniikan perussuureet ja saa laskettua niitä valmiilla kaavoilla. Opiskelija saa laskettua nopeuksia, kiihtyvyyksiä, tehoja ja voimia perustehtävissä.
Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein.

Tyydyttävä (2)
Opiskelija hallitsee rakennusalan fysiikan alueen ja osaa soveltaa asioita.
Opiskelija osaa muokata kaavoja ja soveltaa peruslakeja tyypillisten ongelmien ratkaisuissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää energiaperiaatetta ongelmien ratkaisuissa. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä (3)
Opiskelija osoittaa hyvää rakennusalan fysiikan hallintaa.
Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa ja onnistuu ratkaisemaan monivaiheisia tehtäviä. Opiskelija saa ratkaistua vaativampia statiikan ongelmia.
Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Hyvä (4)
Opiskelija osoittaa hyvää rakennusalan fysiikan hallintaa.
Opiskelija osaa ratkaista kurssin sisältöihin kuuluvat tehtävät ja soveltaa oppimaansa. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osoittaa kiitettävää rakennusalan fysiikan hallintaa.
Opiskelija osaa soveltaa menetelmiä uudentyyppisten ongelmien ratkaisemisessa. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu noin 50 % palautettaviin harjoitustehtäviin ja 50 % tenttiin.
Arviointiasteikko 0 - 5.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää fysiikan peruskäsitteet ja osaa ratkaista mekaniikan perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee fysiikan peruskäsitteet. Hän osaa ratkaista erilaisia mekaniikan ongelmia sopivia laskukaavoja käyttäen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää fysiikan peruskäsitteet. Hän osaa valita erilaisiin ongelmiin sopivia fysiikan malleja ja hyödyntää niitä ongelmien ratkaisussa monipuolisesti.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee mekaniikan tärkeimmät suureet ja niiden yksiköt, sekä mekaniikan peruslait.
Hän osaa soveltaa peruslakeja tyypillisten ongelmien ratkaisussa ja esittää ratkaisut käyttäen oikeita merkintätapoja (symbolit, yksiköt, visualisointi). Opiskelija ymmärtää fysiikan merkityksen tekniikassa ja oman alansa kehityksessä.

Sisältö

Mekaniikan suureet ja SI-yksikköjärjestelmä.
Kinematiikan perussuureet, tasaisesti kiihtyvä liike, vino heittoliike.
Dynamiikan peruslait, voimatasapaino, tukivoimat, kitkavoima, voimat kaltevalla tasolla, liikevastukset ja jousivoima.
Ympyräliike, kulmanopeus, keskeisvoima ja -kiihtyvyys, sovelluksia tienrakennukseen
Työ, teho ja energia, mekaanisen energian lajit ja säilymislaki, energiaperiaate
Momentti ja jäykän kappaleen tasapainoehdot, kappaleen hitausmomentti.

Aika ja paikka

Syyslukukausi 2024.

Verkko-opetuksessa oppimisympäristöinä ovat Moodle ja Zoom. Opetus järjestetään arki-iltaisin klo 17:15 alkaen. Verkko-opetus tallennetaan.

Osa opetuksesta järjestetään lähiopetuksena raksan lähipäivinä (Jokiväylä 11, Rovaniemi).

Oppimateriaalit

Tarvittava oppimateriaali jaetaan Moodlessa. Lisäkirjallisuutta: Hautala, Peltonen: Insinöörin (AMK) fysiikka Osa 1, Suvanto: Tekniikan fysiikka 1.

Opetusmenetelmät

Verkko-opetusta Zoom-ympäristössä, osa lähiopetuksena lähipäivinä. Oppitunneilla varmistetaan opintojakson aihepiirien perusasioiden hallinta teorian ja esimerkkien avulla. Lisäksi opiskelija saa tunneilla ohjausta tehtävien tekoon.
Aiheet on mahdollista opiskella itsenäisesti tallenteiden, esimerkkien ja harjoitustehtävien avulla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välikokeiden ajankohta sovitaan opintojakson alussa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Itsenäinen suoritus (arvioitavat tehtävät ja verkkotentti) on mahdollinen.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa ja ymmärtää rakennusalan fysiikan perusasioita.
Opiskelija tuntee mekaniikan perussuureet ja saa laskettua niitä valmiilla kaavoilla. Opiskelija saa laskettua nopeuksia, kiihtyvyyksiä, tehoja ja voimia perustehtävissä.
Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein.

Tyydyttävä (2)
Opiskelija hallitsee rakennusalan fysiikan alueen ja osaa soveltaa asioita.
Opiskelija osaa muokata kaavoja ja soveltaa peruslakeja tyypillisten ongelmien ratkaisuissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää energiaperiaatetta ongelmien ratkaisuissa. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä (3)
Opiskelija osoittaa hyvää rakennusalan fysiikan hallintaa.
Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa ja onnistuu ratkaisemaan monivaiheisia tehtäviä. Opiskelija saa ratkaistua vaativampia statiikan ongelmia.
Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Hyvä (4)
Opiskelija osoittaa hyvää rakennusalan fysiikan hallintaa.
Opiskelija osaa ratkaista kurssin sisältöihin kuuluvat tehtävät ja soveltaa oppimaansa. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osoittaa kiitettävää rakennusalan fysiikan hallintaa.
Opiskelija osaa soveltaa menetelmiä uudentyyppisten ongelmien ratkaisemisessa. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu noin 50 % palautettaviin harjoitustehtäviin ja 50 % tenttiin.
Arviointiasteikko 0 - 5.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää fysiikan peruskäsitteet ja osaa ratkaista mekaniikan perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee fysiikan peruskäsitteet. Hän osaa ratkaista erilaisia mekaniikan ongelmia sopivia laskukaavoja käyttäen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää fysiikan peruskäsitteet. Hän osaa valita erilaisiin ongelmiin sopivia fysiikan malleja ja hyödyntää niitä ongelmien ratkaisussa monipuolisesti.

Tavoitteet

Opiskelija perehtyy geologian peruskäsitteisiin, Suomen kallio- ja maaperän yleispiirteisiin ja oppii perustiedot tärkeimmistä mineraaleista ja kivilajeista sekä saa perusnäkemyksen mineraalisten raaka-aineiden taloudellisesta hyödynnettävyydestä ja käyttökohteista.

Sisältö

Geologiset perusprosessit ja aikakäsitys, Suomen kallio- ja maaperä, mineraalit ja kivilajit, rakennegeologia, malmien synty ja malminetsintä.

Aika ja paikka

Verkossa toteutettavat luennot Zoomissa lukujärjestyksen mukaisesti.
Opintojaksolla on Moodleympäristö, jossa liittymislinkki Zoomiin.
Luennoista syntyy tallenteet.

Lähiopetuspäivät Kemissä Lapin AMKn Compus rakennuksessa osoitteessa Tietokatu 1 , Kemi.
Lähiopetuspäivät on merkitty lukujärjestykseen.

Oppimateriaalit

Luento- ja muu opiskelumateriaali löytyy Moodlesta. Lisäksi opintojakson materiaaleihin sisältyy maksuttomat geologiset julkaisut ja verkkosivumateriaalit,  jotka ilmoitetaan luennoilla.

Opetusmenetelmät

Luennot verkossa Zoomin kautta iltaisin lukujärjestyksen mukaisesti.
Kaksi lähiopetuspäivää Kemissä Lapin AMKn Compus rakennuksessa (Tietokatu 1 , Kemi).
Luentopäiväkirjat, kirjalliset tehtävät ja etäkoe jakson päätteeksi.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Varsinaisen tentin ajankohta ja uusimisen käytänteet ilmoitetaan luentotunneilla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Lähiopetuspäivät on mahdollista korvata myös erikseen määriteltyjen tehtävien avulla. Osallistumista lähiopetukseen suositellaan vahvasti ja poissaolo tulee pystyä perustelemaan.

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso toteutetaan syyslukukaudella 2024.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

• Tyydyttävä (1)
Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein. Ajankäyttö on hallitsematonta. Opiskelija tietää geologian peruskäsitteiden merkityksen ja osaa tunnistaa ohjatusti yleisimmät opintojaksolla opetetut mineraalit ja kivilajit.

• Tyydyttävä (2)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein. Ajankäyttö on suunnittelematonta. Opiskelija tietää geologian ja mineralogian peruskäsitteiden merkityksen. Opiskelija osaa tunnistaa itsenäisesti yleisimmät opintojaksolla opetetut mineraalit ja kivilajit.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

• Hyvä (3)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa. Opiskelija tietää geologian ja mineralogian peruskäsitteiden merkityksen. Osaa kertoa Suomen maaperän ja kallioperän yleispiirteistä. Opiskelija osaa tunnistaa itsenäisesti suurimman osan opintojaksolla opetetuista mineraaleista ja kivilajeista.

• Hyvä (4)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa. Opiskelija tietää geologian ja mineralogian peruskäsitteiden merkityksen. Ymmärtää geologiset perusprosessit. Osaa kertoa Suomen maaperän ja kallioperän yleispiirteistä. Osaa kertoa mineralisaation hyödyntämistä ohjaavat seikat. Opiskelija osaa tunnistaa itsenäisesti opintojaksolla opetetut mineraalit ja kivilajit.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

• Kiitettävä (5)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista. Opiskelija tietää geologian ja mineralogian peruskäsitteiden merkityksen. Ymmärtää geologiset perusprosessit. Osaa hakea itsenäisesti tietoa opintojaksolla esitetyistä lähteistä. Osaa kertoa Suomen maaperän ja kallioperän yleispiirteistä. Osaa kertoa mineralisaation hyödyntämistä ohjaavat seikat. Opiskelija osaa tunnistaa itsenäisesti opintojaksolla opetetut mineraalit ja kivilajit, ja tietää miten tunnistaa tuntematon mineraali tai kivilaji.

Tavoitteet

Opiskelija osaa perustiedot maaperägeologiasta ja tunnistaa maalajit. Opiskelija osaa perusrakenteiden routasuojausmitoituksen, osaa tulkita pohjatutkimus- ja laboratoriotietoja sekä osaa laskea pientalon perustamiseen liittyvät perustilanteiden geotekniset laskelmat.

Sisältö

maalajimuodostumat, maalajiluokitus ja maalajien geotekniset ominaisuudet, pohjatutkimusmenetelmät, geotekniset laskelmat, routa- ja routasuojauksen mitoitus, laboraatiot

Oppimateriaalit

Geotekniikan perusteet; Raimo Jääskeläinen Geotekniikka: Raimo Jääskeläinen Pohjarakennuksen perusteet; Raimo Jääskeläinen Routasuojausohje RIL 261 Tunneilla jaettava materiaali (tallennetaan Moodleen)

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitukset ja laboraatiotehtävä
Itsenäinen opiskelu

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentin ajankohta opintojakson lopussa.

Sisällön jaksotus

Maalajien muodostuminen
Maalajit ja rakeisuuskäyrät
Maalajien ominaisuuksia ja soveltuvuus rakentamiseen
Maan kantavuuden ja pohjapaineen laskeminen
Routa ja routasuojaus
Geotekniikan laboraatiot

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä maalajeja. Opiskelija tunnistaa pohjatutkimusmenetelmiä ja osaa soveltaa pohjatutkimustuloksia yleisellä tasolla. Opiskelija ymmärtää talon routasuojauksen periaatteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa nimetä maalajit ja eritellä maalajien nimeämiseen perusteet. Opiskelija osaa pohjatutkimustulosten perusteella määritellä maaperän rakennettavuutta. Opiskelija osaa maaperän kantavuuslaskennan periaatteet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa nimetä maalajit ja tuntee maalajien nimeämisen periaatteet. Opiskelija osaa tulkita pohjatutkimustulokset ja määrittää maaperän soveltuvuuden rakentamiseen. Opiskelija osaa laskea maaperän kantavuuden erilaisissa perustamisolosuhteissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tuntiharjoitukset ja Geotekniikan laboraatiot -tehtävä sekä lukukausiprojektin geotekniikan osuus
Arviointi 0-5 tentin ja tehtäväsuoritusten perusteella.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä maalajeja. Opiskelija tunnistaa pohjatutkimusmenetelmiä ja osaa soveltaa pohjatutkimustuloksia yleisellä tasolla. Opiskelija ymmärtää talon routasuojauksen periaatteet.

Tyydyttävä (1) 
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein. Ajankäyttö on hallitsematonta. Geotekniikan osaaminen on vähäistä ja menestys tentissä on vaatimaton.

Tyydyttävä (2) 
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein. Ajankäyttö on suunnittelematonta. Geotekniikan osaaminen ylittää jonkin verran minimivaatimukset. Tenttimenestys ei ole hyvä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa nimetä maalajit ja eritellä maalajien nimeämiseen perusteet. Opiskelija osaa pohjatutkimustulosten perusteella määritellä maaperän rakennettavuutta. Opiskelija osaa maaperän kantavuuslaskennan periaatteet.

Hyvä (3) 
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa. Geotekniikan osaaminen on kohtalaisen hyvä.

Hyvä (4) 
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa. Geotekniikan osaaminen on hyvä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa nimetä maalajit ja tuntee maalajien nimeämisen periaatteet. Opiskelija osaa tulkita pohjatutkimustulokset ja määrittää maaperän soveltuvuuden rakentamiseen. Opiskelija osaa laskea maaperän kantavuuden erilaisissa perustamisolosuhteissa.

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista. 

Geotekniikan opintojakson sisällön opiskelija hallitsee erinomaisesti ja tenttimenestys on kiitettävä.

Tavoitteet

Opiskelija osaa perustiedot maaperägeologiasta ja tunnistaa maalajit. Opiskelija osaa perusrakenteiden routasuojausmitoituksen, osaa tulkita pohjatutkimus- ja laboratoriotietoja sekä osaa laskea pientalon perustamiseen liittyvät perustilanteiden geotekniset laskelmat.

Sisältö

maalajimuodostumat, maalajiluokitus ja maalajien geotekniset ominaisuudet, pohjatutkimusmenetelmät, geotekniset laskelmat, routa- ja routasuojauksen mitoitus, laboraatiot

Oppimateriaalit

Geotekniikan perusteet; Raimo Jääskeläinen Geotekniikka: Raimo Jääskeläinen Pohjarakennuksen perusteet; Raimo Jääskeläinen Routasuojausohje RIL 261 Etätuntien nauhoitteet ja oppituntien materiaali tallennetaan Moodleen.

Opetusmenetelmät

Etäluennot (Zoom), lähipäivän harjoitukset ja laboraatiot, tentti
Itsenäinen opiskelu

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentin ajankohta syyslukukauden kolmannella lähijaksolla

Sisällön jaksotus

Maalajien muodostuminen
Maalajit ja rakeisuuskäyrät
Maalajien ominaisuuksia ja soveltuvuus rakentamiseen
Geotekniikan laboraatiot
Maan kantavuuden ja pohjapaineen laskeminen
Routa ja routasuojaus

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä maalajeja. Opiskelija tunnistaa pohjatutkimusmenetelmiä ja osaa soveltaa pohjatutkimustuloksia yleisellä tasolla. Opiskelija ymmärtää talon routasuojauksen periaatteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa nimetä maalajit ja eritellä maalajien nimeämiseen perusteet. Opiskelija osaa pohjatutkimustulosten perusteella määritellä maaperän rakennettavuutta. Opiskelija osaa maaperän kantavuuslaskennan periaatteet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa nimetä maalajit ja tuntee maalajien nimeämisen periaatteet. Opiskelija osaa tulkita pohjatutkimustulokset ja määrittää maaperän soveltuvuuden rakentamiseen. Opiskelija osaa laskea maaperän kantavuuden erilaisissa perustamisolosuhteissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tuntiharjoitukset, geotekniikan laboraatiot -tehtävä, lukukausiprojektin geotekniikan osuus.
Arviointi 0-5 tentin ja tehtäväsuoritusten perusteella.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä maalajeja. Opiskelija tunnistaa pohjatutkimusmenetelmiä ja osaa soveltaa pohjatutkimustuloksia yleisellä tasolla. Opiskelija ymmärtää talon routasuojauksen periaatteet.

Tyydyttävä (1) 
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein. Ajankäyttö on hallitsematonta. Geotekniikan osaaminen on vähäistä ja menestys tentissä on vaatimaton.

Tyydyttävä (2) 
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein. Ajankäyttö on suunnittelematonta. Geotekniikan osaaminen ylittää jonkin verran minimivaatimukset. Tenttimenestys ei ole hyvä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa nimetä maalajit ja eritellä maalajien nimeämiseen perusteet. Opiskelija osaa pohjatutkimustulosten perusteella määritellä maaperän rakennettavuutta. Opiskelija osaa maaperän kantavuuslaskennan periaatteet.

Hyvä (3) 
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa. Geotekniikan osaaminen on kohtalaisen hyvä.

Hyvä (4) 
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa. Geotekniikan osaaminen on hyvä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa nimetä maalajit ja tuntee maalajien nimeämisen periaatteet. Opiskelija osaa tulkita pohjatutkimustulokset ja määrittää maaperän soveltuvuuden rakentamiseen. Opiskelija osaa laskea maaperän kantavuuden erilaisissa perustamisolosuhteissa.

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista. 

Geotekniikan opintojakson sisällön opiskelija hallitsee erinomaisesti ja tenttimenestys on kiitettävä.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee mitoitusperiaatteet maanvaraisille ja paaluperustuksille, osaa suunnitella ja toteuttaa rakennuspaikan kuivatuksen, tuntee erilaiset kaivantojen turvalliset tukemistavat ja osaa määrittää tukiseiniin vaikuttavat kuormat sekä tuntee erilaiset pohjanvahvistusmenetelmät.

Sisältö

Perustamismenetelmät, paaluperustus, kaivannot, kaivantojen tuenta, kaivantoturvallisuus, tukiseinätyypit ja tukiseiniin vaikuttavat kuormat, rakennusten ja rakennusalueen kuivatus, pohjanvahvistamismenetelmät.  

Aika ja paikka

Rovaniemi kevät 2025

Oppimateriaalit

Geotekniikan perusteet; Raimo Jääskeläinen Pohjarakennuksen perusteet; Raimo Jääskeläinen RIL 254 Paalutusohje PO-2011 (ja PO-2016) RIL 263-2014 Kaivanto-ohje RIL 234-2007 Pihojen pohja- ja päällysrakenteet RIL 121 Pohjarakennusohje Moodlessa oleva muu materiaali

Opetusmenetelmät

Luennot ja harjoitustyö. Päivätoteutus.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti opintojakson lopuksi ja uusimiset tämän jälkeen erikseen sopien.

Lisätietoja opiskelijoille

Opiskelijalla tulee olla suoritettuna Geotekniikan opintojakso.

