Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija tietää algebran, geometrian ja trigonometrian perusperiaatteet ja -menetelmät. Opiskelija osaa hyödyntää algebran, geometrian ja trigonometrian menetelmiä ammattialaansa liittyvissä ongelmissa.

Sisältö

Lukujen ja lausekkeiden käsittely. Ensimmäinen ja toisen asteen yhtälöiden muodostaminen ja ratkaiseminen. Verrannollisuus ja mittakaavat. Suorakulmaisen ja yleisen kolmion trigonometriaa. Taso- ja avaruusgeometriaa. Ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot matemaattisina malleina.

Aika ja paikka

Syyslukukausi 2023. Lapin AMK, Rantavitikan kampus (Rovaniemi, Jokiväylä 11).

Oppimateriaalit

Kaikki tarvittava oppimateriaali on saatavilla Moodlessa opintojakson työtilassa.

Lisälukemisena voi käyttää esim.: Tuomenlehto, Holmlund, Huuskonen, Makkonen, Surakka: Insinöörin matematiikka. Henttonen, Peltomäki, Uusitalo: Tekniikan matematiikka 1.

Opetusmenetelmät

Lähiopetusta noin 56 h. Oppitunneilla varmistetaan opintojakson aihepiirien perusasioiden hallinta teorian ja esimerkkien avulla. Lisäksi opiskelija saa tunneilla ohjausta tehtävien tekoon.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välikokeiden ajankohdat sovitaan opintojakson alussa. Hyväksytyt kokeet voi uusia kerran toteutusta seuraavan lukukauden loppuun mennessä. Hylätyt kokeet voi uusia kaksi kertaa toteutusta seuraavan lukukauden loppuun mennessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson suoritus koostuu arvioitavista tehtävistä ja kahdesta välikokeesta. Itsenäinen suoritus on mahdollinen.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää käsitteet. Hän osaa ratkaista selkeästi määriteltyjä sovellustehtäviä algebran, geometrian ja trigonometrian menetelmin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää käsitteet. Hän osaa valita erityyppisiin tehtäviin soveltuvia matemaattisia perusmenetelmiä ja ratkaista tehtäviä niiden avulla.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää käsitteet. Hän osaa valita uudentyyppisiin tehtäviin soveltuvia matemaattisia perusmenetelmiä. Hän osaa hyödyntää matemaattisia menetelmiä monipuolisesti alaansa liittyvien ongelmien ratkaisussa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin perusteena ovat ammattialaan liittyvät algebran, geometrian ja trigonometrian perusperiaatteet ja -menetelmät sekä tarvittavat tiedot ja taidot soveltavia opintoja varten.

Arviointi perustuu kahteen välikokeeseen sekä harjoitustehtäviin. Kokeiden osuus on noin 50 % arvioinnista ja tehtävien osuus noin 50 %. Arviointiasteikko 0 - 5.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää ja tuntee käsitteet ja osaa ratkaista perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa ratkaista vaativampia sovellustehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Osaa soveltaa menetelmiä uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Tavoitteet

Opiskelija tietää algebran, geometrian ja trigonometrian perusperiaatteet ja -menetelmät. Opiskelija osaa hyödyntää algebran, geometrian ja trigonometrian menetelmiä ammattialaansa liittyvissä ongelmissa.

Sisältö

Lukujen ja lausekkeiden käsittely. Ensimmäinen ja toisen asteen yhtälöiden muodostaminen ja ratkaiseminen. Verrannollisuus ja mittakaavat. Suorakulmaisen ja yleisen kolmion trigonometriaa. Taso- ja avaruusgeometriaa. Ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot matemaattisina malleina.

Aika ja paikka

Syyslukukausi 2023. Oppimisympäristönä on Moodle-työtila ja Zoom. Opetus järjestetään arki-iltaisin klo 17:15 alkaen. Oppitunnit tallennetaan.

Oppimateriaalit

Tarvittava oppimateriaali on saatavilla Moodlessa opintojakson työtilassa.

Halutessasi voi käyttää lisälukemisena: Tuomenlehto, Holmlund, Huuskonen, Makkonen, Surakka: Insinöörin matematiikka. Henttonen, Peltomäki, Uusitalo: Tekniikan matematiikka 1.

Opetusmenetelmät

Verkko-opetusta Zoom-ympäristössä noin 36 h, osa mahdollisesti lähiopetuksena lähipäivinä. Oppitunneilla varmistetaan opintojakson aihepiirien perusasioiden hallinta teorian ja esimerkkien avulla. Lisäksi opiskelija saa tunneilla ohjausta tehtävien tekoon. Aiheet on mahdollista opiskella itsenäisesti tallenteiden, esimerkkien ja harjoitustehtävien avulla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Aikavälin, jolla verkkotentit voi suorittaa, sovitaan yhteisesti. Tentin voi uusia opintojakson toteutusta seuraavan lukukauden loppuun mennessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson suoritus koostuu arvioitavista tehtävistä ja kahdesta välikokeesta. Itsenäinen suoritus on mahdollinen.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää käsitteet. Hän osaa ratkaista selkeästi määriteltyjä sovellustehtäviä algebran, geometrian ja trigonometrian menetelmin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää käsitteet. Hän osaa valita erityyppisiin tehtäviin soveltuvia matemaattisia perusmenetelmiä ja ratkaista tehtäviä niiden avulla.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää käsitteet. Hän osaa valita uudentyyppisiin tehtäviin soveltuvia matemaattisia perusmenetelmiä. Hän osaa hyödyntää matemaattisia menetelmiä monipuolisesti alaansa liittyvien ongelmien ratkaisussa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin perusteena on ammattialaan liittyvät algebran, geometrian ja trigonometrian perusperiaatteet ja -menetelmät sekä tarvittavat tiedot ja taidot soveltavia opintoja varten.

Arviointi perustuu noin 50 % palautettaviin harjoitustehtäviin ja noin 50 % välikokeisiin. Arviointiasteikko on 0 - 5.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää ja tuntee käsitteet ja osaa ratkaista perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tietää ja tuntee käsitteet ja osaa ratkaista vaativampia sovellustehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa menetelmiä uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Tavoitteet

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on olennainen osa ammattikorkeakoulututkintoa. Ammattiharjoittelu on tavoitteellista ja monipuolista työtä, jonka aikana osaat:
toimia oman opiskelualasi työympäristöissä ja työtehtävissä. Harjoittelu opettaa sinua soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissasi ja auttaa sinua suuntaamaan opintojasi omien urasuunnitelmiesi mukaisesti.


Yleiset ohjeet:
- harjoittelun (ammattiharjoittelu 1 ja 2) alkaessa: harjoitteluinfoon osallistuminen, Webropol-kyselyn ja harjoitteluraportin suunnitteluosuuden tekeminen
- harjoittelun suoritus (6 vko:a, 240 h)
- harjoittelun päättyessä: palautetaan vaaditut dokumentit ja täytetään Webropol-kysely (osaamisen mittaus).

Sisältö

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on olennainen osa ammattikorkeakoulututkintoa. Ammattiharjoittelu on tavoitteellista ja monipuolista työtä, jonka aikana osaat toimia konetekniikan alan työympäristöissä ja työtehtävissä. Harjoittelu opettaa sinua soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissasi ja auttaa sinua suuntaamaan opintojasi omien urasuunnitelmiesi mukaisesti.

Opetusmenetelmät

Ammattiharjoittelu on toinen harjoittelujakso rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa. Harjoituksen sisällöksi soveltuu monenlaiset rakennustekniset työtehtävät. 10 opintopistettä vastaavan harjoittelujakson minimipituus on noin 6,5 viikkoa.
Jos harjoittelu on palkatonta harjoittelua, tehdään harjoittelusopimus. Jos harjoittelusta saa palkkaa, työsopimus riittää.
Harjoittelua ei ohjata oppilaitoksen puolesta.
Harjoittelujakson päätyttyä tehdään harjoitteluraportti. Raportti ja työtodistus palautetaan Moodlen työtilaan "Ammattiharjoittelu (R501RL138 ja TELU122) Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri- ja rakennusmestariryhmät" (avain TELU122) Tämä on rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yhteinen ammattiharjoittelun työtila. Muita Moodlen työtiloja ei ole ammattiharjoittelun raportin ja työtodistuksen palautukseen käytössä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty
Opiskelija on suorittanut vaaditun harjoitteluajan (6 vkoa) omaan opiskelualaansa liittyvissä työympäristöissä ja -tehtävissä. Ennen harjoittelun aloittamista opiskelija on osallistunut harjoittelun infotilaisuuteen, täyttänyt Webropol-kysymykset sekä täyttänyt harjoittelukirjasta vaaditut osuudet. Harjoittelun päättymisen jälkeen opiskelija on tuottanut ja palauttanut harjoitteluun vaadittavat dokumentit (harjoittelusopimus, harjoittelijakirja) ja osallistunut työharjoitteluseminaariin. Opiskelija osaa kuvata omaa osaamista ja valmiuksia suhteessa harjoittelun suorittamiseen, ja osaa kertoa harjoittelupaikasta ja -tehtävistä sekä kykenee arvioimaan osaamisen kehittymistä suhteessa harjoittelun tavoitteisiin.

Hylätty
Opiskelija ei ole suorittanut vaadittua harjoitteluajanjaksoa oman opiskelualansa työtehtävissä tai hän ei ole palauttanut harjoittelun suorittamiseen liittyviä dokumentteja eikä ole osallistunut työharjoitteluseminaariin.

Tavoitteet

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on olennainen osa ammattikorkeakoulututkintoa. Ammattiharjoittelu on tavoitteellista ja monipuolista työtä, jonka aikana osaat:
toimia oman opiskelualasi työympäristöissä ja työtehtävissä. Harjoittelu opettaa sinua soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissasi ja auttaa sinua suuntaamaan opintojasi omien urasuunnitelmiesi mukaisesti.


Yleiset ohjeet:
- harjoittelun (ammattiharjoittelu 1 ja 2) alkaessa: harjoitteluinfoon osallistuminen, Webropol-kyselyn ja harjoitteluraportin suunnitteluosuuden tekeminen
- harjoittelun suoritus (6 vko:a, 240 h)
- harjoittelun päättyessä: palautetaan vaaditut dokumentit ja täytetään Webropol-kysely (osaamisen mittaus).

Sisältö

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on olennainen osa ammattikorkeakoulututkintoa. Ammattiharjoittelu on tavoitteellista ja monipuolista työtä, jonka aikana osaat toimia konetekniikan alan työympäristöissä ja työtehtävissä. Harjoittelu opettaa sinua soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissasi ja auttaa sinua suuntaamaan opintojasi omien urasuunnitelmiesi mukaisesti.

Opetusmenetelmät

Ammattiharjoittelu on toinen harjoittelujakso rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa. Harjoituksen sisällöksi soveltuu monenlaiset rakennustekniset työtehtävät. 10 opintopistettä vastaavan harjoittelujakson minimipituus on noin 6,5 viikkoa.
Jos harjoittelu on palkatonta harjoittelua, tehdään harjoittelusopimus. Jos harjoittelusta saa palkkaa, työsopimus riittää.
Harjoittelua ei ohjata oppilaitoksen puolesta.
Harjoittelujakson päätyttyä tehdään harjoitteluraportti. Raportti ja työtodistus palautetaan Moodlen työtilaan "Ammattiharjoittelu (R501RL138 ja TELU122) Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri- ja rakennusmestariryhmät" (avain TELU122) Tämä on rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yhteinen ammattiharjoittelun työtila. Muita Moodlen työtiloja ei ole ammattiharjoittelun raportin ja työtodistuksen palautukseen käytössä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty
Opiskelija on suorittanut vaaditun harjoitteluajan (6 vkoa) omaan opiskelualaansa liittyvissä työympäristöissä ja -tehtävissä. Ennen harjoittelun aloittamista opiskelija on osallistunut harjoittelun infotilaisuuteen, täyttänyt Webropol-kysymykset sekä täyttänyt harjoittelukirjasta vaaditut osuudet. Harjoittelun päättymisen jälkeen opiskelija on tuottanut ja palauttanut harjoitteluun vaadittavat dokumentit (harjoittelusopimus, harjoittelijakirja) ja osallistunut työharjoitteluseminaariin. Opiskelija osaa kuvata omaa osaamista ja valmiuksia suhteessa harjoittelun suorittamiseen, ja osaa kertoa harjoittelupaikasta ja -tehtävistä sekä kykenee arvioimaan osaamisen kehittymistä suhteessa harjoittelun tavoitteisiin.

Hylätty
Opiskelija ei ole suorittanut vaadittua harjoitteluajanjaksoa oman opiskelualansa työtehtävissä tai hän ei ole palauttanut harjoittelun suorittamiseen liittyviä dokumentteja eikä ole osallistunut työharjoitteluseminaariin.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää betoni-, puu- ja teräsrakenteisten rakennusten yleiset runkojärjestelmät sekä niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija hallitsee kuormien siirtymisen rakenneosalta toiselle sekä osaa määrittää rakenteita rasittavat kuormat. Opiskelija ymmärtää betonin, puun ja teräksen materiaaliominaisuuksien vaikutuksen rakenteiden toiminnassa.

Sisältö

Eurokoodin mukaisen mitoituksen perusteet. Betoni-, puu- ja teräsrakenteisten rakennusten yleiset runkojärjestelmät sekä rakennusosia rasittavien kuormien määrittäminen.

Betoni-, puu- ja teräsrakenteiden materiaalikohtaiset ominaisuudet ja niiden vaikutus rakenteiden toimintaan mitoittamisen näkökulmasta. Betoni-, puu- ja teräsrakenteiden mitoittamisen alkeet.

Oppimateriaalit

Oppimateriaali Moodlessa

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa eri materiaalien ominaisuudet sekä ymmärtää niiden vaikutuksen kuormitetun rakenteen toimintaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa eri materiaalien ominaisuudet sekä ymmärtää niiden vaikutuksen kuormitetun rakenteen toimintaan. Hän hallitsee kuormitetun rakenteen kuormien määrittämisen perusteet. Lisäksi hän ymmärtää puu-, teräs- ja betonirakenteiden mitoituksen perusteet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tunnistaa eri materiaalien ominaisuudet sekä ymmärtää niiden vaikutuksen kuormitetun rakenteen toimintaan. Hän hallitsee kuormitetun rakenteen kuormien määrittämisen perusteet. Lisäksi hän hallitsee puu-, teräs- ja betonirakenteiden mitoituksen perusteet ja osaa hyödyntää tätä kuormitettujen rakenteiden suunnittelussa.

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää betoni-, puu- ja teräsrakenteisten rakennusten yleiset runkojärjestelmät sekä niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija hallitsee kuormien siirtymisen rakenneosalta toiselle sekä osaa määrittää rakenteita rasittavat kuormat. Opiskelija ymmärtää betonin, puun ja teräksen materiaaliominaisuuksien vaikutuksen rakenteiden toiminnassa.

Sisältö

Eurokoodin mukaisen mitoituksen perusteet. Betoni-, puu- ja teräsrakenteisten rakennusten yleiset runkojärjestelmät sekä rakennusosia rasittavien kuormien määrittäminen.

Betoni-, puu- ja teräsrakenteiden materiaalikohtaiset ominaisuudet ja niiden vaikutus rakenteiden toimintaan mitoittamisen näkökulmasta. Betoni-, puu- ja teräsrakenteiden mitoittamisen alkeet.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa eri materiaalien ominaisuudet sekä ymmärtää niiden vaikutuksen kuormitetun rakenteen toimintaan.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tunnistaa eri materiaalien ominaisuudet sekä ymmärtää niiden vaikutuksen kuormitetun rakenteen toimintaan. Hän hallitsee kuormitetun rakenteen kuormien määrittämisen perusteet. Lisäksi hän ymmärtää puu-, teräs- ja betonirakenteiden mitoituksen perusteet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tunnistaa eri materiaalien ominaisuudet sekä ymmärtää niiden vaikutuksen kuormitetun rakenteen toimintaan. Hän hallitsee kuormitetun rakenteen kuormien määrittämisen perusteet. Lisäksi hän hallitsee puu-, teräs- ja betonirakenteiden mitoituksen perusteet ja osaa hyödyntää tätä kuormitettujen rakenteiden suunnittelussa.

Tavoitteet

Opiskelija osaa betonin perusominaisuudet, betonin valmistuksen käsitteistön, betonin raaka-aineiden ominaisuudet ja laatutekniikan sekä tietää betonin osa-aineisiin liittyvät viranomaismääräykset.

Sisältö

Betonin osa-aineet ja laadunvalvonta, Betonin koostumuksen määrittäminen ja valmistus, Betonin lujuuden kehitys, Betonin osa-aineiden ja lujuuden laadunvarmistus.