Mikäli ilmoittatuneiden määrä jää alle 10, niin yhdistetään monimuodon toteutukseen.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuormitusten ja pohjaolosuhteiden perusteella määrittää käyttökelpoiset perustamistavat ja pohjanvahvistusmenetelmät, tuntee erilaiset paalutusmenetelmät, tietää kaivantojen turvallisuuteen liittyvät tekijät sekä kuivatukseen liittyvät periaatteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa määrittää paalujen mitoitukseen liittyvät osatekijät sekä hallitsee kaivantojen ja niiden tuentojen mitoittamisen perusteet. Opiskelija hallitsee myös kuivatussuunnitelman teon.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa mitoittaa ja tarkistaa paalujen kantavuudet sekä kaivantojen tukiseinien vakavuuden.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoitustyön pisteet + tentin pisteet.
Hylätty 0 - Kiitettävä 5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää erilaiset perustamistavat ja ymmärtää rakennuspaikan kuivatuksen merkityksen. Opiskelija tunnistaa kaivantotyypit ja pohjanvahvistamismenetelmät sekä talvirakentamisen erityispiirteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa valita perustamistavan pohjaolosuhteiden perusteella. Opiskelija osaa laatia rakennuspaikan kuivatussuunnitelma. Opiskelija hallitsee perusteet kaivantojen suunnitteluun.

Opiskelija osaa erilaisten pohjanvahvistamismenetelmien käyttökohteet. Opiskelija osaa suunnitella talvirakentamiseen liittyvän työnaikaisen routasuojauksen sekä roudan rikkomis- ja sulatusmenetelmät.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija tuntee paalujen mitoitusperusteet sekä hallitsee kaivantojen tuentoihin vaikuttavat kuormitustapaukset.

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee mitoitusperiaatteet maanvaraisille ja paaluperustuksille, osaa suunnitella ja toteuttaa rakennuspaikan kuivatuksen, tuntee erilaiset kaivantojen turvalliset tukemistavat ja osaa määrittää tukiseiniin vaikuttavat kuormat sekä tuntee erilaiset pohjanvahvistusmenetelmät.

Sisältö

Perustamismenetelmät, paaluperustus, kaivannot, kaivantojen tuenta, kaivantoturvallisuus, tukiseinätyypit ja tukiseiniin vaikuttavat kuormat, rakennusten ja rakennusalueen kuivatus, pohjanvahvistamismenetelmät.  

Aika ja paikka

Rovaniemi kevät 2025

Oppimateriaalit

Geotekniikan perusteet; Raimo Jääskeläinen Pohjarakennuksen perusteet; Raimo Jääskeläinen RIL 254 Paalutusohje PO-2011 (ja PO-2016) RIL 263-2014 Kaivanto-ohje RIL 234-2007 Pihojen pohja- ja päällysrakenteet RIL 121 Pohjarakennusohje.

Moodlessa oleva muu materiaali.

Opetusmenetelmät

Luennot ja harjoitustyö. Monimuotototeutus.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti opintojakson lopuksi ja uusimiset tämän jälkeen erikseen sopien.

Lisätietoja opiskelijoille

Opiskelijalla tulee olla suoritettuna Geotekniikan opintojakso.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuormitusten ja pohjaolosuhteiden perusteella määrittää käyttökelpoiset perustamistavat ja pohjanvahvistusmenetelmät, tuntee erilaiset paalutusmenetelmät, tietää kaivantojen turvallisuuteen liittyvät tekijät sekä kuivatukseen liittyvät periaatteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa määrittää paalujen mitoitukseen liittyvät osatekijät sekä hallitsee kaivantojen ja niiden tuentojen mitoittamisen perusteet. Opiskelija hallitsee myös kuivatussuunnitelman teon.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa mitoittaa ja tarkistaa paalujen kantavuudet sekä kaivantojen tukiseinien vakavuuden.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoitustyön pisteet + tentin pisteet.
Hylätty 0 - Kiitettävä 5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää erilaiset perustamistavat ja ymmärtää rakennuspaikan kuivatuksen merkityksen. Opiskelija tunnistaa kaivantotyypit ja pohjanvahvistamismenetelmät sekä talvirakentamisen erityispiirteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa valita perustamistavan pohjaolosuhteiden perusteella. Opiskelija osaa laatia rakennuspaikan kuivatussuunnitelma. Opiskelija hallitsee perusteet kaivantojen suunnitteluun.

Opiskelija osaa erilaisten pohjanvahvistamismenetelmien käyttökohteet. Opiskelija osaa suunnitella talvirakentamiseen liittyvän työnaikaisen routasuojauksen sekä roudan rikkomis- ja sulatusmenetelmät.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija tuntee paalujen mitoitusperusteet sekä hallitsee kaivantojen tuentoihin vaikuttavat kuormitustapaukset.

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista.

Tavoitteet

Opiskelija tunnistaa ilmastoinnin keskeiset laitteistot ja kanavistotyypit sekä osaa selittää niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa valita ja suunnitella ilmastointilaitteistoja ja järjestelmiä erilaisiin rakennuksiin.

Sisältö

Ilmastoinnin ja ilmanvaihdon teoria, ilmanvaihdon mitoitus, ilmastointiprosessien laskenta.

Aika ja paikka

Syksy 2024.

Opetus tapahtuu lähiopetuksena Lapin AMK:n Jokiväylä 11 tiloissa.

Oppimateriaalit

• Moodlessa ja tunneilla jaettava materiaali.


• Heinonen, J. & Sandberg, E. 2014. Ilmastointitekniikka: Osa 1, Sisäilmasto ja ilmastointijärjestelmät: perustietoa ilmastointitekniikasta rakentamisen ja rakennusten käytön asiantuntijoille. Helsinki: Talotekniikka-Julkaisut.


• Heinonen, J. & Sandberg, E. 2014. Ilmastointitekniikka: Osa 2, Ilmastointilaitoksen mitoitus: opastusta sisäilmaston, ilmastointilaitoksen järjestelmien, tilailmastoinnin, kanavistojen, koneiden sekä jäähdytys- ja rakennusautomaatiojärjestelmien suunnitteluun ja mitoitukseen. Helsinki: Talotekniikka-Julkaisut.


• Seppänen, O., Hausen, A. & Hyvärinen, K. 2004. Ilmastoinnin suunnittelu. Helsinki: Talotekniikka-julkaisut.


• Halme, A. & Seppänen, O. 2002. Ilmastoinnin äänitekniikka. Helsinki: Suomen LVI-liitto.


• Suomen rakentamismääräyskokoelma soveltuvin osin.


• Talotekniikkainfo.fi.


• Suomen sisäilmayhdistys. Sisäilmastoluokitus 2018.

Opetusmenetelmät

• Teoriaopetusta lähiopetuksena
• Tuntiharjoitukset/Mitoituslaskut/Harjoitustyöt (Pisteytetty)
• Oppimispäiväkirjat (Hyväksytty/Hylätty)
• Ei tenttiä!

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat sovitaan tapauskohtaisesti ottamalla yhteyttä opettajaan.

Sisällön jaksotus

Jokaisella luentotunnilla käydään luentoaihe läpi ja annetaan tuntitehtävä jonka voi jo tunnilla aloittaa. Osa tunneista voi olla myös pelkästään ohjaustunteja. Tuntien jaksotus tarkentuu opintojakson alussa.

Lisätietoja opiskelijoille

Jos toteutuksella on alle 10 ilmoittautunutta, se voidaan yhdistää monimuotototeutukseen. Tässä tapauksessa ilmoittautuneille ilmoitetaan erikseen. (Harkitaan aina tapauskohtaisesti, eli ei automaatio.)

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa ilmastoinnin keskeiset laitteistot ja kanavistotyypit sekä osaa selittää niiden toimintaperiaatteet yleisellä tasolla. Opiskelija osaa valita ja suunnitella ilmastointilaitteistoja ja järjestelmiä erilaisiin rakennuksiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa ilmastoinnin keskeiset laitteistot ja kanavistotyypit sekä osaa selittää niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa valita ja suunnitella sekä mitoittaa ilmastointilaitteistoja ja järjestelmiä erilaisiin rakennuksiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tunnistaa ilmastoinnin keskeiset laitteistot ja kanavistotyypit sekä osaa selittää niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa valita ja suunnitella sekä mitoittaa ilmastointilaitteistoja ja järjestelmiä erilaisiin rakennuksiin. Opiskelija osaa laskea ilmastointiprosesseja.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty suoritus sisältää:
– Laskuharjoitukset/tuntitehtävät/harjoitustyöt hyväksytysti läpi (jokaisesta vähintään 30 % maksimipisteistä)
– Oppimispäiväkirjoista hyväksytty merkintä

Arviointiasteikko:
– K5 ≥ 90 % maksimipisteistä
– H4 ≥ 75 %
– H3 ≥ 60 %
– T2 ≥ 45 %
– T1 ≥ 30 %
– Hylätty < 30 % maksimipisteistä

Esitietovaatimukset

TalotekniikkaBIM
Lämmönsiirto- ja virtaustekniikka

Tavoitteet

Opiskelija tunnistaa ilmastoinnin keskeiset laitteistot ja kanavistotyypit sekä osaa selittää niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa valita ja suunnitella ilmastointilaitteistoja ja järjestelmiä erilaisiin rakennuksiin.

Sisältö

Ilmastoinnin ja ilmanvaihdon teoria, ilmanvaihdon mitoitus, ilmastointiprosessien laskenta.

Aika ja paikka

Syksy 2024.

Opetus tapahtuu lähijaksoilla Lapin AMK:n Jokiväylä 11 tiloissa sekä etäopetuksena Moodlessa ja Zoomissa.

Oppimateriaalit

• Moodlessa ja tunneilla jaettava materiaali.


• Heinonen, J. & Sandberg, E. 2014. Ilmastointitekniikka: Osa 1, Sisäilmasto ja ilmastointijärjestelmät: perustietoa ilmastointitekniikasta rakentamisen ja rakennusten käytön asiantuntijoille. Helsinki: Talotekniikka-Julkaisut.


• Heinonen, J. & Sandberg, E. 2014. Ilmastointitekniikka: Osa 2, Ilmastointilaitoksen mitoitus: opastusta sisäilmaston, ilmastointilaitoksen järjestelmien, tilailmastoinnin, kanavistojen, koneiden sekä jäähdytys- ja rakennusautomaatiojärjestelmien suunnitteluun ja mitoitukseen. Helsinki: Talotekniikka-Julkaisut.


• Seppänen, O., Hausen, A. & Hyvärinen, K. 2004. Ilmastoinnin suunnittelu. Helsinki: Talotekniikka-julkaisut.


• Halme, A. & Seppänen, O. 2002. Ilmastoinnin äänitekniikka. Helsinki: Suomen LVI-liitto.


• Suomen rakentamismääräyskokoelma soveltuvin osin.


• Talotekniikkainfo.fi.


• Suomen sisäilmayhdistys. Sisäilmastoluokitus 2018.

Opetusmenetelmät

• Teoriaopetusta lähiopetuksena lähijaksoilla sekä etäopetuksena muina aikoina
• Tuntiharjoitukset/Mitoituslaskut/Harjoitustyöt (Pisteytetty)
• Oppimispäiväkirjat (Hyväksytty/Hylätty)
• Ei tenttiä!

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat sovitaan tapauskohtaisesti ottamalla yhteyttä opettajaan.

Sisällön jaksotus

Jokaisella luentotunnilla käydään luentoaihe läpi ja annetaan tuntitehtävä jonka voi jo tunnilla aloittaa. Osa tunneista voi olla myös pelkästään ohjaustunteja. Tuntien jaksotus tarkentuu opintojakson alussa.

Lisätietoja opiskelijoille

-

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa ilmastoinnin keskeiset laitteistot ja kanavistotyypit sekä osaa selittää niiden toimintaperiaatteet yleisellä tasolla. Opiskelija osaa valita ja suunnitella ilmastointilaitteistoja ja järjestelmiä erilaisiin rakennuksiin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa ilmastoinnin keskeiset laitteistot ja kanavistotyypit sekä osaa selittää niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa valita ja suunnitella sekä mitoittaa ilmastointilaitteistoja ja järjestelmiä erilaisiin rakennuksiin.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tunnistaa ilmastoinnin keskeiset laitteistot ja kanavistotyypit sekä osaa selittää niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa valita ja suunnitella sekä mitoittaa ilmastointilaitteistoja ja järjestelmiä erilaisiin rakennuksiin. Opiskelija osaa laskea ilmastointiprosesseja.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty suoritus sisältää:
– Laskuharjoitukset/tuntitehtävät/harjoitustyöt hyväksytysti läpi (jokaisesta vähintään 30 % maksimipisteistä)
– Oppimispäiväkirjoista hyväksytty merkintä

Arviointiasteikko:
– K5 ≥ 90 % maksimipisteistä
– H4 ≥ 75 %
– H3 ≥ 60 %
– T2 ≥ 45 %
– T1 ≥ 30 %
– Hylätty < 30 % maksimipisteistä

Esitietovaatimukset

TalotekniikkaBIM
Lämmönsiirto- ja virtaustekniikka

Tavoitteet

Opiskelija tuntee ilmanvaihdon ja ilmastoinnin suunnittelua ohjaavat asetukset ja ohjeet. Opiskelija osaa toteuttaa ilmastoinnin suunnitteluprosessin vaativaan rakennuskohteeseen. Opiskelija osaa tuottaa suunnitteludokumentit suunnitteluohjelmistolla.

Sisältö

Itsenäisesti suoritettava ilmastoinnin suunnitteluprojekti suunnitteluohjelmistolla.

Aika ja paikka

Kevät 2025.

Opetus tapahtuu lähiopetuksena Lapin AMK:n Jokiväylä 11 tiloissa sekä samaan aikaan zoomissa. Nauhoitteet tallennetaan Moodleen. Ohjaustunteja päivisin lähiopetuksena sekä iltaisin zoomissa.

Oppimateriaalit

• Moodlessa ja tunneilla jaettava materiaali.


• Heinonen, J. & Sandberg, E. 2014. Ilmastointitekniikka: Osa 1, Sisäilmasto ja ilmastointijärjestelmät: perustietoa ilmastointitekniikasta rakentamisen ja rakennusten käytön asiantuntijoille. Helsinki: Talotekniikka-Julkaisut.


• Heinonen, J. & Sandberg, E. 2014. Ilmastointitekniikka: Osa 2, Ilmastointilaitoksen mitoitus: opastusta sisäilmaston, ilmastointilaitoksen järjestelmien, tilailmastoinnin, kanavistojen, koneiden sekä jäähdytys- ja rakennusautomaatiojärjestelmien suunnitteluun ja mitoitukseen. Helsinki: Talotekniikka-Julkaisut.


• Seppänen, O., Hausen, A. & Hyvärinen, K. 2004. Ilmastoinnin suunnittelu. Helsinki: Talotekniikka-julkaisut.


• Halme, A. & Seppänen, O. 2002. Ilmastoinnin äänitekniikka. Helsinki: Suomen LVI-liitto.


• Suomen rakentamismääräyskokoelma soveltuvin osin.


• RT-kortisto.


• Talotekniikkainfo.fi.


• Suomen sisäilmayhdistys. Sisäilmastoluokitus 2018.

Opetusmenetelmät

• Teoriaopetusta lähiopetuksena ja samaan aikaan zoomissa (tallennetaan)
• Ohjaustunnit lähiopetuksena ja/tai zoomissa (tarkoitettu harjoitustyön tehtävien tekemiseen tunneilla)
• Tuntiharjoitukset/Laskuharjoitukset/Oppimispäiväkirjat
• Harjoitustyö (vaiheistettu)

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso sisältää ilmanvaihdon suunnitteluprojektin.
Opintojaksolla saattaa käydä vierailevia luennoitsijoita työelämästä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei Tenttiä.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat sovitaan tapauskohtaisesti ottamalla yhteyttä opettajaan.

Sisällön jaksotus

Opintojakso perustuu tekemällä oppimiseen ja aiemman hankitun osaamisen soveltamiseen käytännön suunnitteluprojektissa. Harjoitustyötä voi työstää itsenäisesti sekä harjoitustyön ohjaustunteja hyödyntäen.

Lisätietoja opiskelijoille

Harjoitustöiden tekemisessä tarvitaan MagiCAD-ohjelman osaamista sekä ilmanvaihdon laskennan opintojaksolla hankittua osaamista.

Opintojakso on yhdistetty lähi- ja monimuotototeutus. Tässä tapauksessa tarkoittaen sitä, että luennot toteutetaan yhtäaikaa lähiopetuksena ja zoomin välityksellä. Ohjaustunteja on tarjolla sekä päivällä lähiopetuksena, että illalla zoomissa. Opiskelijat voivat vapaasti päättää, kumpaan osallistuvat. Osallistua voi myös molempiin.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa toteuttaa ilmastoinnin suunnitteluprosessin vaativaan rakennuskohteeseen avustettuna.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa toteuttaa ilmastoinnin suunnitteluprosessin vaativaan rakennuskohteeseen itsenäisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa toteuttaa ilmastoinnin suunnitteluprosessin vaativaan rakennuskohteeseen itsenäisesti ja aikataulutus on suunnitelmallista.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty suoritus sisältää: harjoitustyön kaikki osatehtävät hyväksytysti läpi (jokaisesta vähintään 30 % maksimipisteistä) sekä mahdolliset tuntiharjoitukset/laskuharjoitukset/oppimispäiväkirjat hyväksytysti läpi (hyväksytty/hylätty).

Arviointi: 100% harjoitustyö, jokainen osatehtävä on pisteytetty.

Arviointiasteikko:
K5 ≥ 90 % maksimipisteistä
H4 ≥ 75 %
H3 ≥ 60 %
T2 ≥ 45 %
T1 ≥ 30 %
Hylätty < 30 % maksimipisteistä tai jokin osasuoritus puuttuu

Esitietovaatimukset

TalotekniikkaBIM
Lämmönsiirto- ja virtaustekniikka

Tavoitteet

Opiskelija tuntee infra-alan tietomallipohjaisen suunnittelun perusteet ja yleiset inframallivaatimukset. Opiskelija perehtyy suunnitteluohjelmistoon ja osaa toteuttaa tietomallipohjaista suunnittelua.

Sisältö

Infra-alan tietomallipohjainen suunnittelu 
Yleiset inframallivaatimukset 
Suunnitteluohjelmiston käyttö

Oppimateriaalit

Väyläviraston tekniset ohjeet Ohjelmiston toimittajan ohjeet Luennoilla ja Moodlen kautta jaettu materiaali

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee perusteet infra-alan tietomallipohjaisesta suunnittelusta, yleisistä inframallivaatimuksista ja suunnitteluohjelmiston käytöstä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tuntee perusteet infra-alan tietomallipohjaisesta suunnittelusta ja yleisistä inframallivaatimuksista. Opiskelija osaa itsenäisesti käyttää suunnitteluohjelmistoa ja tuottaa suunnitelma-aineistoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tuntee perusteet infra-alan tietomallipohjaisesta suunnittelusta ja yleisistä inframallivaatimuksista. Opiskelija hallitsee suunnitteluohjelmiston käytön ja tuottaa itsenäisesti suunnitelma-aineistoa. Opiskelija osaa esittää tuottamansa suunnitelma-aineiston selkeästi.

Esitietovaatimukset

Liikenneväylien suunnittelun perusteet

Tavoitteet

Opiskelija tuntee infra-alan tietomallipohjaisen suunnittelun perusteet ja yleiset inframallivaatimukset. Opiskelija perehtyy suunnitteluohjelmistoon ja osaa toteuttaa tietomallipohjaista suunnittelua.

Sisältö

Infra-alan tietomallipohjainen suunnittelu 
Yleiset inframallivaatimukset 
Suunnitteluohjelmiston käyttö

Oppimateriaalit

Väyläviraston tekniset ohjeet Ohjelmiston toimittajan ohjeet Luennoilla ja Moodlen kautta jaettu materiaali

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee perusteet infra-alan tietomallipohjaisesta suunnittelusta, yleisistä inframallivaatimuksista ja suunnitteluohjelmiston käytöstä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tuntee perusteet infra-alan tietomallipohjaisesta suunnittelusta ja yleisistä inframallivaatimuksista. Opiskelija osaa itsenäisesti käyttää suunnitteluohjelmistoa ja tuottaa suunnitelma-aineistoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tuntee perusteet infra-alan tietomallipohjaisesta suunnittelusta ja yleisistä inframallivaatimuksista. Opiskelija hallitsee suunnitteluohjelmiston käytön ja tuottaa itsenäisesti suunnitelma-aineistoa. Opiskelija osaa esittää tuottamansa suunnitelma-aineiston selkeästi.

Esitietovaatimukset

Liikenneväylien suunnittelun perusteet

Tavoitteet

Opiskelija tuntee infrahankkeen aikataulutuksen, resurssoinnin, kustannuslaskennan ja -seurannan perusteet, osaa laatia maanteiden rakentamisessa vaadittavat turvallisuussuunnitelmat, työvaihekohtaiset työ- ja laatusuunnitelmat sekä tunnistaa infrahankkeen toiminnalliset riskit. Lisäksi opiskelija tuntee infrarakentamisen toteutusmallit sekä yleiset sopimusehdot ja tekniset laatuvaatimukset.

Sisältö

Infrahankkeen kaupalliset ja tekniset asiakirjat sekä erilaiset toteutusmallit.
Infrahankkeen toteutukseen liittyvä aikataulutus ja resursointi sekä toiminnallisten riskien arviointi.
Kustannuslaskennan ja -seurannan perusteet.
Infrarakentamiseen liittyvä työvaihekohtainen työ- ja laatusuunnittelu.

Aika ja paikka

Rovaniemi syksy 2024, päivämuotototeutus. Mikäli ilmoittatuneita alle 10, niin yhdistetään monimuotototeutukseen.

Oppimateriaalit

Moodle-työtila - Luennoilla läpi käyty aineisto - Oheislukemista Moodle päivittyy kurssin alun aikana ja materiaalia lisätään kurssin edetessä Sisältö: - Kaupalliset ja tekniset asiakirjat - Aikataulutus ja resurssointi - Kustannuslaskennan ja -seurannan perusteet - Riskien arviointi - Juridiikka - Maantien rakentamiseen liittyvä työvaihekohtainen työ- ja laatusuunnittelu.

Opetusmenetelmät

Luennot, projektityö, tentti.
Yhteinen projektityö Liikenneväylien rakentamisen opintojakson kanssa.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopussa. Uusinta-ajankohdat sovitaan erikseen.

Lisätietoja opiskelijoille

Opiskelija tuntee infrahankkeen sopimusmallit, aikataulutuksen, resurssoinnin ja kustannuslaskennan sekä -seurannan perusteet. Opiskelija osaa laatia maanteiden rakentamisessa laadittavat työvaihekohtaiset työ- ja laatusuunnitelmat sekä tunnistaa infrahankkeen toiminnalliset riskit.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija kykenee hahmottamaan infrahankkeiden eri toteutusmallien erityispiirteet, tuntee hankekohtaiset sekä yleiset asiakirjat, tietää infrahankkeessa vaadittavat laatuun ja turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat, osaa laatia infrahankkeen yleisaikataulun sekä suoriutuu yksinkertaisista infrahankkeeseen liittyvistä kustannuslaskennoista.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisten lisäksi opiskelija tuntee infrahankkeissa toteutusmalleihin liittyvät vastuut ja niihin liittyvät johtamistoimenpiteet, osaa määrittää sekä laatia tarvittavat laatu- ja turvallisuussuunnitelmat ja hallitsee infrahankkeisiin liittyvät hankintakäytännöt.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija hallitsee vaativamman hankkeen kustannuslaskennan sekä tuntee kustannusseurannan toteutuksen periaatteet.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hylätty (0) – Kiitettävä (5)

T(1-2): Opiskelija tietää infrahankkeen aikataulutuksen, resurssoinnin, kustannuslaskennan ja -seurannan perusteet ja osaa laatia niiden pohjalta ohjatusti tarjouslaskelman. Opiskelija tuntee maanteiden rakentamisessa vaadittavat turvallisuussuunnitelmat, työvaihekohtaiset työ- ja laatusuunnitelmat sekä riskianalyysin.  Lisäksi opiskelija tietää infrarakentamisen toteutusmallit sekä yleiset sopimusehdot ja tekniset laatuvaatimukset.

H(3-4): Edellisten lisäksi opiskelija osaa itsenäisesti laskea yksinkertaisen kustannuslaskelman infrahankkeelle sekä tuntee kustannusseurannan perusteet. Opiskelija osaa laatia maanteiden rakentamisessa vaadittavat turvallisuussuunnitelmat, työvaihekohtaiset työ- ja laatusuunnitelmat sekä riskianalyysin. Opiskelija tuntee infrarakentamisen toteutusmallit sekä yleiset sopimusehdot ja tekniset laatuvaatimukset. Opiskelija tuntee Leanin ja muut vastaavat nykyaikaiset projektinohjaustavat.

K(5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa valita projektiin sopivan toteutusmallin ja laatia siihen liittyvät asiakirjat mallien mukaan.

Arvioinnin perusteet:
Lukukausiprojekti ja tentti, painoarvot esitetään projektin tehtävänannossa.

Yhteinen projektityö Liikenneväylien rakentaminen ja päällystetekniikka -opintojakson kanssa, joten suositellaan valittavaksi molemmat samanaikaisesti toteutettavaksi.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee infrahankkeen aikataulutuksen, resurssoinnin, kustannuslaskennan ja -seurannan perusteet, osaa laatia maanteiden rakentamisessa vaadittavat turvallisuussuunnitelmat, työvaihekohtaiset työ- ja laatusuunnitelmat sekä tunnistaa infrahankkeen toiminnalliset riskit. Lisäksi opiskelija tuntee infrarakentamisen toteutusmallit sekä yleiset sopimusehdot ja tekniset laatuvaatimukset.

Sisältö

Infrahankkeen kaupalliset ja tekniset asiakirjat sekä erilaiset toteutusmallit.
Infrahankkeen toteutukseen liittyvä aikataulutus ja resursointi sekä toiminnallisten riskien arviointi.
Kustannuslaskennan ja -seurannan perusteet.
Infrarakentamiseen liittyvä työvaihekohtainen työ- ja laatusuunnittelu.

Aika ja paikka

Rovaniemi syksy 2024, monimuotototeutus. Yhteinen opintojakso insinööri- ja rkm-koulutuksen infraan suuntautuneille.

Oppimateriaalit

Moodle-työtila - Luennoilla läpi käyty aineisto - Oheislukemista Moodle päivittyy kurssin alun aikana ja materiaalia lisätään kurssin edetessä Sisältö: - Kaupalliset ja tekniset asiakirjat - Aikataulutus ja resurssointi - Kustannuslaskennan ja -seurannan perusteet - Riskien arviointi - Juridiikka - Maantien rakentamiseen liittyvä työvaihekohtainen työ- ja laatusuunnittelu.

Opetusmenetelmät

Luennot, projektityö, tentti.
Yhteinen projektityö Liikenneväylien rakentamisen opintojakson kanssa.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopussa. Uusinta-ajankohdat sovitaan erikseen.

Lisätietoja opiskelijoille

Opiskelija tuntee infrahankkeen sopimusmallit, aikataulutuksen, resurssoinnin ja kustannuslaskennan sekä -seurannan perusteet. Opiskelija osaa laatia maanteiden rakentamisessa laadittavat työvaihekohtaiset työ- ja laatusuunnitelmat sekä tunnistaa infrahankkeen toiminnalliset riskit.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija kykenee hahmottamaan infrahankkeiden eri toteutusmallien erityispiirteet, tuntee hankekohtaiset sekä yleiset asiakirjat, tietää infrahankkeessa vaadittavat laatuun ja turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat, osaa laatia infrahankkeen yleisaikataulun sekä suoriutuu yksinkertaisista infrahankkeeseen liittyvistä kustannuslaskennoista.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisten lisäksi opiskelija tuntee infrahankkeissa toteutusmalleihin liittyvät vastuut ja niihin liittyvät johtamistoimenpiteet, osaa määrittää sekä laatia tarvittavat laatu- ja turvallisuussuunnitelmat ja hallitsee infrahankkeisiin liittyvät hankintakäytännöt.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija hallitsee vaativamman hankkeen kustannuslaskennan sekä tuntee kustannusseurannan toteutuksen periaatteet.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hylätty (0) – Kiitettävä (5)

T(1-2): Opiskelija tietää infrahankkeen aikataulutuksen, resurssoinnin, kustannuslaskennan ja -seurannan perusteet ja osaa laatia niiden pohjalta ohjatusti tarjouslaskelman. Opiskelija tuntee maanteiden rakentamisessa vaadittavat turvallisuussuunnitelmat, työvaihekohtaiset työ- ja laatusuunnitelmat sekä riskianalyysin.  Lisäksi opiskelija tietää infrarakentamisen toteutusmallit sekä yleiset sopimusehdot ja tekniset laatuvaatimukset.

H(3-4): Edellisten lisäksi opiskelija osaa itsenäisesti laskea yksinkertaisen kustannuslaskelman infrahankkeelle sekä tuntee kustannusseurannan perusteet. Opiskelija osaa laatia maanteiden rakentamisessa vaadittavat turvallisuussuunnitelmat, työvaihekohtaiset työ- ja laatusuunnitelmat sekä riskianalyysin. Opiskelija tuntee infrarakentamisen toteutusmallit sekä yleiset sopimusehdot ja tekniset laatuvaatimukset. Opiskelija tuntee Leanin ja muut vastaavat nykyaikaiset projektinohjaustavat.

K(5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa valita projektiin sopivan toteutusmallin ja laatia siihen liittyvät asiakirjat mallien mukaan.

Arvioinnin perusteet:
Lukukausiprojekti ja tentti, painoarvot esitetään projektin tehtävänannossa.

Yhteinen projektityö Liikenneväylien rakentaminen ja päällystetekniikka -opintojakson kanssa, joten suositellaan valittavaksi molemmat samanaikaisesti toteutettavaksi.

Tavoitteet

Opiskelija osaa valita oikeat maarakennuskoneet työkohteittain. Opiskelija tutustuu infra-alan tietomallipohjaisen tuotannon perusteisiin. Opiskelija tuntee maarakenteiden massakäsitteet ja osaa laskea erilaisia maarakenteiden tilavuus- ja kustannuslaskuja. Opiskelija tutustuu infra-alan työturvallisuuteen ja suorittaa Tieturva 1 pätevyyden.

Sisältö

Maarakennuskoneet ja -työvaiheet 
Maan tiivistys ja tiiveysvaatimukset 
Infra-alan tietomallipohjainen tuotanto 
Maarakennusominaisuudet 
Maan tilavuuskäsitteet ja kustannuslaskennan perusteita 
Maarakenteiden laatuvaatimuksia (InfraRYL) 
Kunnallistekniikan rakentaminen 
Kaivannaisteollisuus osana infra-alaa 
Tieturva 1 pätevyys 

Aika ja paikka

Rovaniemen kampus syksy 2024.

Oppimateriaalit

Maarakennuksen ja louhinnan perusteet, Raimo Jääskeläinen  Maarakennustekniikka, Olli-Pekka Hartikainen  Tieturva 1, Väyläviraston materiaalit.  Moodlessa oleva materiaali. 

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, harjoitukset ja itsenäinen opiskelu. 

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksoon liittyvät uusinnat tammi-helmikuu 2025.

Sisällön jaksotus

Maarakennuskoneet ja -työvaiheet 
Maan tiivistys ja tiiveysvaatimukset 
Infra-alan tietomallipohjainen tuotanto 
Maarakennusominaisuudet 
Maan tilavuuskäsitteet ja kustannuslaskennan perusteita 
Maarakenteiden laatuvaatimuksia (InfraRYL) 
Kunnallistekniikan rakentaminen 
Kaivannaisteollisuus osana infra-alaa 
Tieturva 1 pätevyys 

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee yleisimmät maarakentamisessa käytettävät koneet ja kalustot. Tutustuu erilaisiin maarakenteisiin. Ymmärtää tiivistystyön perusteet. Osaa laskea maan tilavuuskäsitteisiin liittyviä peruslaskuja. Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Osaa valita kaluston ja määrittää kustannukset maarakentamisen perustöihin liittyen. Tietää peruskäsitteet infra-alan tietomallipohjaiseen tuotantoon liittyen. Tuntee laadukkaan tiivistystyön toteuttamiseen liittyvät seikat. Ymmärtää maarakenteiden laatuvaatimusten merkityksen ja osaa käyttää yleisiä infra-alan laatuvaatimuksia (InfraRYL). Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Hallitsee kaluston valitsemisen ja maarakentamisen kustannusten määrittämisen maarakennuskohteeseen. Tietää peruskäsitteet infra-alan tietomallipohjaiseen tuotantoon liittyen. Tuntee laadukkaan tiivistystyön toteuttamiseen liittyvät seikat. Ymmärtää maarakenteiden laatuvaatimusten merkityksen ja osaa käyttää yleisiä infra-alan laatuvaatimuksia (InfraRYL). Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti. (maks 24 pistettä)
Lukukausiprojektiin liittyvä tehtävä tai erikseen sovittu korvaava tehtävä. (maks 6 pistettä)
Tieturva 1 pätevyys. (Hyväksytty - Hylätty)

Kokonaisarviointi:
Hylätty 0 - Kiitettävä 5

Hylätty (0)

Opiskelija ei tunne yleisempiä maarakentamiseen käytettäviä koneita ja kalustoja. Opiskelija ei hallitse tiivistyöstyön perusteita. Opiskelija ei osaa laskea maan tilavuuskäsitteisiin liittyviä peruslaskuja.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee yleisimmät maarakentamisessa käytettävät koneet ja kalustot. Tutustuu erilaisiin maarakenteisiin. Ymmärtää tiivistystyön perusteet. Osaa laskea maan tilavuuskäsitteisiin liittyviä peruslaskuja. Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Osaa valita kaluston ja määrittää kustannukset maarakentamisen perustöihin liittyen. Tietää peruskäsitteet infra-alan tietomallipohjaiseen tuotantoon liittyen. Tuntee laadukkaan tiivistystyön toteuttamiseen liittyvät seikat. Ymmärtää maarakenteiden laatuvaatimusten merkityksen ja osaa käyttää yleisiä infra-alan laatuvaatimuksia (InfraRYL). Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Hallitsee kaluston valitsemisen ja maarakentamisen kustannusten määrittämisen maarakennuskohteeseen. Tietää peruskäsitteet infra-alan tietomallipohjaiseen tuotantoon liittyen. Tuntee laadukkaan tiivistystyön toteuttamiseen liittyvät seikat. Ymmärtää maarakenteiden laatuvaatimusten merkityksen ja osaa käyttää yleisiä infra-alan laatuvaatimuksia (InfraRYL). Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Tavoitteet

Opiskelija osaa valita oikeat maarakennuskoneet työkohteittain. Opiskelija tutustuu infra-alan tietomallipohjaisen tuotannon perusteisiin. Opiskelija tuntee maarakenteiden massakäsitteet ja osaa laskea erilaisia maarakenteiden tilavuus- ja kustannuslaskuja. Opiskelija tutustuu infra-alan työturvallisuuteen ja suorittaa Tieturva 1 pätevyyden.

Sisältö

Maarakennuskoneet ja -työvaiheet 
Maan tiivistys ja tiiveysvaatimukset 
Infra-alan tietomallipohjainen tuotanto 
Maarakennusominaisuudet 
Maan tilavuuskäsitteet ja kustannuslaskennan perusteita 
Maarakenteiden laatuvaatimuksia (InfraRYL) 
Kunnallistekniikan rakentaminen 
Kaivannaisteollisuus osana infra-alaa 
Tieturva 1 pätevyys 

Aika ja paikka

Etäopiskelu.
Opiskelu lähipäivillä Rovaniemen kampuksella.

Oppimateriaalit

Maarakennuksen ja louhinnan perusteet, Raimo Jääskeläinen  Maarakennustekniikka, Olli-Pekka Hartikainen  Tieturva 1, Väyläviraston materiaalit.  Moodlessa oleva materiaali. 

Opetusmenetelmät

Monimuoto-opiskelu (=lähitunnit koululla, etätunnit Zoomissa), harjoitukset ja itsenäinen opiskelu. 

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksoon liittyvät uusinnat tammi-helmikuu 2025. Tentin uusinnat lähijaksolla koululla tai EXAM järjestelmän kautta.

Sisällön jaksotus

Maarakennuskoneet ja -työvaiheet 
Maan tiivistys ja tiiveysvaatimukset 
Infra-alan tietomallipohjainen tuotanto 
Maarakennusominaisuudet 
Maan tilavuuskäsitteet ja kustannuslaskennan perusteita 
Maarakenteiden laatuvaatimuksia (InfraRYL) 
Kunnallistekniikan rakentaminen 
Kaivannaisteollisuus osana infra-alaa 
Tieturva 1 pätevyys 

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee yleisimmät maarakentamisessa käytettävät koneet ja kalustot. Tutustuu erilaisiin maarakenteisiin. Ymmärtää tiivistystyön perusteet. Osaa laskea maan tilavuuskäsitteisiin liittyviä peruslaskuja. Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Osaa valita kaluston ja määrittää kustannukset maarakentamisen perustöihin liittyen. Tietää peruskäsitteet infra-alan tietomallipohjaiseen tuotantoon liittyen. Tuntee laadukkaan tiivistystyön toteuttamiseen liittyvät seikat. Ymmärtää maarakenteiden laatuvaatimusten merkityksen ja osaa käyttää yleisiä infra-alan laatuvaatimuksia (InfraRYL). Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Hallitsee kaluston valitsemisen ja maarakentamisen kustannusten määrittämisen maarakennuskohteeseen. Tietää peruskäsitteet infra-alan tietomallipohjaiseen tuotantoon liittyen. Tuntee laadukkaan tiivistystyön toteuttamiseen liittyvät seikat. Ymmärtää maarakenteiden laatuvaatimusten merkityksen ja osaa käyttää yleisiä infra-alan laatuvaatimuksia (InfraRYL). Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opiskeluaktiivisuus 6 pistettä.
Tentti. (maks 24 pistettä)
Lukukausiprojektiin liittyvä tehtävä tai erikseen sovittu korvaava tehtävä. (maks 6 pistettä)
Tieturva 1 pätevyys. (Hyväksytty - Hylätty)

Kokonaisarviointi:
Hylätty 0 - Kiitettävä 5

Hylätty (0)

Opiskelija ei tunne yleisempiä maarakentamiseen käytettäviä koneita ja kalustoja. Opiskelija ei hallitse tiivistyöstyön perusteita. Opiskelija ei osaa laskea maan tilavuuskäsitteisiin liittyviä peruslaskuja.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee yleisimmät maarakentamisessa käytettävät koneet ja kalustot. Tutustuu erilaisiin maarakenteisiin. Ymmärtää tiivistystyön perusteet. Osaa laskea maan tilavuuskäsitteisiin liittyviä peruslaskuja. Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Osaa valita kaluston ja määrittää kustannukset maarakentamisen perustöihin liittyen. Tietää peruskäsitteet infra-alan tietomallipohjaiseen tuotantoon liittyen. Tuntee laadukkaan tiivistystyön toteuttamiseen liittyvät seikat. Ymmärtää maarakenteiden laatuvaatimusten merkityksen ja osaa käyttää yleisiä infra-alan laatuvaatimuksia (InfraRYL). Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Hallitsee kaluston valitsemisen ja maarakentamisen kustannusten määrittämisen maarakennuskohteeseen. Tietää peruskäsitteet infra-alan tietomallipohjaiseen tuotantoon liittyen. Tuntee laadukkaan tiivistystyön toteuttamiseen liittyvät seikat. Ymmärtää maarakenteiden laatuvaatimusten merkityksen ja osaa käyttää yleisiä infra-alan laatuvaatimuksia (InfraRYL). Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee geodeettisen laskennan ja kaivosmittauksen perusteet, tutustuu mittauslaitteisiin sekä perehtyy kaivoskarttoihin ja -koordinaatistoihin sekä kaivossuunnittelun 3D-suunnittelu ohjelmistoihin.