Aika ja paikka

Kevät 2024 Jokiväylä 11, Rovaniemi

Oppimateriaalit

Oppikirja by 201, betoninormit, standardit, moodlessa ja luennoilla jaettava materiaali

Opetusmenetelmät

Luennot ja laboratorioharjoitukset kampuksella.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tietää betonin eri osa-aineet ja tuntee niiden ominaisuudet. Osaa määrittää laboratorio-olosuhteissa betonin runkoaineen ominaisuudet kuten epäpuhtaudet, raekoon sekä liete- ja humuspitoisuuden. Osaa laskemalla yhdistää useampaa betonimassan runkoainetta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Osaa suhteittaa lujuusluokitellun betonimassan ja valmistaa massasta koekuutiot lujuuden testausta varten. Osaa säilyttää valmistamiansa betonikuutioita erilaisissa olosuhteissa ja seurata kuutioiden lujuudenkehitystä. Tuntee betonin lujuuden kehityksen ja osaa määritellä lujuuden suhteutetusta betonimassan koekuutioista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Osaa testata betonikuutiot ja vertailla niiden tulosten laatua eri olosuhteissa säilytettyihin betonikuutioiden lujuustuloksiin. Osaa tulkita eri betonilaatujen lujuuskehitysmonogrammeja ja hyödyntää niitä betonirakentamisessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosana hylätty - kiitettävä 5. Tentti suoritettu arvosanalla 1-5 ja laboratorioharjoitukset tehty hyväksytysti. Opintojakson arvosana koostuu tentistä saadusta arvosanasta.

Hylätty (0)

Tentin arvosana hylätty ja/tai laboratorioharjoitukset suorittamatta ja raportti palauttamatta.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tietää betonin eri osa-aineet ja tuntee niiden ominaisuudet. Osaa määrittää laboratorio-olosuhteissa betonin runkoaineen ominaisuudet kuten epäpuhtaudet, raekoon sekä liete- ja humuspitoisuuden. Osaa laskemalla yhdistää useampaa betonimassan runkoainetta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Osaa suhteittaa lujuusluokitellun betonimassan ja valmistaa massasta koekuutiot lujuuden testausta varten. Osaa säilyttää valmistamiansa betonikuutioita erilaisissa olosuhteissa ja seurata kuutioiden lujuudenkehitystä. Tuntee betonin lujuuden kehityksen ja osaa määritellä lujuuden suhteutetusta betonimassan koekuutioista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Osaa testata betonikuutiot ja vertailla niiden tulosten laatua eri olosuhteissa säilytettyihin betonikuutioiden lujuustuloksiin. Osaa tulkita eri betonilaatujen lujuuskehitysmonogrammeja ja hyödyntää niitä betonirakentamisessa.

Tavoitteet

Opiskelija osaa betonin perusominaisuudet, betonin valmistuksen käsitteistön, betonin raaka-aineiden ominaisuudet ja laatutekniikan sekä tietää betonin osa-aineisiin liittyvät viranomaismääräykset.

Sisältö

Betonin osa-aineet ja laadunvalvonta, Betonin koostumuksen määrittäminen ja valmistus, Betonin lujuuden kehitys, Betonin osa-aineiden ja lujuuden laadunvarmistus.

Aika ja paikka

Kevät 2024, Jokiväylä 11 Rovaniemi.

Oppimateriaalit

Oppikirja by 201, betoninormit, standardit, moodlessa ja luennoilla jaettava materiaali

Opetusmenetelmät

Etäluennot ja harjoitustyöt laboratoriossa Rovaniemen kampuksella.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tietää betonin eri osa-aineet ja tuntee niiden ominaisuudet. Osaa määrittää laboratorio-olosuhteissa betonin runkoaineen ominaisuudet kuten epäpuhtaudet, raekoon sekä liete- ja humuspitoisuuden. Osaa laskemalla yhdistää useampaa betonimassan runkoainetta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Osaa suhteittaa lujuusluokitellun betonimassan ja valmistaa massasta koekuutiot lujuuden testausta varten. Osaa säilyttää valmistamiansa betonikuutioita erilaisissa olosuhteissa ja seurata kuutioiden lujuudenkehitystä. Tuntee betonin lujuuden kehityksen ja osaa määritellä lujuuden suhteutetusta betonimassan koekuutioista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Osaa testata betonikuutiot ja vertailla niiden tulosten laatua eri olosuhteissa säilytettyihin betonikuutioiden lujuustuloksiin. Osaa tulkita eri betonilaatujen lujuuskehitysmonogrammeja ja hyödyntää niitä betonirakentamisessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti tehty hyväksytyllä arvosanalla ja laboratorioharjoitukset suoritettu.

Hylätty (0)

Tenttiä ei ole tehty tai siitä saatu hylätty arviointi ja laboratorioharjoitukset tekemättä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tietää betonin eri osa-aineet ja tuntee niiden ominaisuudet. Osaa määrittää laboratorio-olosuhteissa betonin runkoaineen ominaisuudet kuten epäpuhtaudet, raekoon sekä liete- ja humuspitoisuuden. Osaa laskemalla yhdistää useampaa betonimassan runkoainetta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Osaa suhteittaa lujuusluokitellun betonimassan ja valmistaa massasta koekuutiot lujuuden testausta varten. Osaa säilyttää valmistamiansa betonikuutioita erilaisissa olosuhteissa ja seurata kuutioiden lujuudenkehitystä. Tuntee betonin lujuuden kehityksen ja osaa määritellä lujuuden suhteutetusta betonimassan koekuutioista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Osaa testata betonikuutiot ja vertailla niiden tulosten laatua eri olosuhteissa säilytettyihin betonikuutioiden lujuustuloksiin. Osaa tulkita eri betonilaatujen lujuuskehitysmonogrammeja ja hyödyntää niitä betonirakentamisessa.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee materiaalin rakennetekniseen käyttäytymiseen vaikuttavat ominaisuudet ja osaa huomioida niitä kantavien rakenteiden valinnassa ja suunnittelussa.

Opiskelija osaa opintojakson suoritettuaan mitoittaa vaativia betonirakenteita.

Sisältö

Betoni materiaalina mitoituksen kannalta. Rakenneosien mitoittaminen Eurokoodin mukaisesti. Palkkien, pilareiden sekä laattojen mitoitus. Betoniraudoituksen suunnittelu sekä raudoituspiirustusten ja luetteloiden tekeminen.

Aika ja paikka

Opintojakso toteutetaan keväällä 2024. Noin puolet opintojaksoon sisältyvästä opetuksesta toteutetaan lähipäivien aikana (erikseen ilmoitettavina ajankohtina) Lapin AMK, Rantavitikan kampuksella (Jokiväylä 11, Rovaniemi). Loput opetuskerrat toteutetaan Zoom- verkkoympäristössä.

Oppimateriaalit

Opintojaksolla Moodle verkkoympäristössä jaettava materiaali. Luentojen yhteydessä mainittava muu kirjallisuus, jota ei löydy netistä. Kyseessä on etupäässä eurokoodien julkaisuja sekä By 211 Betonirakenteiden suunnittelun oppikirja Osat 1 ja 2, 2014. Kyseisisiä julkaisuja voi lainata kirjastosta tai hankkia omaksi (joistakin mahdollista saada opiskelija-alennukset), mutta opintojakson suorittaminen ei näitä edellytä.

Opetusmenetelmät

Luennot, tuntiharjoitukset, harjoitustyö ja tentti.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti pidetään erikseen ilmoitettuna ajankohtana opintojakson lopulla. Uusintamahdollisuuksia järjestetään tarpeen mukaan.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hallitsee materiaalin rakennetekniseen käyttäytymiseen vaikuttavat ominaisuudet sekä hallitsee yleiset mitoitustarkastelut.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija hallitsee materiaalin rakennetekniseen käyttäytymiseen vaikuttavat ominaisuudet sekä hallitsee yleiset mitoitustarkastelut. Lisäksi opiskelija osaa soveltaa hallitsemiaan mitoitustarkasteluita eli suunnitella ja mitoittaa vaativia teräsbetonisia rakenteita ja rakennusosia.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee materiaalin rakennetekniseen käyttäytymiseen vaikuttavat ominaisuudet sekä hallitsee yleiset mitoitustarkastelut. Opiskelija osaa soveltaa hallitsemiaan mitoitustarkasteluita eli suunnitella ja mitoittaa vaativia teräsbetonisia rakenteita ja rakennusosia. Lisäksi hän ymmärtää yksittäisten valintojen vaikutuksen koko rakennuksen kantavien osien toimintaan ja osaa soveltaa niitä erilaisiin rakennekokonaisuuksiin tapauskohtaisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioitavat suoritukset ovat tentti ja harjoitustyöt. Harjoitustyöt arvioidaan hyväksytty - hylätty menetelmällä. Harjoitustyön vaikutus opintojakson arvosanaan +-1.