Sisältö

Kaivossuunnittelu, toiminnan- ja tuotannonohjaus, kaivoksen kannattavuuteen vaikuttavat asiat, saantotappiot ja raakkulaimennus.
Mittaustekniikan, geodeettisen laskennan ja kaivosmittauksen perusteet, GIS, kaivoskoordinaatistot ja -kartat, mittauslaitteet.
Kaivossuunnittelun 3D-mallinnusohjelmistot ja kerätyn mittausdatan hyödyntäminen

Aika ja paikka

07.01.2025-26.4.2025. Etäopetus.

Oppimateriaalit

Moodlessa esitettävä materiaali. Kirjallisuus: Hakapää, Antero. ; Lappalainen, Antero. ; Lappalainen, Pekka. ; Hakapää, Antero, Kaivos- ja louhintatekniikka / [Helsinki] : Kaivannaisteollisuus ; 2011 ISBN 978-952-13-4615-6 (nid.).   Laurila, Pasi. Mittaus- ja kartoitustekniikan perusteet / [Rovaniemi] : Rovaniemen ammattikorkeakoulu, 2012 - (Rovaniemen ammattikorkeakoulun julkaisuja. ISSN 1239-775X ; 3.).  ISBN 978-952-5923-42-1 (nid

Opetusmenetelmät

Yksilö ja ryhmätyöskentelynä tehtävät harjoitustyöt ja niitä tukevat luennot. Oppimispäiväkirja.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija ymmärtää kaivossuunnittelun periaatteet.
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein. Ajankäyttö on hallitsematonta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa kaivossuunnittelun periaatteet ja osaa soveltaa niitä annettuihin tehtäviin.
Opiskelija tekee opintojakson tavoiteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa kaivossuunnittelun periaatteet ja osaa soveltaa itsenäisesti. Osaamisessaan hän osoittaa pitkälle kehittynyttä ammattitaitoa ja osaamista kaivossuunnittelun eri asioissa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Arviointi tapahtuu harjoitustöiden raportointien ja oppimispäiväkirjan perusteella. Arviointiasteikko (0-5)

Tavoitteet

Opiskelija osaa Surpac 3D-suunnittelujärjestelmän peruskäytön, valita tarkoitukseen sopivan louhintamenetelmän sekä toteuttaa kaivoksen yleissuunnitteluvaiheessa logistiset ratkaisut tarkoituksenmukaisesti.

Sisältö

Kaivossuunnittelun vaiheet kaivoksen elinkaaren aikana, toiminnan- ja tuotannonohjaus, kaivoksen kannattavuuteen vaikuttavat asiat. Louhoksen suunnittelu ja dokumentointi.

Aika ja paikka

08.01.2025-26.4.2025. Etäopetus.

Oppimateriaalit

Moodlessa esitettävä materiaali. Kirjallisuus: Hakapää, Antero. ; Lappalainen, Antero. ; Lappalainen, Pekka. ; Hakapää, Antero, Kaivos- ja louhintatekniikka / [Helsinki] : Kaivannaisteollisuus ; 2011 ISBN 978-952-13-4615-6 (nid.). Laurila, Pasi. Mittaus- ja kartoitustekniikan perusteet / [Rovaniemi] : Rovaniemen ammattikorkeakoulu, 2012 - (Rovaniemen ammattikorkeakoulun julkaisuja. ISSN 1239-775X ; 3.). ISBN 978-952-5923-42-1 (nid

Opetusmenetelmät

Projektimuotoisesti toteutettava opintojakso. Projektisuunnitelma, viikoittaista raportointia, palavereita, selvityksiä, aineiston muokkaamista kaivosuusnnitteluohjelmistolla, seminaareja, ohjausta, loppuraportti, seminaariesitys
Opiskelijan ohjaus tapahtuu kontaktitunnilla ja tarvittaessa sähköisten järjestelmien avulla, joka yksilö- tai ryhmäohjauksena.
Palautetta opiskelija saa suoraan kontaktitunnilla harjoitusten edetessä, sähköisten järjestelmien kautta ja opintojakson lopussa kokonaispalautteen.
Oppimisympäristöinä toimivat Moodle- ja Zoom-työtilat ja opiskelijoiden koti tai muu vastaava tila.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee kaivossuunnittelu projektin ja sen vaiheet.
Projektia hallitaan satunnaisesti ja ohjauksen varassa. Projektin viestintä ja dokumentointi on puutteellsita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa tehdä annetut kaivossuunnitteluprojektin eri tehtävät.
Projektin hallinta on itsenäistä. Projektin viestintä ja dokumentointi on sisällön osalta lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Tulostavoitteet saavutetaan itsenäisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tehdä annetut kaivossuunnitteluprojektin eri tehtävät.
Projektin hallinta on omatoimista, itsenäistä ja systemaattista. Projektin viestintä ja dokumentointi on sisällön osalta analyyttistä, perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Tuotostavoitteet savutetaan itsenäisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

0=hylätty, 1,2=tyydyttävä, 3,4=hyvä, 5=kiitettävä. Arvioitavana tuotoksena toimii ryhmäkohtainen projektiraportti ja itse-, sekä vertaisarviointi.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää kaivosten yhteiskunnallisen merkityksen sekä kaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset lähiympäristöön. Opiskelija tuntee kaivosten elinkaaren ja ympäristön kannalta kestävän kaivostoiminnan perusedellytykset sekä alan lainsäädännön päälinjat ja työturvallisuuden toimintaperiaatteet.

Sisältö

Kaivosten yhteiskunnallinen merkitys sekä kaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset. Kestävän kaivostoiminnan perusedellytykset ympäristön kannalta kaivoksen elinkaaren eri vaiheissa. Kaivoshankkeen kannattavuuden arviointi. Kaivosalan lainsäädännön päälinjat ja työturvallisuuden toimintaperiaatteet.

Aika ja paikka

4.9.-5.12.2024

Oppimateriaalit

Moodlessa esitettävä materiaali. Paalumäki, Lappalainen, Hakapää: Kaivos- ja louhintatekniikka, OPH ja Kaivosteollisuus ry., Juvenes Print Oy, Tampere 2015

Osa opintojakson materiaalista on englanninkielistä.

Opetusmenetelmät

Opetus monimuotona Zoomissa ja materiaalit Moodlessa; luentoja, tuntitehtäviä, harjoitustyö tai tentti
Teollisuusvierailukäynti mahdollisuuksien mukaan. Varmistuu alkusyksyn aikana.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti / loppuseminaari lukujärjestykseen merkkitynä ajankohtana.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Arvosana
Arvosanan kuvaus, kun arvioidaan teknisten järjestelmien ja työmenetelmien osaamista, töiden johdonmukaista tekemistä, teoreettisia tietoja ja raportointitaitoja

Tyydyttävä (1)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein. Ajankäyttö on hallitsematonta.
Tyydyttävä (2)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein. Ajankäyttö on suunnittelematonta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä (3)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.
Hyvä (4)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä (5)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

0=hylätty, 1,2=tyydyttävä, 3,4=hyvä, 5=kiitettävä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa kuvailla kaivoshankkeen toteutuksen päävaiheet ja niihin liittyvät keskeiset luvitukset sekä valvontaviranomaistahot. Opiskelija tuntee työsuojelun yleiset toimintatavat sekä tunnistaa kaivosalan työturvallisuuteen liittyvät erityispiirteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tunnistaa Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn eri vaiheet ja niiden merkityksen osana ympäristölupaprosessia. Opiskelija ymmärtää jatkuvan parantamisen sekä riskinarvioinnin tärkeyden osana EHQS -järjestelmiä. Opiskelija tunnistaa kaivosalaa säätelevät keskeiset lait ja asetukset sekä muistaa niiden tärkeimmät suuntaviivat.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää malminetsinnän ja sen herättämän paikallisen ympäristöhuolen sekä eri osapuolten argumentit ja motiivit. Hän osaa luetella keinoja ja periaatteita ympäristökonfliktien ratkaisumalleista sekä kaivosvastuujärjestelmän toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa soveltaa riskinarviointia käytäntöön ja tietää kaivosturvallisuuden toimintaperiaatteet ja vaatimukset.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää kiinteistöautomaatiotekniikan eri osa-alueiden (mittaus, ohjaus, säätö) perustehtävät ja ajattelutavat. Opiskelija tuntee alan ammattisanastoa, piirrosmerkit ja asioiden esitystavat. Opiskelija tuntee tavallisimmat käytössä olevat automaatioratkaisut. Opiskelija ymmärtää antureiden toiminnan osana automaatiojärjestelmää

Sisältö

Kiinteistöautomaatiotekniikan perusteet. Kiinteistöautomaation standardit. Kiinteistöautomaatio ja energiatehokkuus. Sähkömittaustekniikan, prosessimittaustekniikan, ohjaustekniikan ja säätötekniikan perusteet. Sähköturvallisuus. Logiikkapiirit.

Aika ja paikka

Päivätoteutus

Oppimateriaalit

- Moodlessa ja tunneilla jaettava materiaali.

- Harju, P. 2014. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa. 3. p. Kouvola:  Penan Tieto-Opus.

- Suomäki, J. & Vepsäläinen, S. 2019 Talotekniikan automaatio: käyttäjän opas. 5. p. Kiinteistöalan Kustannus Oy.

- Kippo, A. K., Tikka, A. & Turtiainen, E. 2008. Automaatiotekniikan perusteet. Helsinki: Edita.

Opetusmenetelmät

Luennot ja laboratorioharjoitukset

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopussa järjestetään tentti. Uusintamahdollisuuksia järjestetään tarpeen mukaan.

Sisällön jaksotus

- Sähkötekniikan perusteet
- Sähköturvallisuus
- Automaation perusteet
- Anturit ja mittaaminen
- Toimilaitteet, säätötekniikan perusteet
- Automaatiojärjestelmät

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää kiinteistöautomaation eri osa-alueiden perustehtävät ja toimintaperiaatteet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa tulkita automaatiosuunnitelmia avustettuna. Opiskelija osaa säätötekniikan perusteet avustettuna. Opiskelija tunnistaa sähköturvallisuuteen vaikuttavat tekijät.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää kiinteistöautomaation eri osa-alueiden perustehtävät ja toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa tulkita automaatiosuunnitelmia itsenäisesti. Opiskelija ymmärtää säätötekniikan perusteet. Opiskelija käyttää osittain ammattisanastoa. Opiskelija tunnistaa sähköturvallisuuteen vaikuttavat tekijät.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää kiinteistöautomaation eri osa-alueiden perustehtävät ja toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa tulkita automaatiosuunnitelmia itsenäisesti. Opiskelija hallitsee säätötekniikan perusteet. Opiskelija käyttää sujuvasti ammattisanastoa. Opiskelija tunnistaa sähköturvallisuuteen vaikuttavat tekijät.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty tentti, tuntitehtävät sekä laboratorioharjoitukset.
Arviointi H0 - K5

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää kiinteistöautomaatiotekniikan eri osa-alueiden (mittaus, ohjaus, säätö) perustehtävät ja ajattelutavat. Opiskelija tuntee alan ammattisanastoa, piirrosmerkit ja asioiden esitystavat. Opiskelija tuntee tavallisimmat käytössä olevat automaatioratkaisut. Opiskelija ymmärtää antureiden toiminnan osana automaatiojärjestelmää

Sisältö

Kiinteistöautomaatiotekniikan perusteet. Kiinteistöautomaation standardit. Kiinteistöautomaatio ja energiatehokkuus. Sähkömittaustekniikan, prosessimittaustekniikan, ohjaustekniikan ja säätötekniikan perusteet. Sähköturvallisuus. Logiikkapiirit.

Aika ja paikka

Päivätoteutus

Oppimateriaalit

- Moodlessa ja tunneilla jaettava materiaali.

- Harju, P. 2014. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa. 3. p. Kouvola:  Penan Tieto-Opus.

- Suomäki, J. & Vepsäläinen, S. 2019 Talotekniikan automaatio: käyttäjän opas. 5. p. Kiinteistöalan Kustannus Oy.

- Kippo, A. K., Tikka, A. & Turtiainen, E. 2008. Automaatiotekniikan perusteet. Helsinki: Edita.

Opetusmenetelmät

Luennot pääsääntöisesti ZOOM-alustalla ja laboratorioharjoitukset suoritetaan lähipäivien yhteydessä kampuksella.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopussa järjestetään tentti. Uusintamahdollisuuksia järjestetään tarpeen mukaan.

Sisällön jaksotus

- Sähkötekniikan perusteet
- Sähköturvallisuus
- Automaation perusteet
- Anturit ja mittaaminen
- Toimilaitteet, säätötekniikan perusteet
- Automaatiojärjestelmät

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää kiinteistöautomaation eri osa-alueiden perustehtävät ja toimintaperiaatteet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa tulkita automaatiosuunnitelmia avustettuna. Opiskelija osaa säätötekniikan perusteet avustettuna. Opiskelija tunnistaa sähköturvallisuuteen vaikuttavat tekijät.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää kiinteistöautomaation eri osa-alueiden perustehtävät ja toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa tulkita automaatiosuunnitelmia itsenäisesti. Opiskelija ymmärtää säätötekniikan perusteet. Opiskelija käyttää osittain ammattisanastoa. Opiskelija tunnistaa sähköturvallisuuteen vaikuttavat tekijät.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää kiinteistöautomaation eri osa-alueiden perustehtävät ja toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa tulkita automaatiosuunnitelmia itsenäisesti. Opiskelija hallitsee säätötekniikan perusteet. Opiskelija käyttää sujuvasti ammattisanastoa. Opiskelija tunnistaa sähköturvallisuuteen vaikuttavat tekijät.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty tentti, tuntitehtävät sekä laboratorioharjoitukset.
Arviointi H0 - K5

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää rakennusten toiminnot ja tekniset järjestelmät. Opiskelija tuntee rakennusautomaation LVISE-käyttökohteet ja toiminnot. Opiskelija ymmärtää muut automaation käyttökohteet ja mittaukset rakennetussa ympäristössä. Opiskelija tuntee rakennusautomaation rakenteen, väyläratkaisut ja standardit.

Sisältö

Rakennusten eri järjestelmät ja toiminnot. Kiinteistöautomaatio ja energiatehokkuus. PI-kaaviot. Rakennetun ympäristön teknisiä järjestelmiä ja laitteita: 
- kattila-automaatio, kaukolämmön energianmittaus 
- lämpimän käyttöveden ja lämmitysverkoston säätö 
- ilmastoinnin ja lämmöntalteenoton automaatio 
- kylmäkoneiden automaatio, tiedonkeruu, automaatiojärjestelmien rajapinnat

Aika ja paikka

Monimuoto-toteutus

Oppimateriaalit

- Moodlessa ja tunneilla jaettava materiaali.

- Harju, P. 2014. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa. 3. p. Kouvola: Penan Tieto-Opus.

- Suomäki, J. & Vepsäläinen, S. 2019 Talotekniikan automaatio: käyttäjän opas. 5. p. Kiinteistöalan Kustannus Oy.

- Kippo, A. K., Tikka, A. & Turtiainen, E. 2008. Automaatiotekniikan perusteet. Helsinki: Edita.

Opetusmenetelmät

Teoriaopetus, harjoitustehtävät, laboratorioharjoitukset

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla järjestetään tentti

Sisällön jaksotus

- Automaatiojärjestelmät
- Energiatehokkuutta automaatiojärjestelmillä
- Säätötekniikka
- Säätökaaviot
- Väylät ja protokollat

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa luetella rakennusautomaation LVISE-käyttökohteet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa selittää rakennusten eri teknisten järjestelmien automaation toiminnot pääpiirteittäin. Opiskelija osaa luetella muita automaation käyttökohteita ja mittauksia rakennetussa ympäristössä. Opiskelija osaa selittää rakennusautomaation rakenteen, väyläratkaisut ja standardit pääpiirteittäin. Opiskelija osaa laatia PI-kaavioita osittain itsenäisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa luetella rakennusautomaation LVISE-käyttökohteet. Opiskelija osaa selittää rakennusten eri teknisten järjestelmien automaation toiminnot. Opiskelija osaa luetella muita automaation käyttökohteita ja mittauksia rakennetussa ympäristössä. Opiskelija osaa selittää rakennusautomaation rakenteen, väyläratkaisut ja standardit. Opiskelija osaa laatia PI-kaavioita itsenäisesti. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa luetella rakennusautomaation LVISE-käyttökohteet. Opiskelija osaa selittää rakennusten eri teknisten järjestelmien automaation toiminnot. Opiskelija osaa luetella muita automaation käyttökohteita ja mittauksia rakennetussa ympäristössä. Opiskelija osaa selittää rakennusautomaation rakenteen, väyläratkaisut ja standardit. Opiskelija osaa laatia PI-kaavioita itsenäisesti. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa, arvioivaa ja virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Tehtävissä ajankäyttö on suunnitelmallista.

Tavoitteet

Opiskelija osaa kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien mitoituksen ja ymmärtää eri järjestelmien toiminnan. Opiskelija ymmärtää lämmönluovuttimien lämmönsiirron ja osaa valita lämmönluovuttimet rakennukseen. Opiskelija tuntee lämmönsäädön perusteet.

Sisältö

Yksi- ja kaksiputkijärjestelmän mitoitus. Lattialämmitysjärjestelmien toiminta ja mitoitus. Paisuntajärjestelmien mitoitus. Varolaitteiden mitoitus. Pumppujen valinta ja säätö. Säätöventtiilien valinta. Sekoitusryhmien mitoitus ja tasapainotus. Ilmastointiryhmän mitoitus ja tasapainotus. Kaukolämmön lämmönjakokeskusten mitoitus.

Aika ja paikka

Kevät 2025.

Opetus tapahtuu lähiopetuksena Lapin AMK:n Jokiväylä 11 tiloissa.

Oppimateriaalit

• Moodlessa ja tunneilla jaettava materiaali.


• Alanne K., Holopainen R., Hyvärinen J., Kaappola E., Ketomäki J., Kurnitski J., Könkö S., Pylsy P., Railio J., Seppänen O., Vuolle M., Vuorinen P. & Yrjölä J. 2024. Rakennusten energiatekniikka. 1. painos. Talotekniikka-Julkaisut Oy.


• Seppänen, O. 2001. Rakennusten lämmitys. Helsinki: Suomen LVI-liitto SULVI.


• Harju, P. 2010. Lämmitystekniikan oppikirja. 4. painos. Kouvola: Penan tieto-opus.


• Suomen rakentamismääräyskokoelma soveltuvin osin.


• TalotekniikkaRYL 2021.


• RT-kortisto.


• Talotekniikkainfo.fi

Opetusmenetelmät

• Teoriaopetusta lähiopetuksena
• Ohjaustunnit lähiopetuksena (tarkoitettu harjoitustyön ja muiden tehtävien tekemiseen tunneilla)
• Tuntiharjoitukset/Laskuharjoitukset/Oppimispäiväkirjat
• Harjoitustyö

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojaksolla saattaa käydä vierailevia luennoitsijoita työelämästä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat sovitaan tapauskohtaisesti ottamalla yhteyttä opettajaan.

Sisällön jaksotus

Harjoitustöiden toimeksiannot katsotaan opintojakson alkupuolella. Luentoja pitkin kevättä siten, että myös luennoilla on mahdollista työstää harjoitustöitä eteenpäin.

Lisätietoja opiskelijoille

-

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kiinteistön lämmitysputkiston ja siihen liittyvät laitteet avustettuna. Opiskelija osaa selittää lämmitysjärjestelmän säädön pääpiirteittäin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kiinteistön lämmitysputkiston ja siihen liittyvät laitteet itsenäisesti. Opiskelija osaa selittää lämmitysjärjestelmän säädön. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kiinteistön lämmitysputkiston ja siihen liittyvät laitteet itsenäisesti ja ajankäyttö on suunnitelmallista. Opiskelija osaa selittää lämmitysjärjestelmän säädön. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa, arvioivaa ja virheetöntä ammatti- ja asiakieltä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty suoritus sisältää: harjoitustyö hyväksytysti läpi (vähintään 30% maksimipisteistä) ja mahdolliset tuntiharjoitukset/laskuharjoitukset/oppimispäiväkirjat hyväksytysti läpi (hyväksytty/hylätty).

Arviointi: 100% harjoitustyö.

Arviointiasteikko:
K5 ≥ 90% maksimipisteistä
H4 ≥ 75%
H3 ≥ 60%
T2 ≥ 45%
T1 ≥ 30%
Hylätty < 30% maksimipisteistä tai jokin osasuoritus puuttuu.

Tavoitteet

Opiskelija osaa kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien mitoituksen ja ymmärtää eri järjestelmien toiminnan. Opiskelija ymmärtää lämmönluovuttimien lämmönsiirron ja osaa valita lämmönluovuttimet rakennukseen. Opiskelija tuntee lämmönsäädön perusteet.

Sisältö

Yksi- ja kaksiputkijärjestelmän mitoitus. Lattialämmitysjärjestelmien toiminta ja mitoitus. Paisuntajärjestelmien mitoitus. Varolaitteiden mitoitus. Pumppujen valinta ja säätö. Säätöventtiilien valinta. Sekoitusryhmien mitoitus ja tasapainotus. Ilmastointiryhmän mitoitus ja tasapainotus. Kaukolämmön lämmönjakokeskusten mitoitus.

Aika ja paikka

Kevät 2025.

Opetus tapahtuu lähijaksoilla Lapin AMK:n Jokiväylä 11 tiloissa sekä muina aikoina etäopetuksena Moodlessa ja Zoomissa.

Oppimateriaalit

• Moodlessa ja tunneilla jaettava materiaali.


• Alanne K., Holopainen R., Hyvärinen J., Kaappola E., Ketomäki J., Kurnitski J., Könkö S., Pylsy P., Railio J., Seppänen O., Vuolle M., Vuorinen P. & Yrjölä J. 2024. Rakennusten energiatekniikka. 1. painos. Talotekniikka-Julkaisut Oy.


• Seppänen, O. 2001. Rakennusten lämmitys. Helsinki: Suomen LVI-liitto SULVI.


• Harju, P. 2010. Lämmitystekniikan oppikirja. 4. painos. Kouvola: Penan tieto-opus.


• Suomen rakentamismääräyskokoelma soveltuvin osin.


• TalotekniikkaRYL 2021.


• RT-kortisto.


• Talotekniikkainfo.fi

Opetusmenetelmät

• Teoriaopetusta lähiopetuksena lähijaksoilla sekä etäopetuksena muina aikoina
• Ohjaustunnit zoomissa (tarkoitettu harjoitustyön ja muiden tehtävien tekemiseen tunneilla)
• Tuntiharjoitukset/Laskuharjoitukset/Oppimispäiväkirjat
• Harjoitustyö

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojaksolla saattaa käydä vierailevia luennoitsijoita työelämästä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat sovitaan tapauskohtaisesti ottamalla yhteyttä opettajaan.

Sisällön jaksotus

Harjoitustöiden toimeksiannot katsotaan opintojakson alkupuolella. Luentoja pitkin kevättä nauhoitteina sekä lähijaksoilla ja iltaisin ohjasutunteja harjoitustyön tekemiseen.

Lisätietoja opiskelijoille

-

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kiinteistön lämmitysputkiston ja siihen liittyvät laitteet avustettuna. Opiskelija osaa selittää lämmitysjärjestelmän säädön pääpiirteittäin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kiinteistön lämmitysputkiston ja siihen liittyvät laitteet itsenäisesti. Opiskelija osaa selittää lämmitysjärjestelmän säädön. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kiinteistön lämmitysputkiston ja siihen liittyvät laitteet itsenäisesti ja ajankäyttö on suunnitelmallista. Opiskelija osaa selittää lämmitysjärjestelmän säädön. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa, arvioivaa ja virheetöntä ammatti- ja asiakieltä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty suoritus sisältää: harjoitustyö hyväksytysti läpi (vähintään 30% maksimipisteistä) ja mahdolliset tuntiharjoitukset/laskuharjoitukset/oppimispäiväkirjat hyväksytysti läpi (hyväksytty/hylätty).

Arviointi: 100% harjoitustyö.

Arviointiasteikko:
K5 ≥ 90% maksimipisteistä
H4 ≥ 75%
H3 ≥ 60%
T2 ≥ 45%
T1 ≥ 30%
Hylätty < 30% maksimipisteistä tai jokin osasuoritus puuttuu.

Tavoitteet

Opiskelija osaa elinkaariajattelun, laatia kuntoarvion ja korjaussuunnitelman sekä korjauskustannusarvion. Tunnistaa kiertotalouden edistämisen mahdollisuuksia korjausrakentamisessa.

Sisältö

Eri aikakausien rakennusmateriaalit ja rakennusosien toiminta.
Elinkaariajattelun merkitys ja käytäntö.
Rakennuksen kuntoarvio, korjaussuunnitelma ja korjauskustannusarvio.
Materiaalien kierrätettävyys.

Oppimateriaalit

Määräykset, normi. RT-kortisto. Korjausrakentamisen kustannuksia, Rakennustieto. Moodlessa ja luennoilla jaettava materiaali.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa Korjausrakentamisen ja elinkaaritekniikan periaatteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija hallitsee Korjausrakentamisen ja elinkaaritekniikan. Osaa laskea korjaus hankkeen kustannukset.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tehdä Korjausrakentamisen ja elinkaaritekniikan toteutussuunnitelmia.

Esitietovaatimukset

Talonrakentaminen, Rakennusfysiikka

Tavoitteet

Opiskelija osaa elinkaariajattelun, laatia kuntoarvion ja korjaussuunnitelman sekä korjauskustannusarvion. Tunnistaa kiertotalouden edistämisen mahdollisuuksia korjausrakentamisessa.

Sisältö

Eri aikakausien rakennusmateriaalit ja rakennusosien toiminta.
Elinkaariajattelun merkitys ja käytäntö.
Rakennuksen kuntoarvio, korjaussuunnitelma ja korjauskustannusarvio.
Materiaalien kierrätettävyys.

Oppimateriaalit

Määräykset, normi. RT-kortisto. Korjausrakentamisen kustannuksia, Rakennustieto. Moodlessa ja luennoilla jaettava materiaali.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa Korjausrakentamisen ja elinkaaritekniikan periaatteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija hallitsee Korjausrakentamisen ja elinkaaritekniikan. Osaa laskea korjaus hankkeen kustannukset.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa tehdä Korjausrakentamisen ja elinkaaritekniikan toteutussuunnitelmia.

Esitietovaatimukset

Talonrakentaminen, Rakennusfysiikka

Tavoitteet

Opiskelija tuntee liikenneväylien kunnossapidon osa-alueet, maanteiden kunnossapidon tuotantotekniikat ja laatuvaatimukset sekä kunnossapitosuunnittelun perusteet.

Sisältö

Teiden ja katujen talvikunnossapito, sorateiden hoito, päällysteiden kunnossapito, muu maanteiden kunnossapito sekä rataverkon hoito.

Aika ja paikka

Rovaniemi kevät 2025. Monimuotototeutus.

Oppimateriaalit

Väyläviraston tekniset ohjeet ja hoitourakoiden laatuvaatimukset. Moodlessa oleva materiaali.

Opetusmenetelmät

Verkko- ja lähiluennot, harjoitustyöt sekä omatoiminen maastokäynti. Monimuotototeutus.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopuksi. Uusinnat sovitaan erikseen.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee liikenneväylien hoidon tuotantoon liittyvät sopimusmallit, toteutustavat ja laatuvaatimukset sekä tuntee kunnossapitosuunnittelun periaatteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisten lisäksi opiskelija hallitsee kunnossapidon reittisuunnittelun ja siihen liittyvät vaikuttavat tekijät.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija hahmottaa liikenneväylien hoidon kokonaisuuden vuosikiertoineen ja pystyy analysoimaan erilaisten toimenpiteiden ajoitusta sekä vaikutuksia.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoitustyöiden pisteet + tentin pisteet.

Hylätty 0 - Kiitettävä 5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää teiden ja katujen talvikunnossapidon, sorateiden hoidon, päällysteiden kunnossapidon sekä muun maanteiden kunnossapidon järjestämisen perusteet sekä laatuvaatimukset.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee periaatteet päivittäisen työnsuunnittelun erilaisiin teiden ja katujen kunnossapitotehtäviin sekä perusteet reittisuunnitelmien laadintaan. Opiskelija tuntee rataverkon hoidon järjestämisen periaatteet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija hallitsee talvihoitoreittien suunnittelun.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee liikenneväylien rakentamisen ja päällystämisen tuotantotekniikat.

Sisältö

Liikenneväylien rakentamisen eri työvaiheet laatuvaatimuksineen, laadun mittaus ja raportointi. 
Päällystemateriaalit ja -tyypit, päällystemassan valmistus, päällysteen valinta ja suunnittelu, levitystekniikat, laatuvaatimukset sekä arvonmuutosperusteet.

Opintojakson aikan voidaan suorittaa Tieturva II koulutus.

Aika ja paikka

Rovaniemi syksy 2024, päivätoteutus.

Oppimateriaalit

InfraRYL/Rakennustieto Väyläviraston tekniset ohjeet Asfalttinormit /PANK ry Asfalttiurakan asiakirjat /Suomen Kuntaliitto Asfalttitöiden arvonmuutosperusteet/Pank ry ja Suomen kuntaliitto Muu tunneilla jaettava ja Moodlessa oleva materiaali

Opetusmenetelmät

Luennot, projektityö, tentti.
Yhteinen projektityö Infran tuotantotekniikka ja talous -opintojakson kanssa.
Tieturva 2 -verkkokurssi tai aiemmin hankittu pätevyys

Yhdistetään monimuotoon, mikäli osallistujia alle 10.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa liikenneväylien rakentamisen eri työvaiheet sekä tietää laatuvaatimusten perusteet ja tuntee päällystystuotannon työvaiheet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa suunnitella rakentamisen työvaiheiden toteutuksen ja resursoinnin laatuvaatimuksineen sekä hallitsee päällystämisen työtekniikat erilaisissa kohteissa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija hallitsee rakentamisen kokonaisuuden ja osaa teknisten ohjeiden mukaan valita päällystetyypin sekä tuntee päällystämisen laatuvaatimukset ja arvonmuutosperusteet.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hylätty (0) - Kiitettävä (5)

T (1,2): Opiskelija tuntee maanteiden rakentamisen eri työvaiheet laatuvaatimuksineen.
Opiskelija tuntee päällystemateriaalit ja -tyypit sekä päällysteen valintaan ja suunnitteluun liittyvät periaatteet. Opiskelija tietää päällystemassan valmistuksen ja levityksen tekniikat.

Opiskelija on suorittanut Tieturva 2 -verkkokoulutuksen tai esittänyt voimassaolevan todistuksen Tieturva 2 -pätevyydestä.

H ( 3,4): Edellisten lisäksi opiskelijan hallitsee päällysteen valinnan ja suunnittelun periaatteet. Opiskelija tuntee rata- ja vesiväylien rakentamisen käytänteet.

K (5) : Edellisten lisäksi opiskelija tuntee päällysteiden laatuvaatimukset ja laadunosoitusmenetelmät.
Projektityön ja tentin osuudet arvioinnista ilmoitetaan tehtävänannossa.

Yhteinen projektityö Infran tuotantotekniikka ja talous -opintojakson kanssa, joten suositellaan valittavaksi molemmat samanaikaisesti toteutettavaksi.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee liikenneväylien rakentamisen ja päällystämisen tuotantotekniikat.

Sisältö

Liikenneväylien rakentamisen eri työvaiheet laatuvaatimuksineen, laadun mittaus ja raportointi. 
Päällystemateriaalit ja -tyypit, päällystemassan valmistus, päällysteen valinta ja suunnittelu, levitystekniikat, laatuvaatimukset sekä arvonmuutosperusteet.

Opintojakson aikan voidaan suorittaa Tieturva II koulutus.

Aika ja paikka

Rovaniemi syksy 2024, monimuotototeutus.

Yhteinen opintojakso insinööri- ja rkm-koulutuksen infraan suuntautuneille.

Oppimateriaalit

InfraRYL/Rakennustieto Väyläviraston tekniset ohjeet Asfalttinormit /PANK ry Asfalttiurakan asiakirjat /Suomen Kuntaliitto Asfalttitöiden arvonmuutosperusteet/Pank ry ja Suomen kuntaliitto Muu tunneilla jaettava ja Moodlessa oleva materiaali

Opetusmenetelmät

Luennot, projektityö, tentti.

Yhteinen projektityö Infran tuotantotekniikka ja talous -opintojakson kanssa.

Tieturva 2 -verkkokurssi tai aiemmin hankittu pätevyys

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa liikenneväylien rakentamisen eri työvaiheet sekä tietää laatuvaatimusten perusteet ja tuntee päällystystuotannon työvaiheet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa suunnitella rakentamisen työvaiheiden toteutuksen ja resursoinnin laatuvaatimuksineen sekä hallitsee päällystämisen työtekniikat erilaisissa kohteissa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija hallitsee rakentamisen kokonaisuuden ja osaa teknisten ohjeiden mukaan valita päällystetyypin sekä tuntee päällystämisen laatuvaatimukset ja arvonmuutosperusteet.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hylätty (0) - Kiitettävä (5)

T (1,2): Opiskelija tuntee maanteiden rakentamisen eri työvaiheet laatuvaatimuksineen.
Opiskelija tuntee päällystemateriaalit ja -tyypit sekä päällysteen valintaan ja suunnitteluun liittyvät periaatteet. Opiskelija tietää päällystemassan valmistuksen ja levityksen tekniikat.

Opiskelija on suorittanut Tieturva 2 -verkkokoulutuksen tai esittänyt voimassaolevan todistuksen Tieturva 2 -pätevyydestä.

H ( 3,4): Edellisten lisäksi opiskelijan hallitsee päällysteen valinnan ja suunnittelun periaatteet. Opiskelija tuntee rata- ja vesiväylien rakentamisen käytänteet.

K (5) : Edellisten lisäksi opiskelija tuntee päällysteiden laatuvaatimukset ja laadunosoitusmenetelmät.

Projektityön ja tentin osuudet arvioinnista ilmoitetaan tehtävänannossa.

Yhteinen projektityö Infran tuotantotekniikka ja talous -opintojakson kanssa, joten suositellaan valittavaksi molemmat samanaikaisesti toteutettavaksi.

Tavoitteet

Opiskelija tutustuu liikenneväylien rakenteisiin. Opiskelija osaa mitoittaa liikenneväylän rakennekerrokset. Opiskelija osaa analysoida liikenneväylän kunnon sekä määrittää rakenteenparantamisen toimenpiteet.

Sisältö

Tien rakenteet, niiden tekeminen ja laatuvaatimukset, kertaus
Tierakenteen toiminta ja vaurioituminen
Kuormituskestävyysmitoitus, maantiet
Routamitoitus, maantiet
Katurakenteiden mitoitus
Rakenteen parantamistarpeen määrittäminen
Tieosoitejärjestelmä
Kuntomittaukset (maatutka, iri/ura, ppl, tievideot, referenssipisteet, laboratoriotutkimukset)
Kuntoanalyysi ja rakenteenparantamissuunnittelu
Tierakenteen parantamismenetelmät

Aika ja paikka

Kevätlukukausi 2025.

Oppimateriaalit

Väyläviraston tekniset ohjeet  Liikenneväylien rakennesuunnitelun perusteet. Ehrola Esko  Roadex projektin eLearning paketit (www.roadex.org)  Luennoilla ja Moodlen kautta jaettu materiaali

Opetusmenetelmät

Lähitunnit koululla.