Arviointiasteikko: Kiitettävä 5 - Tyydyttävä 1 - Hylätty

Sekä tentti, että harjoitustyö tulee olla hyväksytysti suoritettuja.

Esitietovaatimukset

Betoni-, puu- ja teräsrakenteiden perusteet ja rakenteiden mekaniikka opintojaksot tulee olla suoritettuna

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää bioenergian hyödyntämismahdollisuudet. Opiskelija osaa analysoida hyödyntämättömien biomassojen ja sivuvirtojen käyttöä energiantuotannossa. Opiskelija osaa soveltaa menetelmiä bioenergia-alaan liittyvissä suunnittelutehtävissä. 

Sisältö

Bioenergiavarat, bioenergiaa hyödyntävät tekniikat, logistiikat, sivuvirrat.  
Hajautetut energiajärjestelmät. 
Bioenergialla toimivien järjestelmien suunnittelu ja mitoitus. 
Eu:n asettamat tavaoitteet ja direktiivit
Bioenergian tuomat mahdollisuudet harvaan asutuilla alueilla

Aika ja paikka

Päivä - ja/tai monimuotototeutus.

Oppimateriaalit

Kaukolämmön käsikirja , Energiateollisuus ry, Kirjapaino Libris Oy, Helsinki 2006. ISBN 952-5615-08-1
Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia, Alakangas E, ym., Teknologian tutkimuskeskus VTT, Espoo 2016 ISBN 978-951-38-8418-5
Tunneilla jaettava materiaali

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitustehtävät, laboraatiot ja projektityö.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopussa järjestetään tentti

Sisällön jaksotus

- Bioenergia-alan käsitteet
- Bioenergia Suomessa
- Puu polttoaineena
- Biopolttoaineiden laatutekijät
- Lämpölaitoksen mitoitus
- Excursio
- Kaasutustekniikat
- Biokaasun ominaisuudet, tuotanto ja tuotantolaitoksen toimintaperiaatteet
- Biokaasulaitoksen mitoitus

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää bioenergian hyödyntämismahdollisuudet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa pääpiirteittäin eritellä hyödyntämättömät biomassat ja sivuvirrat energiantuotannossa. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa bioenergialla toimivia järjestelmiä osittain itsenäisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää bioenergian hyödyntämismahdollisuudet. Opiskelija osaa eritellä hyödyntämättömät biomassat ja sivuvirrat energiantuotannossa. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa bioenergialla toimivia järjestelmiä itsenäisesti. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää bioenergian hyödyntämismahdollisuudet. Opiskelija osaa eritellä hyödyntämättömät biomassat ja sivuvirrat energiantuotannossa. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa bioenergialla toimivia järjestelmiä itsenäisesti. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa ja arvioivaa, virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Tehtävien suorittamisessa opiskelijan ajankäyttö on suunnitelmallista.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää bioenergian hyödyntämismahdollisuudet. Opiskelija osaa analysoida hyödyntämättömien biomassojen ja sivuvirtojen käyttöä energiantuotannossa. Opiskelija osaa soveltaa menetelmiä bioenergia-alaan liittyvissä suunnittelutehtävissä. 

Sisältö

Bioenergiavarat, bioenergiaa hyödyntävät tekniikat, logistiikat, sivuvirrat.  
Hajautetut energiajärjestelmät. 
Bioenergialla toimivien järjestelmien suunnittelu ja mitoitus. 
Eu:n asettamat tavaoitteet ja direktiivit
Bioenergian tuomat mahdollisuudet harvaan asutuilla alueilla

Aika ja paikka

Monimuototetutus

Oppimateriaalit

Kaukolämmön käsikirja , Energiateollisuus ry, Kirjapaino Libris Oy, Helsinki 2006. ISBN 952-5615-08-1
Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia, Alakangas E, ym., Teknologian tutkimuskeskus VTT, Espoo 2016 ISBN 978-951-38-8418-5
Tunneilla jaettava materiaali

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitustehtävät, laboraatiot ja projektityö

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopussa järjestetään tentti

Sisällön jaksotus

- Bioenergia-alan käsitteet
- Bioenergia Suomessa
- Puu polttoaineena
- Biopolttoaineiden laatutekijät
- Lämpölaitoksen mitoitus
- Mahdollinen excursio
- Kaasutustekniikat
- Biokaasun ominaisuudet, tuotanto ja tuotantolaitoksen toimintaperiaatteet
- Biokaasulaitoksen mitoitus

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää bioenergian hyödyntämismahdollisuudet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa pääpiirteittäin eritellä hyödyntämättömät biomassat ja sivuvirrat energiantuotannossa. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa bioenergialla toimivia järjestelmiä osittain itsenäisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää bioenergian hyödyntämismahdollisuudet. Opiskelija osaa eritellä hyödyntämättömät biomassat ja sivuvirrat energiantuotannossa. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa bioenergialla toimivia järjestelmiä itsenäisesti. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää bioenergian hyödyntämismahdollisuudet. Opiskelija osaa eritellä hyödyntämättömät biomassat ja sivuvirrat energiantuotannossa. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa bioenergialla toimivia järjestelmiä itsenäisesti. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa ja arvioivaa, virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Tehtävien suorittamisessa opiskelijan ajankäyttö on suunnitelmallista.

Tavoitteet

Opiskelija pystyy vuorovaikutteiseen kommunikointiin englanniksi rakennustekniikan alalla toimivan insinöörin työn vaatimissa viestintätilanteissa. Opiskelija kykenee valmistelemaan ja pitämään ammattimaisen esityksen rakennustekniikan aiheesta. Hän kykenee hoitamaan työasioita puhelimitse ja sähköpostitse. Hän pystyy toimimaan kokous- ja neuvottelutilanteissa englannin kielellä. Hän osaa kirjoittaa muistioita, raportteja, tiivistelmiä sekä muita insinöörin ammattiin liittyviä tekstejä ja käyttää kuhunkin tilanteeseen sopivaa tyyliä. Hän ymmärtää ja osaa käyttää työelämän ja tekniikan perussanastoa sekä rakennustekniikan termistöä. Opiskelija huomioi monikulttuurisuuden viestinnässä.

Teemat
• Työelämän suulliset ja kirjalliset viestintätilanteet englanniksi tekniikan alallla
• Rakennustekniikan englanninkielinen terminologia
• Rakennusinsinöörin koulutus ja työ

Sisältö

• Rakennustekniikan insinöörin koulutus
• Rakennusala ja rakennusinsinöörin tehtävät
• Puhelin- ja sähköpostiviestintä
• Esityksen pitäminen
• Kokoukset ja neuvottelut
• Tekniikan alan keskeisten dokumenttien kirjoittaminen
• Rakennustekniikan tekstit ja terminologia
• Kulttuuritietous

Englannin opintojakson sisältöjä voidaan integroida ammattiaineiden projekteihin. Integroitavia tehtäviä voivat olla ammattialan englanninkielinen esitys, kokous tai projektipalaveri sekä ammattialan aiheesta kirjoitettu raportti tai tiivistelmä. Integroitavat tehtävät sovitaan ennen opintojakson toteutusta.

Aika ja paikka

Rovaniemi, syyslukukausi 2023

Oppimateriaalit

Opintojakson materiaali on saatavana Moodlessa.

Opetusmenetelmät

Lähiopetus

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentin ajankohta sovitaan kurssin aikana.
Kaksi uusintamahdollisuutta.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä sekä hoitaa työasioita puhelimitse, kun saa valmistautua riittävän kauan apuvälineitä käyttäen. Seuraa neuvotteluita ja osallistuu kokouksiin, mutta tarvitsee tukea aktiiviseen vuorovaikutukseen. Kirjoittaa insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä apuvälineitä käyttäen. Hallitsee joitakin keskeisiä tekniikan ja talouselämän sekä oman erikoisalansa ammattitermejä. Osoittaa satunnaisesti tilannetajua monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa. Kielitaito kuitenkin rajoittaa viestintää.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä asianmukaisella tyylillä. Hoitaa työasioita puhelimitse ja sähköpostitse ilman väärinkäsityksiä. Toimii kokouksissa ja neuvotteluissa eri rooleissa. Kirjoittaa selkeitä insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä. Käyttää tekniikan ja talouselämän perussanastoa sekä oman erikoisalansa termistöä. Toimii kokouksissa ja neuvotteluissa eri rooleissa. Osoittaa hyvää tilannetajua monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa ilman, että kielitaito rajoittaa viestintää.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä sujuvasti asianmukaisella tyylillä. Hoitaa työasioita puhelimitse ja sähköpostitse täsmällisesti ja tehokkaasti ilman väärinkäsityksiä. Toimii kokouksissa ja neuvotteluissa vakuuttavasti eri rooleissa. Kirjoittaa selkeitä ja hyvin jäsenneltyjä insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä. Käyttää taitavasti ja täsmällisesti tekniikan ja talouselämän perussanastoa sekä oman erikoisalansa termistöä. Osoittaa erinomaista tilannetajua ja kielitaitoa monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu yleiseen eurooppalaiseen viitekehykseen (European Common Framework) taitotaso B2.
Arvioinnin perustana on jatkuva suullinen ja kirjallinen näyttö, eli aktiivinen osallistuminen opetukseen ja annettujen tehtävien tekeminen. Tärkein näyttö on kirjallinen tentti.