Sisällön jaksotus

Tien rakenteet, niiden tekeminen ja laatuvaatimukset, kertaus
Tierakenteen toiminta ja vaurioituminen
Kuormituskestävyysmitoitus, maantiet
Routamitoitus, maantiet
Katurakenteiden mitoitus
Rakenteen parantamistarpeen määrittäminen
Tieosoitejärjestelmä
Kuntomittaukset (maatutka, iri/ura, ppl, tievideot, referenssipisteet, laboratoriotutkimukset)
Kuntoanalyysi ja rakenteenparantamissuunnittelu
Tierakenteen parantamismenetelmät

Lisätietoja opiskelijoille

Esitietovaatimukset: Liikenneväylien suunnittelun perusteet.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tuntee tierakenteessa käytettävät materiaalit. Tietää tierekisterijärjestelmän perusasiat. Osaa laatia tierakennekerroksen kuormituskestävyys- ja routamitoituslaskelman. Tietää tierakenteen kunnon analysoinnissa käytettävät mittausmenetelmät sekä rakenteen parantamisen menetelmät.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Tuntee tierakenteessa käytettävät materiaalit. Tietää tierekisterijärjestelmän perusasiat. Hallitsee tien päällysrakenteen mitoituksen (kuormituskestävyys ja routamitoitus). Tietää tierakenteen vaurioitumisen prosessit. Osaa analysoida tierakenteen kuntoa mittausmenetelmien tuloksiin perustuen. Osaa määrittää oikeat toimenpiteet tierakenteen parantamiselle.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tuntee tierakenteessa käytettävät materiaalit. Tietää tierekisterijärjestelmän perusasiat. Hallitsee tien päällysrakenteen mitoituksen (kuormituskestävyys ja routamitoitus). Hallitsee tierakenteen vaurioitumisen prosessit sekä osaa mitoittaa ja määrittää tierakenteen parantamisen laatimaansa kuntoanalyysiin perustuen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Mitoitustehtävä. Tierakenteen kuntoanalyysiin ja rp suunnitteluun liittyvä tehtävä. Tentti. Kokonaisarviointi Hylätty 0 - Kiitettävä 5.

Esitietovaatimukset

Liikenneväylien suunnittelun perusteet.

Tavoitteet

Opiskelija tutustuu liikenneväylien rakenteisiin. Opiskelija osaa mitoittaa liikenneväylän rakennekerrokset. Opiskelija osaa analysoida liikenneväylän kunnon sekä määrittää rakenteenparantamisen toimenpiteet.

Sisältö

Tien rakenteet, niiden tekeminen ja laatuvaatimukset, kertaus
Tierakenteen toiminta ja vaurioituminen
Kuormituskestävyysmitoitus, maantiet
Routamitoitus, maantiet
Katurakenteiden mitoitus
Rakenteen parantamistarpeen määrittäminen
Tieosoitejärjestelmä
Kuntomittaukset (maatutka, iri/ura, ppl, tievideot, referenssipisteet, laboratoriotutkimukset)
Kuntoanalyysi ja rakenteenparantamissuunnittelu
Tierakenteen parantamismenetelmät

Aika ja paikka

Kevätlukukausi 2025.

Oppimateriaalit

Väyläviraston tekniset ohjeet  Liikenneväylien rakennesuunnitelun perusteet. Ehrola Esko  Roadex projektin eLearning paketit (www.roadex.org)  Luennoilla ja Moodlen kautta jaettu materiaali

Opetusmenetelmät

Monimuotototeutus eli lähijaksot koululla ja etätunnit ZOOMissa.

Sisällön jaksotus

Tien rakenteet, niiden tekeminen ja laatuvaatimukset, kertaus
Tierakenteen toiminta ja vaurioituminen
Kuormituskestävyysmitoitus, maantiet
Routamitoitus, maantiet
Katurakenteiden mitoitus
Rakenteen parantamistarpeen määrittäminen
Tieosoitejärjestelmä
Kuntomittaukset (maatutka, iri/ura, ppl, tievideot, referenssipisteet, laboratoriotutkimukset)
Kuntoanalyysi ja rakenteenparantamissuunnittelu
Tierakenteen parantamismenetelmät

Lisätietoja opiskelijoille

Esitietovaatimukset: Liikenneväylien suunnittelun perusteet.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tuntee tierakenteessa käytettävät materiaalit. Tietää tierekisterijärjestelmän perusasiat. Osaa laatia tierakennekerroksen kuormituskestävyys- ja routamitoituslaskelman. Tietää tierakenteen kunnon analysoinnissa käytettävät mittausmenetelmät sekä rakenteen parantamisen menetelmät.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Tuntee tierakenteessa käytettävät materiaalit. Tietää tierekisterijärjestelmän perusasiat. Hallitsee tien päällysrakenteen mitoituksen (kuormituskestävyys ja routamitoitus). Tietää tierakenteen vaurioitumisen prosessit. Osaa analysoida tierakenteen kuntoa mittausmenetelmien tuloksiin perustuen. Osaa määrittää oikeat toimenpiteet tierakenteen parantamiselle.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tuntee tierakenteessa käytettävät materiaalit. Tietää tierekisterijärjestelmän perusasiat. Hallitsee tien päällysrakenteen mitoituksen (kuormituskestävyys ja routamitoitus). Hallitsee tierakenteen vaurioitumisen prosessit sekä osaa mitoittaa ja määrittää tierakenteen parantamisen laatimaansa kuntoanalyysiin perustuen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Mitoitustehtävä. Tierakenteen kuntoanalyysiin ja rp suunnitteluun liittyvä tehtävä. Tentti.

Opiskeluaktiivisuus vaikuttaa kokonaisarviointiin (esim. osallistuminen lähijaksoille).

Kokonaisarviointi Hylätty 0 - Kiitettävä 5.

Esitietovaatimukset

Liikenneväylien suunnittelun perusteet.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee maankäytön ja liikenteen suunnittelun perusteet. Opiskelija ymmärtää liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Opiskelija osaa perusteet liikenneväylien suunnittelusta sekä katuympäristön erityispiirteet. Opiskelija tuntee liikennetekniikan perusteet. 

Sisältö

Maankäytön ja liikenteen suunnittelu 
Taajamien verkkosuunnittelu 
Liikenneväylien suunnitteluprosessi osana tietomallipohjaista tuotantoa 
Liikenneväylien suunnittelun perusteet (linjauksen suunnittelu: tasaus ja suuntaus) 
Katuympäristön erityispiirteet 
Liittymien välityskyky ja palvelutaso 
Liikennejärjestelmät 
Liikennemuodot 
Liikenteen kustannukset 
Linjausvaihtoehtojen edullisuusvertailut

Aika ja paikka

Syksy 2024 lähiopetus Rovaniemen kampuksella.

Oppimateriaalit

Väyläviraston tekniset ohjeet

Luennoilla ja Moodlen kautta jaettu materiaali

Opetusmenetelmät

Lähitunnit koululla. Harjoitustehtävät ja -työt.

Sisällön jaksotus

Maankäytön ja liikenteen suunnittelu
Liikennejärjestelmät
Liikennemuodot
Taajamien verkkosuunnittelu
Liikenneturvallisuus
Liikenteen kustannukset, linjausvaihtoehtojen vertailut (hyötykustannussuhde, päästöt)
Liikenneväylien suunnitteluprosessi osana tietomallipohjaista tuotantoa
Liikenneväylien suunnittelun perusteet (linjauksen suunnittelu: tasaus ja suuntaus)
Katuympäristön erityispiirteet
Liittymien välityskyky ja palvelutaso

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee perusteet maankäytön ja liikenteen suunnittelusta. Tietää periaatteet liikenneväylien suunnitteluprosessista. Tuntee perusteet väyläsuunnittelusta. Tietää liikennemuodot.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää maankäytön ja liikenteen suunnittelun välisen yhteyden. Tuntee liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Osaa valita linjauksen suunnittelussa oikeita elementtejä. Ymmärtää katuympäristön erityispiirteet. Tietää perusteet liittymäsuunnitelusta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää maankäytön ja liikenteen suunnittelun välisen yhteyden Suomen liikennejärjestelmässä. Tuntee liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Osaa määrittää väylän linjauksen. Ymmärtää katuympäristön erityispiirteet väyläsuunnittelussa. Tietää perusteet liittymäsuunnittelusta ja osaa tarkastella liittymän välityskykyä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoitustehtävät ja -työt yhteensä 30 pistettä.

Kokonaisarviointi: Hylätty 0 - Kiitettävä 5.

Hylätty (0)

Opiskelija ei tunne perusteita maankäytön ja liikenteen suunnittelusta. Opiskeluja ei tiedä periaatteita liikenneväylien suunnitteluprosessista eikä perusteita väyläsuunnittelusta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee perusteet maankäytön ja liikenteen suunnittelusta. Tietää periaatteet liikenneväylien suunnitteluprosessista. Tuntee perusteet väyläsuunnittelusta. Tietää liikennemuodot.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija ymmärtää maankäytön ja liikenteen suunnittelun välisen yhteyden. Tuntee liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Osaa valita linjauksen suunnittelussa oikeita elementtejä. Ymmärtää katuympäristön erityispiirteet. Tietää perusteet liittymäsuunnitelusta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää maankäytön ja liikenteen suunnittelun välisen yhteyden Suomen liikennejärjestelmässä. Tuntee liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Osaa määrittää väylän linjauksen. Ymmärtää katuympäristön erityispiirteet väyläsuunnittelussa. Tietää perusteet liittymäsuunnittelusta ja osaa tarkastella liittymän välityskykyä.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee maankäytön ja liikenteen suunnittelun perusteet. Opiskelija ymmärtää liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Opiskelija osaa perusteet liikenneväylien suunnittelusta sekä katuympäristön erityispiirteet. Opiskelija tuntee liikennetekniikan perusteet. 

Sisältö

Maankäytön ja liikenteen suunnittelu 
Taajamien verkkosuunnittelu 
Liikenneväylien suunnitteluprosessi osana tietomallipohjaista tuotantoa 
Liikenneväylien suunnittelun perusteet (linjauksen suunnittelu: tasaus ja suuntaus) 
Katuympäristön erityispiirteet 
Liittymien välityskyky ja palvelutaso 
Liikennejärjestelmät 
Liikennemuodot 
Liikenteen kustannukset 
Linjausvaihtoehtojen edullisuusvertailut

Aika ja paikka

Syksy 2024 lähiopetus Rovaniemen kampuksella ja ZOOM tunnit verkossa.

Oppimateriaalit

Väyläviraston tekniset ohjeet

Luennoilla ja Moodlen kautta jaettu materiaali

Opetusmenetelmät

Lähitunnit koululla ja ZOOM tunnit verkossa. Harjoitustehtävät ja -työt.

Sisällön jaksotus

Maankäytön ja liikenteen suunnittelu
Liikennejärjestelmät
Liikennemuodot
Taajamien verkkosuunnittelu
Liikenneturvallisuus
Liikenteen kustannukset, linjausvaihtoehtojen vertailut (hyötykustannussuhde, päästöt)
Liikenneväylien suunnitteluprosessi osana tietomallipohjaista tuotantoa
Liikenneväylien suunnittelun perusteet (linjauksen suunnittelu: tasaus ja suuntaus)
Katuympäristön erityispiirteet
Liittymien välityskyky ja palvelutaso

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee perusteet maankäytön ja liikenteen suunnittelusta. Tietää periaatteet liikenneväylien suunnitteluprosessista. Tuntee perusteet väyläsuunnittelusta. Tietää liikennemuodot.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää maankäytön ja liikenteen suunnittelun välisen yhteyden. Tuntee liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Osaa valita linjauksen suunnittelussa oikeita elementtejä. Ymmärtää katuympäristön erityispiirteet. Tietää perusteet liittymäsuunnitelusta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää maankäytön ja liikenteen suunnittelun välisen yhteyden Suomen liikennejärjestelmässä. Tuntee liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Osaa määrittää väylän linjauksen. Ymmärtää katuympäristön erityispiirteet väyläsuunnittelussa. Tietää perusteet liittymäsuunnittelusta ja osaa tarkastella liittymän välityskykyä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opiskeluaktiivisuus maks 6 pist.
Harjoitustehtävät ja -työt / tentti yhteensä maks 30 pistettä.

Kokonaispisteet maks 36.

Kokonaisarviointi: Hylätty 0 - Kiitettävä 5.

Hylätty (0)

Opiskelija ei tunne perusteita maankäytön ja liikenteen suunnittelusta. Opiskeluja ei tiedä periaatteita liikenneväylien suunnitteluprosessista eikä perusteita väyläsuunnittelusta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee perusteet maankäytön ja liikenteen suunnittelusta. Tietää periaatteet liikenneväylien suunnitteluprosessista. Tuntee perusteet väyläsuunnittelusta. Tietää liikennemuodot.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija ymmärtää maankäytön ja liikenteen suunnittelun välisen yhteyden. Tuntee liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Osaa valita linjauksen suunnittelussa oikeita elementtejä. Ymmärtää katuympäristön erityispiirteet. Tietää perusteet liittymäsuunnitelusta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää maankäytön ja liikenteen suunnittelun välisen yhteyden Suomen liikennejärjestelmässä. Tuntee liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Osaa määrittää väylän linjauksen. Ymmärtää katuympäristön erityispiirteet väyläsuunnittelussa. Tietää perusteet liittymäsuunnittelusta ja osaa tarkastella liittymän välityskykyä.

Tavoitteet

Opiskelija hallitsee vektorien peruslaskutoimitukset ja niiden perussovellukset. Opiskelija osaa käyttää vektoreita pisteiden, suorien ja tasojen tutkimiseen kolmiulotteisessa avaruudessa.

Opiskelija hallitsee matriisien peruslaskutoimitukset ja determinantin laskemisen. Opiskelija osaa ratkaista lineaarisia yhtälöryhmiä matriisilaskennan menetelmin. Opiskelija tuntee matriisilaskennan sovelluksia esimerkiksi geometriassa.

Opiskelija osaa hyödyntää tietokonealgebraa vektorien ja matriisien laskutoimituksissa.

Sisältö

Vektorien peruslaskutoimitukset: summa, erotus, skalaaritulo, vektoritulo ja skalaarikolmitulo, sekä niiden tärkeimmät sovellukset. Vektorien esitysmuodot: napakoordinaatit ja komponenttimuoto. Pisteet, suorat ja tasot kolmiulotteisessa avaruudessa.

Matriisien laskutoimitukset: summa, erotus, tulo, käänteismatriisi, determinantti.
Matriisien käyttö lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisemisessa. Matriisilaskennan sovelluksia esimerkiksi geometriassa ja todennäköisyyslaskennassa.

Aika ja paikka

Kevätlukukausi 2025. Lapin AMK, Rantavitikan kampus (Rovaniemi, Jokiväylä 11)

Oppimateriaalit

Kaikki tarvittava oppimateriaali on saatavilla Moodlessa opintojakson työtilassa.

Oheiskirjallisuutena voi käyttää: J. Henttonen, J. Peltomäki, S. Uusitalo: Tekniikan matematiikka 1 ja 2; A. Tuomenlehto, E. Holmlund, M. Huuskonen, H. Makkonen, J. Surakka: Insinöörin matematiikka.

Opetusmenetelmät

Lähiopetusta noin 56 h. Oppitunneilla varmistetaan opintojakson aihepiirien perusasioiden hallinta teorian ja esimerkkien avulla. Lisäksi opiskelija saa tunneilla ohjausta tehtävien tekoon.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tenttien lukumäärä ja ajankohdat sovitaan opintojakson alussa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson suoritus koostuu arvioitavista tehtävistä ja tenteistä. Itsenäinen suoritus on mahdollinen.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää käsitteet ja osaa ratkaista lineaarialgebraan liittyviä perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää käsitteet ja osaa ratkaista monipuolisesti lineaarialgebran sovellustehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää käsitteet ja osaa hyödyntää lineaarialgebraan liittyviä menetelmiä uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson arviointi perustuu harjoitustehtävissä ja verkkotentissä annettuun näyttöön osaamisesta opetussuunnitelman mukaisissa tavoitteissa. Arviointiasteikko on 0-5.

Esitietovaatimukset

Algebra, geometria ja trigonometria -opintojakso tai vastaavat tiedot.

Tavoitteet

Opiskelija hallitsee vektorien peruslaskutoimitukset ja niiden perussovellukset. Opiskelija osaa käyttää vektoreita pisteiden, suorien ja tasojen tutkimiseen kolmiulotteisessa avaruudessa.

Opiskelija hallitsee matriisien peruslaskutoimitukset ja determinantin laskemisen. Opiskelija osaa ratkaista lineaarisia yhtälöryhmiä matriisilaskennan menetelmin. Opiskelija tuntee matriisilaskennan sovelluksia esimerkiksi geometriassa.

Opiskelija osaa hyödyntää tietokonealgebraa vektorien ja matriisien laskutoimituksissa.

Sisältö

Vektorien peruslaskutoimitukset: summa, erotus, skalaaritulo, vektoritulo ja skalaarikolmitulo, sekä niiden tärkeimmät sovellukset. Vektorien esitysmuodot: napakoordinaatit ja komponenttimuoto. Pisteet, suorat ja tasot kolmiulotteisessa avaruudessa.

Matriisien laskutoimitukset: summa, erotus, tulo, käänteismatriisi, determinantti.
Matriisien käyttö lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisemisessa. Matriisilaskennan sovelluksia esimerkiksi geometriassa ja todennäköisyyslaskennassa.

Aika ja paikka

Kevätlukukausi 2025. Oppimisympäristönä on Moodle-työtila ja Zoom. Opetus järjestetään arki-iltaisin klo 17:15 alkaen. Oppitunnit tallennetaan.

Lähiopetus Lapin AMK, Rantavitikan kampus (Rovaniemi, Jokiväylä 11), lähiopetusta ei tallenneta.

Oppimateriaalit

Kaikki tarvittava oppimateriaali on saatavilla Moodlessa opintojakson työtilassa.

Oheiskirjallisuutena voi käyttää: J. Henttonen, J. Peltomäki, S. Uusitalo: Tekniikan matematiikka 1 ja 2; A. Tuomenlehto, E. Holmlund, M. Huuskonen, H. Makkonen, J. Surakka: Insinöörin matematiikka.

Opetusmenetelmät

Verkko-opetusta Zoom-ympäristössä noin 28 h, lisäksi 6h lähiopetuksena lähipäivinä. Oppitunneilla varmistetaan opintojakson aihepiirien perusasioiden hallinta teorian ja esimerkkien avulla. Lisäksi opiskelija saa tunneilla ohjausta tehtävien tekoon. Aiheet on mahdollista opiskella itsenäisesti tallenteiden, esimerkkien ja harjoitustehtävien avulla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tenttien lukumäärä ja ajankohdat sovitaan opintojakson alussa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson suoritus koostuu arvioitavista tehtävistä ja tenteistä. Itsenäinen suoritus on mahdollinen.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää käsitteet ja osaa ratkaista lineaarialgebraan liittyviä perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää käsitteet ja osaa ratkaista monipuolisesti lineaarialgebran sovellustehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää käsitteet ja osaa hyödyntää lineaarialgebraan liittyviä menetelmiä uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson arviointi perustuu harjoitustehtävissä ja verkkotentissä annettuun näyttöön osaamisesta opetussuunnitelman mukaisissa tavoitteissa. Noin 50 % arvioinnista perustuu harjoitustehtäviin ja 50 % tenttiin/tentteihin. Arviointiasteikko on 0-5.

Esitietovaatimukset

Algebra, geometria ja trigonometria -opintojakso tai vastaavat tiedot.

Tavoitteet

Opiskelija hallitsee vektorien peruslaskutoimitukset ja niiden perussovellukset. Opiskelija osaa käyttää vektoreita pisteiden, suorien ja tasojen tutkimiseen kolmiulotteisessa avaruudessa.

Opiskelija hallitsee matriisien peruslaskutoimitukset ja determinantin laskemisen. Opiskelija osaa ratkaista lineaarisia yhtälöryhmiä kehittyneillä matriisilaskennan menetelmillä ja hallitsee matriisien käytön muissakin sovelluksissa, esimerkiksi kiertojen ja kytkentöjen esittämisessä tai taloustieteessä kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisessa.

Opiskelija osaa hyödyntää tietokonealgebraa vektorien ja matriisien laskutoimituksissa.

Sisältö

Opintojaksossa tarvittavat algebran, geometrian ja trigonometrian käsitteet ja rakenteet.

Vektorien peruslaskutoimitukset: summa, erotus, skalaaritulo, vektoritulo ja skalaarikolmitulo, sekä niiden tärkeimmät sovellukset. Vektorien esitysmuodot: napakoordinaatit ja komponenttimuoto. Vektoriyhtälön ratkaiseminen. Pisteet, suorat ja tasot kolmiulotteisessa avaruudessa.

Matriisien laskutoimitukset: summa, erotus, tulo, käänteismatriisi, determinantti.
Matriisien käyttö lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisemisessa. Gauss-Jordan eliminointi.
Matriisilaskennan sovelluksia esimerkiksi kiertojen ja kytkentöjen esittämisessä, todennäköisyyslaskennassa tai taloustieteessä.

Aika ja paikka

Syyslukukausi 2024. Lapin AMK, Rantavitikan kampus (Rovaniemi, Jokiväylä 11).

Oppimateriaalit

Tarvittava oppimateriaali on saatavilla Moodle verkko-oppimisympäristössä. Suositeltavaa kirjallisuutta esim. Insinöörin matematiikka, Eero Holmlund; Maija Huuskonen; Heikki Makkonen; Jarkko Surakka; Ari Tuomenlehto, Kustantaja: Edita Publishing Oy.

Opetusmenetelmät

Luennot sekä ohjatusti tai itsenäisesti suoritettavat harjoitustehtävät. Osa aiheista voidaan opiskella itsenäisesti tukimateriaalien avulla. Tällöinkin opettaja on paikalla auttamassa tarvittaessa.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välikokeiden (2 kpl) ajankohdat sovitaan opintojakson alussa. Uusintakoe järjestetään viikolla 50.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Harjoitustehtävien suorittaminen itsenäisesti on mahdollista.

Sisällön jaksotus

Opintojakson alusta noin kolme viikkoa käytetään algebran ja geometrian perusteiden kertaamiseen. Opiskelijan aiemmista opinnoista riippuen tämä on mahdollista myös itsenäisesti. Vektorilaskentaa opiskellaan pääosin lokakuussa ja matriisilaskentaa marraskuussa. Opetustunteja on 4-6 h / viikko.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää käsitteet ja osaa ratkaista lineaarialgebraan liittyviä perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää käsitteet ja osaa ratkaista monipuolisesti lineaarialgebran sovellustehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää käsitteet ja osaa soveltaa lineaarialgebraan liittyviä menetelmiä uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kokeisiin ja harjoitustehtäviin. Kokeiden osuus on noin 50 % arvioinnista ja tehtävien noin 50 %.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa algebran, geometrian ja trigonometrian perusmenetelmät. Hän osaa vektorien ja matriisien peruslaskutoimitukset ja pystyy ratkaisemaan yksinkertaisia sovellustehtäviä vektorien ja matriisien avulla.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa soveltaa algebran, geometrian ja trigonometrian perusmenetelmiä. Hän osaa ratkaista erilaisia sovellustehtäviä vektorien ja matriisien avulla.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa käyttää algebran, geometrian ja trigonometrian perusmenetelmiä sekä vektori- ja matriisilaskentaa uudentyyppisissäkin sovellustehtävissä.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee perustiedot asuinrakennusten, julkisten ja PK-teollisuustilojen lämmitystavoista ja lämmitysjärjestelmien toiminnoista. Opiskelija tuntee perustiedot kaukolämmityksen teknisistä ratkaisuista. Opiskelija osaa arvioida rakennuksen lämmitysenergiankulutuksen. Opiskelija osaa valita lämmitysjärjestelmän tavanomaiseen omakotitaloon. Opiskelija osaa arvioida eri lämmitysjärjestelmien sopivuutta kohteeseen. Opiskelija osaa arvioida eri lämmitysvaihtoehtojen elinkaarikustannuksia.

Sisältö

Lämmitysmuodot ja niiden toimintaperiaatteet. Eri lämmitysjärjestelmien laitteistot ja niiden toiminta. Lämmitysjärjestelmän valinnan perusteet ja lämmöntarpeen määritys. Energiantarpeen ja kulutusvaihteluiden arviointi. Kaukolämmön kuluttajalaitteet ja energianmittaus. Kaukolämmön tuotanto, lämmitysvoimalaitosten perusperiaatteet, eri polttoaineet. Energiamuotojen kannattavuustarkastelu.

Aika ja paikka

Syksy 2024.

Opetus tapahtuu lähiopetuksena Lapin AMK:n Jokiväylä 11 tiloissa.

Oppimateriaalit

• Moodlessa ja tunneilla jaettava materiaali.


• Seppänen, O. 2001. Rakennusten lämmitys. Helsinki: Suomen LVI-liitto SULVI.


• Harju, P. 2010. Lämmitystekniikan oppikirja. 4. painos. Kouvola: Penan tieto-opus.


• Suomen rakentamismääräyskokoelma soveltuvin osin.


• TalotekniikkaRYL 2021.


• RT-kortisto.

Opetusmenetelmät

• Teoriaopetusta lähiopetuksena
• Ohjaustunnit lähiopetuksena (tarkoitettu harjoitustyön edistämiseen tunneilla)
• Tuntiharjoitukset/Laskuharjoitukset/Oppimispäiväkirjat
• Harjoitustyö
• Tentti

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti pidetään lukukauden lopuksi. Tentti on lähitentti. Uusintamahdollisuuksia järjestetään tarpeen mukaan.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat sovitaan tapauskohtaisesti ottamalla yhteyttä opettajaan.

Sisällön jaksotus

-

Lisätietoja opiskelijoille

Jos toteutuksella on alle 10 ilmoittautunutta, se voidaan yhdistää monimuotototeutukseen. Tässä tapauksessa ilmoittautuneille ilmoitetaan erikseen. (Harkitaan aina tapauskohtaisesti, eli ei automaatio.)

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää eri lämmitystapojen toimintaperiaatteet ja laitteistot pääpiirteittäin. Opiskelija osaa selittää kaukolämmityksen keskeiset tekniset ratkaisut pääpiirteittäin. Opiskelija osaa arvioida rakennuksen energiantarpeen ja kulutusvaihtelut osittain itsenäisesti. Opiskelija osaa valita rakennukseen lämmitysjärjestelmän. Opiskelija tuntee lämmitystapojen elinkaarikustannusten arviointimenetelmiä. Tehtävien raportoinnin laatu on heikko tai tyydyttävä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää eri lämmitystapojen toimintaperiaatteet ja laitteistot. Opiskelija osaa selittää kaukolämmityksen keskeiset tekniset ratkaisut. Opiskelija osaa arvioida rakennuksen energiantarpeen ja kulutusvaihtelut perustellen ammatti- ja asiakieltä käyttäen. Opiskelija osaa arvioida lämmitysjärjestelmävaihtoehtojen elinkaarikustannuksia. Opiskelija osaa valita rakennukseen lämmitysjärjestelmän laskelmiensa pohjalta. Tehtävien raportoinnin laatu on hyvä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää eri lämmitystapojen toimintaperiaatteet ja laitteistot. Opiskelija osaa selittää kaukolämmityksen keskeiset tekniset ratkaisut. Opiskelija osaa arvioida rakennuksen energiantarpeen ja kulutusvaihtelut perustellen ammatti- ja asiakieltä käyttäen. Opiskelija osaa arvioida lämmitysjärjestelmävaihtoehtojen elinkaarikustannuksia. Opiskelija osaa arvioida laskelmiensa tarkkuusluokkaa. Opiskelija osaa valita rakennukseen lämmitysjärjestelmän laskelmiensa pohjalta. Tehtävien raportoinnin laatu on erinomainen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty suoritus sisältää harjoitustyön sekä tentin hyväksytysti läpi (vähintään 30 % maksimipisteistä) sekä mahdolliset itsenäiset tehtävät hyväksytysti läpi.

Arvosanan määräytyminen
– Harjoitustyö 50 %
– Tentti 50 %
– Laskuharjoituksilla voi olla mahdollisuus kerätä lisäpisteitä kokonaisarviointiin

Arviointiasteikko
– K5 ≥ 90 % maksimipisteistä
– H4 ≥ 75 %
– H3 ≥ 60 %
– T2 ≥ 45 %
– T1 ≥ 30 %
– Hylätty < 30 % maksimipisteistä

Tavoitteet

Opiskelija tuntee perustiedot asuinrakennusten, julkisten ja PK-teollisuustilojen lämmitystavoista ja lämmitysjärjestelmien toiminnoista. Opiskelija tuntee perustiedot kaukolämmityksen teknisistä ratkaisuista. Opiskelija osaa arvioida rakennuksen lämmitysenergiankulutuksen. Opiskelija osaa valita lämmitysjärjestelmän tavanomaiseen omakotitaloon. Opiskelija osaa arvioida eri lämmitysjärjestelmien sopivuutta kohteeseen. Opiskelija osaa arvioida eri lämmitysvaihtoehtojen elinkaarikustannuksia.

Sisältö

Lämmitysmuodot ja niiden toimintaperiaatteet. Eri lämmitysjärjestelmien laitteistot ja niiden toiminta. Lämmitysjärjestelmän valinnan perusteet ja lämmöntarpeen määritys. Energiantarpeen ja kulutusvaihteluiden arviointi. Kaukolämmön kuluttajalaitteet ja energianmittaus. Kaukolämmön tuotanto, lämmitysvoimalaitosten perusperiaatteet, eri polttoaineet. Energiamuotojen kannattavuustarkastelu.

Aika ja paikka

Syksy 2024.

Opetus tapahtuu lähijaksoilla Lapin AMK:n Jokiväylä 11 tiloissa sekä etäopetuksena Moodlessa ja Zoomissa.

Oppimateriaalit

• Moodlessa ja tunneilla jaettava materiaali.


• Seppänen, O. 2001. Rakennusten lämmitys. Helsinki: Suomen LVI-liitto SULVI.


• Harju, P. 2010. Lämmitystekniikan oppikirja. 4. painos. Kouvola: Penan tieto-opus.


• Suomen rakentamismääräyskokoelma soveltuvin osin.


• TalotekniikkaRYL 2021.


• RT-kortisto.

Opetusmenetelmät

• Teoriaopetusta lähijaksoilla lähiopetuksena ja muina aikoina etäopetuksena
• Ohjaustunnit lähiopetuksena ja/tai etäopetuksena (tarkoitettu harjoitustyön edistämiseen tunneilla)
• Tuntiharjoitukset/Laskuharjoitukset/Oppimispäiväkirjat
• Harjoitustyö
• Tentti

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti pidetään lukukauden lopuksi viimeisellä lähijaksolla. Tentti on lähitentti. Uusintamahdollisuuksia järjestetään tarpeen mukaan.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat sovitaan tapauskohtaisesti ottamalla yhteyttä opettajaan.

Sisällön jaksotus

-

Lisätietoja opiskelijoille

-

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää eri lämmitystapojen toimintaperiaatteet ja laitteistot pääpiirteittäin. Opiskelija osaa selittää kaukolämmityksen keskeiset tekniset ratkaisut pääpiirteittäin. Opiskelija osaa arvioida rakennuksen energiantarpeen ja kulutusvaihtelut osittain itsenäisesti. Opiskelija osaa valita rakennukseen lämmitysjärjestelmän. Opiskelija tuntee lämmitystapojen elinkaarikustannusten arviointimenetelmiä. Tehtävien raportoinnin laatu on heikko tai tyydyttävä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää eri lämmitystapojen toimintaperiaatteet ja laitteistot. Opiskelija osaa selittää kaukolämmityksen keskeiset tekniset ratkaisut. Opiskelija osaa arvioida rakennuksen energiantarpeen ja kulutusvaihtelut perustellen ammatti- ja asiakieltä käyttäen. Opiskelija osaa arvioida lämmitysjärjestelmävaihtoehtojen elinkaarikustannuksia. Opiskelija osaa valita rakennukseen lämmitysjärjestelmän laskelmiensa pohjalta. Tehtävien raportoinnin laatu on hyvä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää eri lämmitystapojen toimintaperiaatteet ja laitteistot. Opiskelija osaa selittää kaukolämmityksen keskeiset tekniset ratkaisut. Opiskelija osaa arvioida rakennuksen energiantarpeen ja kulutusvaihtelut perustellen ammatti- ja asiakieltä käyttäen. Opiskelija osaa arvioida lämmitysjärjestelmävaihtoehtojen elinkaarikustannuksia. Opiskelija osaa arvioida laskelmiensa tarkkuusluokkaa. Opiskelija osaa valita rakennukseen lämmitysjärjestelmän laskelmiensa pohjalta. Tehtävien raportoinnin laatu on erinomainen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty suoritus sisältää harjoitustyön sekä tentin hyväksytysti läpi (vähintään 30 % maksimipisteistä) sekä mahdolliset itsenäiset tehtävät hyväksytysti läpi.

Arvosanan määräytyminen
– Harjoitustyö 50 %
– Tentti 50 %
– Laskuharjoituksilla voi olla mahdollisuus kerätä lisäpisteitä kokonaisarviointiin

Arviointiasteikko
– K5 ≥ 90 % maksimipisteistä
– H4 ≥ 75 %
– H3 ≥ 60 %
– T2 ≥ 45 %
– T1 ≥ 30 %
– Hylätty < 30 % maksimipisteistä

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää teknillisen virtausopin perusteet. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa teknisiä virtaussysteemejä. Opiskelija osaa valita pumput ja puhaltimet virtausjärjestelmiin.

Sisältö

Lämmönsiirto: lämpötase, lämmönsiirtymismekanismit (johtuminen, konvektio ja säteily), kiehuminen, lauhtuminen, lämmönvaihtimet ja vaihtimien mitoitus. 

Aika ja paikka

1.9.-31.12.2024

Oppimateriaalit

Moodlessa ja tunnilla jaettava materiaali. Kirjallisuus: - Fundamentals of Heat and Mass Transfer. F.P. Incropera; D.P. DeWitt ISBN 0-471-30460-3, 1996 - Teknillinen virtausoppi. Willi Bohl. ISBN 951-9405-28-3, 1984

Sisällön jaksotus

LÄMMÖNSIIRTO:
1. Johdanto lämmönsiirtotekniikkaan
2. Lämpötase
3. Lämmönsiirtomekanismit
3.1 Johtuminen
3.2 Konvektio
- luonnollinen konvektio
- pakotettu konvektio
3.3 Säteily
4. Kiehuminen
5. Lauhtuminen
6. Lämmönvaihtimet
VIRTAUSTEKNIIKKA:
1. Nesteiden ja kaasujen ominaisuudet
1.1 Nesteiden ja kaasujen tiheys
1.2 Viskositeetti
2. Hydrostatiikka
2.1 Vapaan nestepinnan muodostuminen
2.2 Hydrostaattinen paine
2.3 Painevoimat
2.4 Noste ja kelluminen
3. Aerostatiikka
4. Kokoonpuristamattomat virtaukset
5. Kitkallinen (todellinen) virtaus
6. Pumput
7. Puhaltimet

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää lämmönsiirtymismekanismit pääpiirteittäin. Opiskelija osaa selittää virtausopin perusperiaatteet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa laskea yksinkertaisia lämpötaselaskuja osittain itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa virtaussysteemejä osittain itsenäisesti. Opiskelija osaa valita pumput ja puhaltimet virtausjärjestelmiin osittain itsenäisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää lämmönsiirtymismekanismit. Opiskelija osaa selittää virtausopin perusperiaatteet. Opiskelija osaa laskea lämpötaselaskuja itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa virtaussysteemejä itsenäisesti. Opiskelija osaa valita pumput ja puhaltimet virtausjärjestelmiin itsenäisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää lämmönsiirtymismekanismit. Opiskelija osaa selittää virtausopin perusperiaatteet. Opiskelija osaa laskea soveltavia lämpötaselaskuja itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa virtaussysteemejä itsenäisesti. Opiskelija osaa valita pumput ja puhaltimet virtausjärjestelmiin itsenäisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosanan kuvaus, kun arvioidaan teknisten järjestelmien ja työmenetelmien osaamista, töiden johdonmukaista tekemistä, teoreettisia tietoja ja raportointitaitoja
Tyydyttävä (1) Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein. Ajankäyttö on hallitsematonta.
Tyydyttävä (2) Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein. Ajankäyttö on suunnittelematonta.
Hyvä (3) Opiskelija tekee opintojakson tavoiteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.
Hyvä (4) Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.
Kiitettävä (5) Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein. Ajankäyttö on hallitsematonta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein. Ajankäyttö on suunnittelematonta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää teknillisen virtausopin perusteet. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa teknisiä virtaussysteemejä. Opiskelija osaa valita pumput ja puhaltimet virtausjärjestelmiin.

Sisältö

Lämmönsiirto: lämpötase, lämmönsiirtymismekanismit (johtuminen, konvektio ja säteily), kiehuminen, lauhtuminen, lämmönvaihtimet ja vaihtimien mitoitus. 

Aika ja paikka

1.9.-31.12.2024

Oppimateriaalit

Moodlessa ja tunnilla jaettava materiaali. Kirjallisuus: - Fundamentals of Heat and Mass Transfer. F.P. Incropera; D.P. DeWitt ISBN 0-471-30460-3, 1996 - Teknillinen virtausoppi. Willi Bohl. ISBN 951-9405-28-3, 1984

Sisällön jaksotus

LÄMMÖNSIIRTO:
1. Johdanto lämmönsiirtotekniikkaan
2. Lämpötase
3. Lämmönsiirtomekanismit
3.1 Johtuminen
3.2 Konvektio
- luonnollinen konvektio
- pakotettu konvektio
3.3 Säteily
4. Kiehuminen
5. Lauhtuminen
6. Lämmönvaihtimet
VIRTAUSTEKNIIKKA:
1. Nesteiden ja kaasujen ominaisuudet
1.1 Nesteiden ja kaasujen tiheys
1.2 Viskositeetti
2. Hydrostatiikka
2.1 Vapaan nestepinnan muodostuminen
2.2 Hydrostaattinen paine
2.3 Painevoimat
2.4 Noste ja kelluminen
3. Aerostatiikka
4. Kokoonpuristamattomat virtaukset
5. Kitkallinen (todellinen) virtaus
6. Pumput
7. Puhaltimet

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää lämmönsiirtymismekanismit pääpiirteittäin. Opiskelija osaa selittää virtausopin perusperiaatteet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa laskea yksinkertaisia lämpötaselaskuja osittain itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa virtaussysteemejä osittain itsenäisesti. Opiskelija osaa valita pumput ja puhaltimet virtausjärjestelmiin osittain itsenäisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää lämmönsiirtymismekanismit. Opiskelija osaa selittää virtausopin perusperiaatteet. Opiskelija osaa laskea lämpötaselaskuja itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa virtaussysteemejä itsenäisesti. Opiskelija osaa valita pumput ja puhaltimet virtausjärjestelmiin itsenäisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää lämmönsiirtymismekanismit. Opiskelija osaa selittää virtausopin perusperiaatteet. Opiskelija osaa laskea soveltavia lämpötaselaskuja itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa virtaussysteemejä itsenäisesti. Opiskelija osaa valita pumput ja puhaltimet virtausjärjestelmiin itsenäisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosanan kuvaus, kun arvioidaan teknisten järjestelmien ja työmenetelmien osaamista, töiden johdonmukaista tekemistä, teoreettisia tietoja ja raportointitaitoja
Tyydyttävä (1) Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein. Ajankäyttö on hallitsematonta.
Tyydyttävä (2) Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein. Ajankäyttö on suunnittelematonta.
Hyvä (3) Opiskelija tekee opintojakson tavoiteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.
Hyvä (4) Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.
Kiitettävä (5) Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein. Ajankäyttö on hallitsematonta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tekee opintojakson tavoiteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista.