Lisätiedot

Suullisen ja kirjallisen englannin taidon arviointi perustuu ammattikorkeakoulujen englannin taitotasokuvauksiin ja yleiseen eurooppalaiseen kielitaidon viitekehykseen (Common European Framework). Taitotasovaatimus on B2 (toimiva itsenäinen kielitaito).

Opintojakson arviointi perustuu lähiopetuksessa, suullisissa ja kirjallisissa tehtävissä ja tentissä annettuihin näyttöihin, joiden pitää olla hyväksyttyjä, sekä lähiopetuksessa annettuun jatkuvaan näyttöön.

Integroitujen tehtävien arvioinnissa noudatetaan asiantuntijuuden periaatetta. Kielenopettaja arvioi tehtävät kieli- ja viestintätaidon ja ammattiaineen opettaja sisällön kannalta.

Tavoitteet

Opiskelija pystyy vuorovaikutteiseen kommunikointiin englanniksi rakennustekniikan alalla toimivan insinöörin työn vaatimissa viestintätilanteissa. Opiskelija kykenee valmistelemaan ja pitämään ammattimaisen esityksen rakennustekniikan aiheesta. Hän kykenee hoitamaan työasioita puhelimitse ja sähköpostitse. Hän pystyy toimimaan kokous- ja neuvottelutilanteissa englannin kielellä. Hän osaa kirjoittaa muistioita, raportteja, tiivistelmiä sekä muita insinöörin ammattiin liittyviä tekstejä ja käyttää kuhunkin tilanteeseen sopivaa tyyliä. Hän ymmärtää ja osaa käyttää työelämän ja tekniikan perussanastoa sekä rakennustekniikan termistöä. Opiskelija huomioi monikulttuurisuuden viestinnässä.

Teemat
• Työelämän suulliset ja kirjalliset viestintätilanteet englanniksi tekniikan alallla
• Rakennustekniikan englanninkielinen terminologia
• Rakennusinsinöörin koulutus ja työ

Sisältö

• Rakennustekniikan insinöörin koulutus
• Rakennusala ja rakennusinsinöörin tehtävät
• Puhelin- ja sähköpostiviestintä
• Esityksen pitäminen
• Kokoukset ja neuvottelut
• Tekniikan alan keskeisten dokumenttien kirjoittaminen
• Rakennustekniikan tekstit ja terminologia
• Kulttuuritietous

Englannin opintojakson sisältöjä voidaan integroida ammattiaineiden projekteihin. Integroitavia tehtäviä voivat olla ammattialan englanninkielinen esitys, kokous tai projektipalaveri sekä ammattialan aiheesta kirjoitettu raportti tai tiivistelmä. Integroitavat tehtävät sovitaan ennen opintojakson toteutusta.

Aika ja paikka

Rovaniemi syyslukukausi 2023

Oppimateriaalit

Opintojakson materiaali on saatavana Moodlessa.

Opetusmenetelmät

Zoom-luennot, lähiopetuspäivät

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tenttien ajankohdat sovitaan opintojakson aikana.
Järjestetään kaksi uusintamahdollisuutta.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä sekä hoitaa työasioita puhelimitse, kun saa valmistautua riittävän kauan apuvälineitä käyttäen. Seuraa neuvotteluita ja osallistuu kokouksiin, mutta tarvitsee tukea aktiiviseen vuorovaikutukseen. Kirjoittaa insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä apuvälineitä käyttäen. Hallitsee joitakin keskeisiä tekniikan ja talouselämän sekä oman erikoisalansa ammattitermejä. Osoittaa satunnaisesti tilannetajua monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa. Kielitaito kuitenkin rajoittaa viestintää.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä asianmukaisella tyylillä. Hoitaa työasioita puhelimitse ja sähköpostitse ilman väärinkäsityksiä. Toimii kokouksissa ja neuvotteluissa eri rooleissa. Kirjoittaa selkeitä insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä. Käyttää tekniikan ja talouselämän perussanastoa sekä oman erikoisalansa termistöä. Toimii kokouksissa ja neuvotteluissa eri rooleissa. Osoittaa hyvää tilannetajua monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa ilman, että kielitaito rajoittaa viestintää.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä sujuvasti asianmukaisella tyylillä. Hoitaa työasioita puhelimitse ja sähköpostitse täsmällisesti ja tehokkaasti ilman väärinkäsityksiä. Toimii kokouksissa ja neuvotteluissa vakuuttavasti eri rooleissa. Kirjoittaa selkeitä ja hyvin jäsenneltyjä insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä. Käyttää taitavasti ja täsmällisesti tekniikan ja talouselämän perussanastoa sekä oman erikoisalansa termistöä. Osoittaa erinomaista tilannetajua ja kielitaitoa monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu suulliseen ja kirjalliseen tenttiin.
Aktiivinen osallistuminen opetukseen voi nostaa tai laskea arvosanaa yhden numeron verran.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä sekä hoitaa työasioita puhelimitse, kun saa valmistautua riittävän kauan apuvälineitä käyttäen. Seuraa neuvotteluita ja osallistuu kokouksiin, mutta tarvitsee tukea aktiiviseen vuorovaikutukseen. Kirjoittaa insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä apuvälineitä käyttäen. Hallitsee joitakin keskeisiä tekniikan ja talouselämän sekä oman erikoisalansa ammattitermejä. Osoittaa satunnaisesti tilannetajua monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa. Kielitaito kuitenkin rajoittaa viestintää.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä asianmukaisella tyylillä. Hoitaa työasioita puhelimitse ja sähköpostitse ilman väärinkäsityksiä. Toimii kokouksissa ja neuvotteluissa eri rooleissa. Kirjoittaa selkeitä insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä. Käyttää tekniikan ja talouselämän perussanastoa sekä oman erikoisalansa termistöä. Toimii kokouksissa ja neuvotteluissa eri rooleissa. Osoittaa hyvää tilannetajua monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa ilman, että kielitaito rajoittaa viestintää.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Esittelee koulutustaan, työtehtäviä, alansa yrityksiä, projekteja ja järjestelmiä sujuvasti asianmukaisella tyylillä. Hoitaa työasioita puhelimitse ja sähköpostitse täsmällisesti ja tehokkaasti ilman väärinkäsityksiä. Toimii kokouksissa ja neuvotteluissa vakuuttavasti eri rooleissa. Kirjoittaa selkeitä ja hyvin jäsenneltyjä insinöörin ammattiin liittyviä dokumentteja, raportteja ja muita tekstejä. Käyttää taitavasti ja täsmällisesti tekniikan ja talouselämän perussanastoa sekä oman erikoisalansa termistöä. Osoittaa erinomaista tilannetajua ja kielitaitoa monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

Suullisen ja kirjallisen englannin taidon arviointi perustuu ammattikorkeakoulujen englannin taitotasokuvauksiin ja yleiseen eurooppalaiseen kielitaidon viitekehykseen (Common European Framework). Taitotasovaatimus on B2 (toimiva itsenäinen kielitaito).

Opintojakson arviointi perustuu lähiopetuksessa, suullisissa ja kirjallisissa tehtävissä ja tentissä annettuihin näyttöihin, joiden pitää olla hyväksyttyjä, sekä lähiopetuksessa annettuun jatkuvaan näyttöön.

Integroitujen tehtävien arvioinnissa noudatetaan asiantuntijuuden periaatetta. Kielenopettaja arvioi tehtävät kieli- ja viestintätaidon ja ammattiaineen opettaja sisällön kannalta.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee mekaniikan tärkeimmät suureet ja niiden yksiköt, sekä mekaniikan peruslait.
Hän osaa soveltaa peruslakeja tyypillisten ongelmien ratkaisussa ja esittää ratkaisut käyttäen oikeita merkintätapoja (symbolit, yksiköt, visualisointi). Opiskelija ymmärtää fysiikan merkityksen tekniikassa ja oman alansa kehityksessä.