Tavoitteet

Opiskelija osaa lämpöopin peruskäsitteitä ja teknisten prosessien yleisiä lainalaisuuksia. Opiskelija tietää lämpöopin pääsäännöt ja perustiedot lämmönsiirtymisestä. Hän tuntee perusperiaatteet lämpötaselaskennasta.

Sisältö

Lämpötila ja sen mittaaminen. Lämpöenergia. Lämpötaselaskut. Lämmön siirtymistavat. Lämpöopin pääsäännöt. Ilman kosteus. Lämpövoima- ja jäähdytyskoneet.

Aika ja paikka

Kevät 2025.

Opetus tapahtuu lähiopetuksena Lapin AMK:n Jokiväylä 11 tiloissa.

Oppimateriaalit

• Moodlessa ja tunneilla jaettava materiaali.

Opetusmenetelmät

• Teoriaopetusta lähiopetuksena
• Ohjaustunnit lähiopetuksena (tarkoitettu laskuharjoitusten tekemiseen tunneilla)
• Laskuharjoitukset
• Tentti

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti pidetään lukukauden lopuksi. Tentti on lähitentti. Uusintamahdollisuuksia järjestetään tarpeen mukaan.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat sovitaan tapauskohtaisesti ottamalla yhteyttä opettajaan.

Sisällön jaksotus

Luentoja pitkin kevättä siten, että myös luennoilla on mahdollista työstää laskutehtäviä eteenpäin.

Lisätietoja opiskelijoille

-

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tyydyttävä (1)
Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Lämpöopin peruskäsitteissä on puutteita. Peruslaskutoimitukset tuottavat vielä vaikeuksia. Lopputuloksissa on selkeitä asiavirheitä ja puutteita. Ajankäyttö on hallitsematonta.


Tyydyttävä (2)
Opiskelija tekee lämpöopin tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tuloksissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Ajankäyttö on suunnittelematonta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä (3)
Opiskelija osaa tehdä lämpöopin oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja etenee loogisesti. Tulosten käsittely ja laskurutiinit ovat jo hyvällä tasolla. Ymmärrät fysiikan ammattiaineissa käytettävänä työvälineenä. Ajankäyttö on pääosin hallinnassa.


Hyvä (4)
Opiskelija tekee lämpöopin tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä (5)
Opiskelija osaa lämpöopin yleiset lainalaisuudet. Opiskelija osaa tehdä oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Osaat soveltaa fysiikkaa ammattiaineissa. Ajankäyttö on suunnitelmallista.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty suoritus sisältää: tentin hyväksytysti läpi (vähintään 30% maksimipisteistä) sekä kokonaispistemäärän hyväksytysti läpi (vähintään 30% maksimipisteistä).

Arviointi: tentti maksimipisteet 40p ja laskuharjoitukset maksimipisteet 20p.

Arviointiasteikko:
K5 ≥ 90% maksimipisteistä
H4 ≥ 75%
H3 ≥ 60%
T2 ≥ 45%
T1 ≥ 30%
Hylätty < 30% maksimipisteistä tai jokin osasuoritus puuttuu.

Tavoitteet

Opiskelija osaa lämpöopin peruskäsitteitä ja teknisten prosessien yleisiä lainalaisuuksia. Opiskelija tietää lämpöopin pääsäännöt ja perustiedot lämmönsiirtymisestä. Hän tuntee perusperiaatteet lämpötaselaskennasta.

Sisältö

Lämpötila ja sen mittaaminen. Lämpöenergia. Lämpötaselaskut. Lämmön siirtymistavat. Lämpöopin pääsäännöt. Ilman kosteus. Lämpövoima- ja jäähdytyskoneet.

Aika ja paikka

Kevät 2025.

Opetus tapahtuu lähijaksoilla Lapin AMK:n Jokiväylä 11 tiloissa sekä muina aikoina etäopetuksena Moodlessa ja Zoomissa.

Oppimateriaalit

• Moodlessa ja tunneilla jaettava materiaali.

Opetusmenetelmät

• Teoriaopetusta lähiopetuksena lähijaksoilla sekä etäopetuksena muina aikoina
• Ohjaustunnit zoomissa (tarkoitettu laskuharjoitusten tekemiseen tunneilla)
• Laskuharjoitukset
• Tentti

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti pidetään lukukauden lopuksi. Tentti on lähitentti. Uusintamahdollisuuksia järjestetään tarpeen mukaan.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat sovitaan tapauskohtaisesti ottamalla yhteyttä opettajaan.

Sisällön jaksotus

Luentoja pitkin kevättä nauhoitteina sekä lähijaksoilla, iltaisin ohjaustunteja zoomissa laskuharjoitusten tekemiseen.

Viimeisellä lähijaksolla tentti.

Lisätietoja opiskelijoille

-

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tyydyttävä (1)
Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Lämpöopin peruskäsitteissä on puutteita. Peruslaskutoimitukset tuottavat vielä vaikeuksia. Lopputuloksissa on selkeitä asiavirheitä ja puutteita. Ajankäyttö on hallitsematonta.


Tyydyttävä (2)
Opiskelija tekee lämpöopin tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tuloksissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Ajankäyttö on suunnittelematonta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä (3)
Opiskelija osaa tehdä lämpöopin oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja etenee loogisesti. Tulosten käsittely ja laskurutiinit ovat jo hyvällä tasolla. Ymmärrät fysiikan ammattiaineissa käytettävänä työvälineenä. Ajankäyttö on pääosin hallinnassa.


Hyvä (4)
Opiskelija tekee lämpöopin tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä (5)
Opiskelija osaa lämpöopin yleiset lainalaisuudet. Opiskelija osaa tehdä oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Osaat soveltaa fysiikkaa ammattiaineissa. Ajankäyttö on suunnitelmallista.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty suoritus sisältää: tentin hyväksytysti läpi (vähintään 30% maksimipisteistä) sekä kokonaispistemäärän hyväksytysti läpi (vähintään 30% maksimipisteistä).

Arviointi: tentti maksimipisteet 40p ja laskuharjoitukset maksimipisteet 20p.

Arviointiasteikko:
K5 ≥ 90% maksimipisteistä
H4 ≥ 75%
H3 ≥ 60%
T2 ≥ 45%
T1 ≥ 30%
Hylätty < 30% maksimipisteistä tai jokin osasuoritus puuttuu.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää kylmäteknisten laitteiden ja laitosten suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Opiskelija ymmärtää lämpöpumppujen suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Opiskelija osaa käyttää lg p,h-diagrammeja.

Sisältö

Kylmätekniikka faasimuutosten avulla, lg p,h-diagrammit. Kylmäaineet. Kylmälaitteiden mitoitus, höyrystimen ja lauhduttimen lämmönsiirto, kylmäkoneen toimintapisteen määrittäminen. Jäähdytyslaitosten suunnittelu, lämpöeristeet. 

Aika ja paikka

5.1. - 31.5.2025

Oppimateriaalit

Kylmätekniikka: Kylmätuki Oy, 1996; ISBN 951-96449-4-6 Käytännön kylmätekniikka: Roald Nydal, 1994: ISBN 951-96449-1-1 Kylmätekniikan perusteet: E. Kaapola; A. Hirvelä; M. Jokela; J. Kianta, 2011: ISBN 978-952-13-3480-1. Kylmälaitoksen suunnittelu: P. Hakala; E. Kaapola, 2011: ISBN978-952-13-3321-7 Tunnilla jaettava materiaali

Opetusmenetelmät

Tentti, harjoitustyöt, laskuharjoitukset ja luennot

Sisällön jaksotus

Kylmätekniikka faasimuutosten avulla, jäähdytysprosessit, kylmäaineet, lg p, h-diagrammit. Kylmäaineet . Kompressorin mitoitus, erilaisia kompressorirakenteita. Höyrystimen ja lauhduttimen lämmönsiirto. Kylmäkoneen toimintapisteen määrittäminen. Jäähdytyslaitosten suunnittelu, lämpöeristeet.
LÄMPÖPUMPUT

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää kylmäteknisten laitteiden ja laitosten toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa selittää lämpöpumppujen toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa käyttää lg p,h-diagrammeja osittain itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kylmäteknisiä laitteita ja laitoksia osittain itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa lämpöpumppuja osittain itsenäisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää kylmäteknisten laitteiden ja laitosten toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Opiskelija osaa selittää lämpöpumppujen toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperustee. Opiskelija osaa käyttää lg p,h-diagrammeja itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kylmäteknisiä laitteita ja laitoksia itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa lämpöpumppuja itsenäisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää kylmäteknisten laitteiden ja laitosten toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Opiskelija osaa selittää lämpöpumppujen toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperustee. Opiskelija osaa käyttää lg p,h-diagrammeja itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kylmäteknisiä laitteita ja laitoksia itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa lämpöpumppuja itsenäisesti.

Hylätty (0)

Opiskelija ei tee opintojakson tavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Tulokset ja tekemisen laatu eivät täytä vain työlle asetettuja minimivaatimuksia. Tulosten raportoinnissa on asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein. Ajankäyttö on hallitsematonta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein. Ajankäyttö on suunnittelematonta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää kylmäteknisten laitteiden ja laitosten suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Opiskelija ymmärtää lämpöpumppujen suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Opiskelija osaa käyttää lg p,h-diagrammeja.

Sisältö

Kylmätekniikka faasimuutosten avulla, lg p,h-diagrammit. Kylmäaineet. Kylmälaitteiden mitoitus, höyrystimen ja lauhduttimen lämmönsiirto, kylmäkoneen toimintapisteen määrittäminen. Jäähdytyslaitosten suunnittelu, lämpöeristeet. 

Aika ja paikka

5.1. 31.5. 2025

Oppimateriaalit

Kylmätekniikka: Kylmätuki Oy, 1996; ISBN 951-96449-4-6 Käytännön kylmätekniikka: Roald Nydal, 1994: ISBN 951-96449-1-1 Kylmätekniikan perusteet: E. Kaapola; A. Hirvelä; M. Jokela; J. Kianta, 2011: ISBN 978-952-13-3480-1. Kylmälaitoksen suunnittelu: P. Hakala; E. Kaapola, 2011: ISBN978-952-13-3321-7 Tunnilla jaettava materiaali

Opetusmenetelmät

Tentti, laskuharjoitukset, harjoitustyöt ja luennot

Sisällön jaksotus

Kylmätekniikka faasimuutosten avulla, jäähdytysprosessit, kylmäaineet, lg p, h-diagrammit. Kylmäaineet . Kompressorin mitoitus, erilaisia kompressorirakenteita. Höyrystimen ja lauhduttimen lämmönsiirto. Kylmäkoneen toimintapisteen määrittäminen. Jäähdytyslaitosten suunnittelu, lämpöeristeet.
LÄMPÖPUMPUT

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää kylmäteknisten laitteiden ja laitosten toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa selittää lämpöpumppujen toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa käyttää lg p,h-diagrammeja osittain itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kylmäteknisiä laitteita ja laitoksia osittain itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa lämpöpumppuja osittain itsenäisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää kylmäteknisten laitteiden ja laitosten toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Opiskelija osaa selittää lämpöpumppujen toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperustee. Opiskelija osaa käyttää lg p,h-diagrammeja itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kylmäteknisiä laitteita ja laitoksia itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa lämpöpumppuja itsenäisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää kylmäteknisten laitteiden ja laitosten toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Opiskelija osaa selittää lämpöpumppujen toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperustee. Opiskelija osaa käyttää lg p,h-diagrammeja itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kylmäteknisiä laitteita ja laitoksia itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa lämpöpumppuja itsenäisesti.

Hylätty (0)

Opiskelija ei tee opintojakson tavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Tulokset ja tekemisen laatu eivät täytä vain työlle asetettuja minimivaatimuksia. Tulosten raportoinnissa on asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein. Ajankäyttö on hallitsematonta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein. Ajankäyttö on suunnittelematonta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee maanalaisen louhinnan työvaiheet, osaa laatia maanalaisia louhintasuunnitelmia, osaa määrittää louhinnan kustannukset, tuntee räjäytyslainsäädännön.

Sisältö

Porauskalusto, räjähdysaineet, sytytysvälineet, tunnelilouhinta, maanalisten tilojen louhinta, louhokset, lujitustyöt, räjäytyssuunnitelmien tekeminen, kalliomekaniikan periaatteet, kustannukset ja lainsäädäntö.

Oppimateriaalit

Räjäytystyöt; Raimo Vuolio ja Tommi Halonen, Kaivos- ja louhintatekniikka; Hakapää ja Lappalainen. Moodlessa ja luennoilla jaettava opetusmateriaali.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa maanalaisen louhinnan periaatteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisten lisäksti opiskelija osaa tehdä maanalaisia räjäytyssuunnitelmia sekä laskea louhintakustannuksia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija hallitsee vaativat maanalaiset louhintasuunnitelmat

Esitietovaatimukset

ei esitietovaatimuksia

Tavoitteet

Opiskelija osaa käsitellä voimasysteemejä, ratkaista voimasuureita tasapainoyhtälöistä sekä osaa muodostaa rasituskuvioita tavanomaisille rakenteille ja rakenneosille. Lisäksi opiskelija osaa määrittää tavanomaisen sauvarakenteen sisäiset jännitykset ja ymmärtää niiden ja muodonmuutosten välisen riippuvuuden. 

Sisältö

Mekaniikan peruslait ja -käsitteet, partikkelin statiikka, jäykän kappaleen tasostatiikka ja kappaleen sisäiset rasitukset: jännitys ja muodonmuutos, lämpöjännitys, taivutusjännitys, leikkausjännitys, taipuma, vääntö, nurjahdus ja yhdistetyt jännitykset  

Aika ja paikka

Opintojakso toteutetaan kevätlukukaudella 2025. Toteutus tapahtuu Lapin AMK, Rantavitikan kampuksella (Jokiväylä 11, Rovaniemi).

Oppimateriaalit

Mekaniikka: Moodlessa oleva opintomoniste sekä muu materiaali.   Lujuusoppi: Esa Hietikko: Palkki, lujuuslaskennan perusteet, 2015 sekä oppimateriaalit Moodlessa (kirjan hankinta ei ole välttämätön).

Opetusmenetelmät

Luennot, laskuharjoitukset ja tentti.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksosta pidetään kaksi tenttiä. Mekaniikan tentti pidetään erikseen ilmoitettavan ajankohtana opintojakson puolessa välissä.
Lujuusopin tentti pidetään erikseen ilmoitettuna ajankohtana opintojakson lopulla. Uusintamahdollisuuksia järjestetään tarpeen mukaan.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määrittää rakenteeseen kohdistuvat voimat ja laatia tarvittavat tasapainoyhtälöt sekä osaa nimetä rakenteen sisäiset jännitykset ja niiden määrittämisen yleiset periaatteet.  

Opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia perustehtäviä esimerkin mukaan. 

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa muodostaa rasituskuvioita rakenneosille ja ratkaista voimasuureita tasapaino-yhtälöistä. Hän osaa mitoittaa yksinkertaisen sauvarakenteen ja märittää sen muodonmuutokset. Opiskelija hallitsee lämpöjännitysten ja taipumien keskeiset ratkaisuperiaatteet. 

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa mekaniikan ja lujuusopin perussääntöjä monipuolisesti käytännön tilanteisiin ja ratkaista myös vaativampia kuormitustapauksia.  

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointiasteikko: Kiitettävä 5 - Tyydyttävä 1 - Hylätty

Tentin painoarvo 80%. Tentti pitää olla hyväksytysti suoritettu, jotta opintojaksosta saa arvosanan.
Tuntiaktiivisuus 20 % (määräytyy laskuharjoitusten perusteella, tämä osio on vapaaehtoinen)

Esitietovaatimukset

Algebra, geometria ja trigonometria
Fysiikan perusteet

Tavoitteet

Opiskelija osaa käsitellä voimasysteemejä, ratkaista voimasuureita tasapainoyhtälöistä sekä osaa muodostaa rasituskuvioita tavanomaisille rakenteille ja rakenneosille. Lisäksi opiskelija osaa määrittää tavanomaisen sauvarakenteen sisäiset jännitykset ja ymmärtää niiden ja muodonmuutosten välisen riippuvuuden. 

Sisältö

Mekaniikan peruslait ja -käsitteet, partikkelin statiikka, jäykän kappaleen tasostatiikka ja kappaleen sisäiset rasitukset: jännitys ja muodonmuutos, lämpöjännitys, taivutusjännitys, leikkausjännitys, taipuma, vääntö, nurjahdus ja yhdistetyt jännitykset  

Aika ja paikka

Opintojakso toteutetaan keväällä 2025. Pääosa opetuksesta toteutetaan Zoom- verkkoympäristössä.
Lähipäivien opetus järjestetään (erikseen ilmoitettavina ajankohtina) Lapin AMK, Rantavitikan kampuksella (Jokiväylä 11, Rovaniemi).

Oppimateriaalit

Mekaniikka: Moodlessa oleva opintomoniste sekä muu materiaali.   Lujuusoppi: Esa Hietikko: Palkki, lujuuslaskennan perusteet, 2015 sekä oppimateriaalit Moodlessa (kirjan hankinta ei ole välttämätön).

Opetusmenetelmät

Luennot, laskuharjoitukset ja tentti.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksosta pidetään kaksi tenttiä. Mekaniikan tentti pidetään erikseen ilmoitettavan ajankohtana opintojakson puolessa välissä.
Lujuusopin tentti pidetään erikseen ilmoitettuna ajankohtana opintojakson lopulla. Uusintamahdollisuuksia järjestetään tarpeen mukaan.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määrittää rakenteeseen kohdistuvat voimat ja laatia tarvittavat tasapainoyhtälöt sekä osaa nimetä rakenteen sisäiset jännitykset ja niiden määrittämisen yleiset periaatteet.  

Opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia perustehtäviä esimerkin mukaan. 

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa muodostaa rasituskuvioita rakenneosille ja ratkaista voimasuureita tasapaino-yhtälöistä. Hän osaa mitoittaa yksinkertaisen sauvarakenteen ja märittää sen muodonmuutokset. Opiskelija hallitsee lämpöjännitysten ja taipumien keskeiset ratkaisuperiaatteet.