Sisältö

Mekaniikan suureet ja SI-yksikköjärjestelmä.
Kinematiikan perussuureet, tasaisesti kiihtyvä liike, vino heittoliike.
Dynamiikan peruslait, voimatasapaino, tukivoimat, kitkavoima, voimat kaltevalla tasolla, liikevastukset ja jousivoima.
Ympyräliike, kulmanopeus, keskeisvoima ja -kiihtyvyys, sovelluksia tienrakennukseen
Työ, teho ja energia, mekaanisen energian lajit ja säilymislaki, energiaperiaate
Momentti ja jäykän kappaleen tasapainoehdot, kappaleen hitausmomentti.

Aika ja paikka

Syyslukukausi 2023. Opetus järjestetään lähiopetuksena (Jokiväylä 11, Rovaniemi).

Oppimateriaalit

Tarvittava oppimateriaali jaetaan Moodlessa.

Suositeltavaa kirjallisuutta: Hautala, Peltonen: Insinöörin (AMK) fysiikka Osa 1, Suvanto: Tekniikan fysiikka 1.

Opetusmenetelmät

Opetustunneilla varmistetaan aihepiirien perusasioiden hallinta. Osa aiheista voidaan opiskella itsenäisesti ohjeistettujen harjoitustehtävien tai muun tukimateriaalin avulla. Tunneilla saa tarvittaessa ohjausta tehtäviin, jotka sisällytetään opintojakson arviointiin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välikokeiden ajankohta sovitaan opintojakson alussa. Uusintatentit voi suorittaa kevätlukukauden 2024 loppuun mennessä

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Itsenäinen suoritus (arvioitavat tehtävät ja verkkotentti) on mahdollinen.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa ja ymmärtää rakennusalan fysiikan perusasioita.
Opiskelija tuntee mekaniikan perussuureet ja saa laskettua niitä valmiilla kaavoilla. Opiskelija saa laskettua nopeuksia, kiihtyvyyksiä, tehoja ja voimia perustehtävissä.
Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein.

Tyydyttävä (2)
Opiskelija hallitsee rakennusalan fysiikan alueen ja osaa soveltaa asioita.
Opiskelija osaa muokata kaavoja ja soveltaa peruslakeja tyypillisten ongelmien ratkaisuissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää energiaperiaatetta ongelmien ratkaisuissa. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä (3)
Opiskelija osoittaa hyvää rakennusalan fysiikan hallintaa.
Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa ja onnistuu ratkaisemaan monivaiheisia tehtäviä. Opiskelija saa ratkaistua vaativampia statiikan ongelmia.
Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Hyvä (4)
Opiskelija osoittaa hyvää rakennusalan fysiikan hallintaa.
Opiskelija osaa ratkaista kurssin sisältöihin kuuluvat tehtävät ja soveltaa oppimaansa. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osoittaa kiitettävää rakennusalan fysiikan hallintaa.
Opiskelija osaa soveltaa menetelmiä uudentyyppisten ongelmien ratkaisemisessa. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu noin 50 % palautettaviin harjoitustehtäviin ja 50 % tenttiin.
Arviointiasteikko 0 - 5.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää fysiikan peruskäsitteet ja osaa ratkaista mekaniikan perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee fysiikan peruskäsitteet. Hän osaa ratkaista erilaisia mekaniikan ongelmia sopivia laskukaavoja käyttäen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää fysiikan peruskäsitteet. Hän osaa valita erilaisiin ongelmiin sopivia fysiikan malleja ja hyödyntää niitä ongelmien ratkaisussa monipuolisesti.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee mekaniikan tärkeimmät suureet ja niiden yksiköt, sekä mekaniikan peruslait.
Hän osaa soveltaa peruslakeja tyypillisten ongelmien ratkaisussa ja esittää ratkaisut käyttäen oikeita merkintätapoja (symbolit, yksiköt, visualisointi). Opiskelija ymmärtää fysiikan merkityksen tekniikassa ja oman alansa kehityksessä.

Sisältö

Mekaniikan suureet ja SI-yksikköjärjestelmä.
Kinematiikan perussuureet, tasaisesti kiihtyvä liike, vino heittoliike.
Dynamiikan peruslait, voimatasapaino, tukivoimat, kitkavoima, voimat kaltevalla tasolla, liikevastukset ja jousivoima.
Ympyräliike, kulmanopeus, keskeisvoima ja -kiihtyvyys, sovelluksia tienrakennukseen
Työ, teho ja energia, mekaanisen energian lajit ja säilymislaki, energiaperiaate
Momentti ja jäykän kappaleen tasapainoehdot, kappaleen hitausmomentti.

Aika ja paikka

Syyslukukausi 2023.

Osa opetuksesta järjestetään lähiopetuksena (Jokiväylä 11, Rovaniemi).
Verkko-opetuksessa oppimisympäristöinä ovat Moodle ja Zoom. Opetus järjestetään arki-iltaisin klo 17:15 alkaen. Verkko-opetus tallennetaan.

Oppimateriaalit

Tarvittava oppimateriaali jaetaan Moodlessa.

Suositeltavaa kirjallisuutta: Hautala, Peltonen: Insinöörin (AMK) fysiikka Osa 1, Suvanto: Tekniikan fysiikka 1.

Opetusmenetelmät

Opetustunneilla varmistetaan aihepiirien perusasioiden hallinta. Osa aiheista voidaan opiskella itsenäisesti ohjeistettujen harjoitustehtävien tai muun tukimateriaalin avulla. Tunneilla saa tarvittaessa ohjausta tehtäviin, jotka sisällytetään opintojakson arviointiin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti on mahdollista suorittaa viimeisen opetuskerran jälkeen. Tentin tarkempi ajankohta sovitaan opintojakson alussa. Uusintatentin voi suorittaa kevätlukukauden 2024 loppuun mennessä

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Itsenäinen suoritus (arvioitavat tehtävät ja verkkotentti) on mahdollinen.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa ja ymmärtää rakennusalan fysiikan perusasioita.
Opiskelija tuntee mekaniikan perussuureet ja saa laskettua niitä valmiilla kaavoilla. Opiskelija saa laskettua nopeuksia, kiihtyvyyksiä, tehoja ja voimia perustehtävissä.
Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein.

Tyydyttävä (2)
Opiskelija hallitsee rakennusalan fysiikan alueen ja osaa soveltaa asioita.
Opiskelija osaa muokata kaavoja ja soveltaa peruslakeja tyypillisten ongelmien ratkaisuissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää energiaperiaatetta ongelmien ratkaisuissa. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä (3)
Opiskelija osoittaa hyvää rakennusalan fysiikan hallintaa.
Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa ja onnistuu ratkaisemaan monivaiheisia tehtäviä. Opiskelija saa ratkaistua vaativampia statiikan ongelmia.
Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Hyvä (4)
Opiskelija osoittaa hyvää rakennusalan fysiikan hallintaa.
Opiskelija osaa ratkaista kurssin sisältöihin kuuluvat tehtävät ja soveltaa oppimaansa. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osoittaa kiitettävää rakennusalan fysiikan hallintaa.
Opiskelija osaa soveltaa menetelmiä uudentyyppisten ongelmien ratkaisemisessa. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu noin 50 % palautettaviin harjoitustehtäviin ja 50 % tenttiin.
Arviointiasteikko 0 - 5.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää fysiikan peruskäsitteet ja osaa ratkaista mekaniikan perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee fysiikan peruskäsitteet. Hän osaa ratkaista erilaisia mekaniikan ongelmia sopivia laskukaavoja käyttäen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää fysiikan peruskäsitteet. Hän osaa valita erilaisiin ongelmiin sopivia fysiikan malleja ja hyödyntää niitä ongelmien ratkaisussa monipuolisesti.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee mekaniikan tärkeimmät suureet ja niiden yksiköt, sekä mekaniikan peruslait.
Hän osaa soveltaa peruslakeja tyypillisten ongelmien ratkaisussa ja esittää ratkaisut käyttäen oikeita merkintätapoja (symbolit, yksiköt, visualisointi). Opiskelija ymmärtää fysiikan merkityksen tekniikassa ja oman alansa kehityksessä.

Sisältö

Mekaniikan suureet ja SI-yksikköjärjestelmä.
Kinematiikan perussuureet, tasaisesti kiihtyvä liike, vino heittoliike.
Dynamiikan peruslait, voimatasapaino, tukivoimat, kitkavoima, voimat kaltevalla tasolla, liikevastukset ja jousivoima.
Ympyräliike, kulmanopeus, keskeisvoima ja -kiihtyvyys, sovelluksia tienrakennukseen
Työ, teho ja energia, mekaanisen energian lajit ja säilymislaki, energiaperiaate
Momentti ja jäykän kappaleen tasapainoehdot, kappaleen hitausmomentti.

Aika ja paikka

Syyslukukausi 2023.

Osa opetuksesta järjestetään lähiopetuksena (Jokiväylä 11, Rovaniemi).
Verkko-opetuksessa oppimisympäristöinä ovat Moodle ja Zoom. Opetus järjestetään arki-iltaisin klo 17:15 alkaen. Verkko-opetus tallennetaan.

Oppimateriaalit

Tarvittava oppimateriaali jaetaan Moodlessa.

Suositeltavaa kirjallisuutta: Hautala, Peltonen: Insinöörin (AMK) fysiikka Osa 1, Suvanto: Tekniikan fysiikka 1.

Opetusmenetelmät

Luento-opetus ZOOM:ssa ja lähijaksoilla. Itsenäinen harjoitustehtävien tekeminen Moodle ympäristössä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti on mahdollista suorittaa viimeisen opetuskerran jälkeen. Ajankohta sovitaan tarkemmien luennoilla. Uusintatenttiä voi suorittaa kevätlukukauden 2024 loppuun mennessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Itsenäinen suoritus (arvioitavat tehtävät ja verkkotentti) on mahdollinen.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tyydyttävä (1)
Opiskelija osaa ja ymmärtää rakennusalan fysiikan perusasioita.
Opiskelija tuntee mekaniikan perussuureet ja saa laskettua niitä valmiilla kaavoilla. Opiskelija saa laskettua nopeuksia, kiihtyvyyksiä, tehoja ja voimia perustehtävissä.
Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein.

Tyydyttävä (2)
Opiskelija hallitsee rakennusalan fysiikan alueen ja osaa soveltaa asioita.
Opiskelija osaa muokata kaavoja ja soveltaa peruslakeja tyypillisten ongelmien ratkaisuissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää energiaperiaatetta ongelmien ratkaisuissa. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä (3)
Opiskelija osoittaa hyvää rakennusalan fysiikan hallintaa.
Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa ja onnistuu ratkaisemaan monivaiheisia tehtäviä. Opiskelija saa ratkaistua vaativampia statiikan ongelmia.
Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Hyvä (4)
Opiskelija osoittaa hyvää rakennusalan fysiikan hallintaa.
Opiskelija osaa ratkaista kurssin sisältöihin kuuluvat tehtävät ja soveltaa oppimaansa. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osoittaa kiitettävää rakennusalan fysiikan hallintaa.
Opiskelija osaa soveltaa menetelmiä uudentyyppisten ongelmien ratkaisemisessa. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu noin 2/3 palautettaviin harjoitustehtäviin ja 1/3 tenttiin.
Arviointiasteikko 0 - 5.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää fysiikan peruskäsitteet ja osaa ratkaista mekaniikan perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tuntee fysiikan peruskäsitteet. Hän osaa ratkaista erilaisia mekaniikan ongelmia sopivia laskukaavoja käyttäen.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää fysiikan peruskäsitteet. Hän osaa valita erilaisiin ongelmiin sopivia fysiikan malleja ja hyödyntää niitä ongelmien ratkaisussa monipuolisesti.

Tavoitteet

Opiskelija osaa perustiedot maaperägeologiasta ja tunnistaa maalajit. Opiskelija osaa perusrakenteiden routasuojausmitoituksen, osaa tulkita pohjatutkimus- ja laboratoriotietoja sekä osaa laskea pientalon perustamiseen liittyvät perustilanteiden geotekniset laskelmat.

Sisältö

maalajimuodostumat, maalajiluokitus ja maalajien geotekniset ominaisuudet, pohjatutkimusmenetelmät, geotekniset laskelmat, routa- ja routasuojauksen mitoitus, laboraatiot

Oppimateriaalit

Geotekniikan perusteet; Raimo Jääskeläinen
Geotekniikka: Raimo Jääskeläinen
Pohjarakennuksen perusteet; Raimo Jääskeläinen
Routasuojausohje RIL 261

Tunneilla jaettava materiaali (tallennetaan Moodleen)

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitukset ja laboraatiot
Itsenäinen opiskelu

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentin ajankohta opintojakson lopussa, sovitaan erikseen

Sisällön jaksotus

Maalajien muodostuminen
Maalajit ja rakeisuuskäyrät
Maalajien ominaisuuksia ja soveltuvuus rakentamiseen
Maan kantavuuden ja pohjapaineen laskeminen
Routa ja routasuojaus
Geotekniikan laboraatiot

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä maalajeja. Opiskelija tunnistaa pohjatutkimusmenetelmiä ja osaa soveltaa pohjatutkimustuloksia yleisellä tasolla. Opiskelija ymmärtää talon routasuojauksen periaatteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa nimetä maalajit ja eritellä maalajien nimeämiseen perusteet. Opiskelija osaa pohjatutkimustulosten perusteella määritellä maaperän rakennettavuutta. Opiskelija osaa maaperän kantavuuslaskennan periaatteet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa nimetä maalajit ja tuntee maalajien nimeämisen periaatteet. Opiskelija osaa tulkita pohjatutkimustulokset ja määrittää maaperän soveltuvuuden rakentamiseen. Opiskelija osaa laskea maaperän kantavuuden erilaisissa perustamisolosuhteissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tuntiharjoitukset ja Geotekniikan laboraatiot -tehtävä
Arviointi 0-5 tentin ja tehtäväsuoritusten perusteella.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä maalajeja. Opiskelija tunnistaa pohjatutkimusmenetelmiä ja osaa soveltaa pohjatutkimustuloksia yleisellä tasolla. Opiskelija ymmärtää talon routasuojauksen periaatteet.

Tyydyttävä (1) 
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein. Ajankäyttö on hallitsematonta. Geotekniikan osaaminen on vähäistä ja menestys tentissä on vaatimaton.

Tyydyttävä (2) 
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein. Ajankäyttö on suunnittelematonta. Geotekniikan osaaminen ylittää jonkin verran minimivaatimukset. Tenttimenestys ei ole hyvä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa nimetä maalajit ja eritellä maalajien nimeämiseen perusteet. Opiskelija osaa pohjatutkimustulosten perusteella määritellä maaperän rakennettavuutta. Opiskelija osaa maaperän kantavuuslaskennan periaatteet.

Hyvä (3) 
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa. Geotekniikan osaaminen on kohtalaisen hyvä.

Hyvä (4) 
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa. Geotekniikan osaaminen on hyvä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa nimetä maalajit ja tuntee maalajien nimeämisen periaatteet. Opiskelija osaa tulkita pohjatutkimustulokset ja määrittää maaperän soveltuvuuden rakentamiseen. Opiskelija osaa laskea maaperän kantavuuden erilaisissa perustamisolosuhteissa.

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista. 

Geotekniikan opintojakson sisällön opiskelija hallitsee erinomaisesti ja tenttimenestys on kiitettävä.

Tavoitteet

Opiskelija osaa perustiedot maaperägeologiasta ja tunnistaa maalajit. Opiskelija osaa perusrakenteiden routasuojausmitoituksen, osaa tulkita pohjatutkimus- ja laboratoriotietoja sekä osaa laskea pientalon perustamiseen liittyvät perustilanteiden geotekniset laskelmat.

Sisältö

maalajimuodostumat, maalajiluokitus ja maalajien geotekniset ominaisuudet, pohjatutkimusmenetelmät, geotekniset laskelmat, routa- ja routasuojauksen mitoitus, laboraatiot

Oppimateriaalit

Geotekniikan perusteet; Raimo Jääskeläinen
Geotekniikka: Raimo Jääskeläinen
Pohjarakennuksen perusteet; Raimo Jääskeläinen
Routasuojausohje RIL 261

Etätuntien nauhoitteet ja oppituntien materiaali tallennetaan Moodleen.

Opetusmenetelmät

Etäluennot (Zoom), lähipäivän harjoitukset ja laboraatiot, tentti
Itsenäinen opiskelu

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentin ajankohta syyslukukauden kolmannella lähijaksolla

Sisällön jaksotus

Maalajien muodostuminen
Maalajit ja rakeisuuskäyrät
Maalajien ominaisuuksia ja soveltuvuus rakentamiseen
Geotekniikan laboraatiot
Maan kantavuuden ja pohjapaineen laskeminen
Routa ja routasuojaus

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa nimetä maalajeja. Opiskelija tunnistaa pohjatutkimusmenetelmiä ja osaa soveltaa pohjatutkimustuloksia yleisellä tasolla. Opiskelija ymmärtää talon routasuojauksen periaatteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa nimetä maalajit ja eritellä maalajien nimeämiseen perusteet. Opiskelija osaa pohjatutkimustulosten perusteella määritellä maaperän rakennettavuutta. Opiskelija osaa maaperän kantavuuslaskennan periaatteet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa nimetä maalajit ja tuntee maalajien nimeämisen periaatteet. Opiskelija osaa tulkita pohjatutkimustulokset ja määrittää maaperän soveltuvuuden rakentamiseen. Opiskelija osaa laskea maaperän kantavuuden erilaisissa perustamisolosuhteissa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tuntiharjoitukset ja Geotekniikan laboraatiot -tehtävä
Arviointi 0-5 tentin ja tehtäväsuoritusten perusteella.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa nimetä maalajeja. Opiskelija tunnistaa pohjatutkimusmenetelmiä ja osaa soveltaa pohjatutkimustuloksia yleisellä tasolla. Opiskelija ymmärtää talon routasuojauksen periaatteet.

Tyydyttävä (1) 
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein. Ajankäyttö on hallitsematonta. Geotekniikan osaaminen on vähäistä ja menestys tentissä on vaatimaton.

Tyydyttävä (2) 
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein. Ajankäyttö on suunnittelematonta. Geotekniikan osaaminen ylittää jonkin verran minimivaatimukset. Tenttimenestys ei ole hyvä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa nimetä maalajit ja eritellä maalajien nimeämiseen perusteet. Opiskelija osaa pohjatutkimustulosten perusteella määritellä maaperän rakennettavuutta. Opiskelija osaa maaperän kantavuuslaskennan periaatteet.

Hyvä (3) 
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa. Geotekniikan osaaminen on kohtalaisen hyvä.

Hyvä (4) 
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa. Geotekniikan osaaminen on hyvä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa nimetä maalajit ja tuntee maalajien nimeämisen periaatteet. Opiskelija osaa tulkita pohjatutkimustulokset ja määrittää maaperän soveltuvuuden rakentamiseen. Opiskelija osaa laskea maaperän kantavuuden erilaisissa perustamisolosuhteissa.

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista. 

Geotekniikan opintojakson sisällön opiskelija hallitsee erinomaisesti ja tenttimenestys on kiitettävä.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee mitoitusperiaatteet maanvaraisille ja paaluperustuksille, osaa suunnitella ja toteuttaa rakennuspaikan kuivatuksen, tuntee erilaiset kaivantojen turvalliset tukemistavat ja osaa määrittää tukiseiniin vaikuttavat kuormat sekä tuntee erilaiset pohjanvahvistusmenetelmät.

Sisältö

Perustamismenetelmät, paaluperustus, kaivannot, kaivantojen tuenta, kaivantoturvallisuus, tukiseinätyypit ja tukiseiniin vaikuttavat kuormat, rakennusten ja rakennusalueen kuivatus, pohjanvahvistamismenetelmät.  

Aika ja paikka

Rovaniemi kevät 2024

Oppimateriaalit

Geotekniikan perusteet; Raimo Jääskeläinen Pohjarakennuksen perusteet; Raimo Jääskeläinen RIL 254 Paalutusohje PO-2011 (ja PO-2016) RIL 263-2014 Kaivanto-ohje RIL 234-2007 Pihojen pohja- ja päällysrakenteet RIL 121 Pohjarakennusohje Moodlessa oleva muu materiaali

Opetusmenetelmät

Luennot ja harjoitustyö. Päivätoteutus.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti opintojakson lopuksi ja uusimiset tämän jälkeen erikseen sopien.

Lisätietoja opiskelijoille

Opiskelijalla tulee olla suoritettuna Geotekniikan opintojakso.

Mikäli ilmoittatuneiden määrä jää alle 10, niin yhdistetään monimuodon toteutukseen.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuormitusten ja pohjaolosuhteiden perusteella määrittää käyttökelpoiset perustamistavat ja pohjanvahvistusmenetelmät, tuntee erilaiset paalutusmenetelmät, tietää kaivantojen turvallisuuteen liittyvät tekijät sekä kuivatukseen liittyvät periaatteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa määrittää paalujen mitoitukseen liittyvät osatekijät sekä hallitsee kaivantojen ja niiden tuentojen mitoittamisen perusteet. Opiskelija hallitsee myös kuivatussuunnitelman teon.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa mitoittaa ja tarkistaa paalujen kantavuudet sekä kaivantojen tukiseinien vakavuuden.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoitustyön pisteet + tentin pisteet.
Hylätty 0 - Kiitettävä 5

Tavoitteet

Opiskelija tuntee mitoitusperiaatteet maanvaraisille ja paaluperustuksille, osaa suunnitella ja toteuttaa rakennuspaikan kuivatuksen, tuntee erilaiset kaivantojen turvalliset tukemistavat ja osaa määrittää tukiseiniin vaikuttavat kuormat sekä tuntee erilaiset pohjanvahvistusmenetelmät.

Sisältö

Perustamismenetelmät, paaluperustus, kaivannot, kaivantojen tuenta, kaivantoturvallisuus, tukiseinätyypit ja tukiseiniin vaikuttavat kuormat, rakennusten ja rakennusalueen kuivatus, pohjanvahvistamismenetelmät.  

Aika ja paikka

Rovaniemi kevät 2024

Oppimateriaalit

Geotekniikan perusteet; Raimo Jääskeläinen Pohjarakennuksen perusteet; Raimo Jääskeläinen RIL 254 Paalutusohje PO-2011 (ja PO-2016) RIL 263-2014 Kaivanto-ohje RIL 234-2007 Pihojen pohja- ja päällysrakenteet RIL 121 Pohjarakennusohje Moodlessa oleva muu materiaali

Opetusmenetelmät

Luennot ja harjoitustyö. Monimuotototeutus.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti opintojakson lopuksi ja uusimiset tämän jälkeen erikseen sopien.

Lisätietoja opiskelijoille

Opiskelijalla tulee olla suoritettuna Geotekniikan opintojakso.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa kuormitusten ja pohjaolosuhteiden perusteella määrittää käyttökelpoiset perustamistavat ja pohjanvahvistusmenetelmät, tuntee erilaiset paalutusmenetelmät, tietää kaivantojen turvallisuuteen liittyvät tekijät sekä kuivatukseen liittyvät periaatteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa määrittää paalujen mitoitukseen liittyvät osatekijät sekä hallitsee kaivantojen ja niiden tuentojen mitoittamisen perusteet. Opiskelija hallitsee myös kuivatussuunnitelman teon.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa mitoittaa ja tarkistaa paalujen kantavuudet sekä kaivantojen tukiseinien vakavuuden.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoitustyön pisteet + tentin pisteet.
Hylätty 0 - Kiitettävä 5

Tavoitteet

Opiskelija tuntee infra-alan tietomallipohjaisen suunnittelun perusteet ja yleiset inframallivaatimukset. Opiskelija perehtyy suunnitteluohjelmistoon ja osaa toteuttaa tietomallipohjaista suunnittelua.

Sisältö

Infra-alan tietomallipohjainen suunnittelu 
Yleiset inframallivaatimukset 
Suunnitteluohjelmiston käyttö

Oppimateriaalit

Väyläviraston tekniset ohjeet Ohjelmiston toimittajan ohjeet Luennoilla ja Moodlen kautta jaettu materiaali

Lisätietoja opiskelijoille

Esitietovaatimukset: Liikenneväylien suunnittelun perusteet.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee perusteet infra-alan tietomallipohjaisesta suunnittelusta, yleisistä inframallivaatimuksista ja suunnitteluohjelmiston käytöstä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tuntee perusteet infra-alan tietomallipohjaisesta suunnittelusta ja yleisistä inframallivaatimuksista. Opiskelija osaa itsenäisesti käyttää suunnitteluohjelmistoa ja tuottaa suunnitelma-aineistoa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tuntee perusteet infra-alan tietomallipohjaisesta suunnittelusta ja yleisistä inframallivaatimuksista. Opiskelija hallitsee suunnitteluohjelmiston käytön ja tuottaa itsenäisesti suunnitelma-aineistoa. Opiskelija osaa esittää tuottamansa suunnitelma-aineiston selkeästi.

Esitietovaatimukset

Liikenneväylien suunnittelun perusteet

Tavoitteet

Opiskelija tuntee infrahankkeen aikataulutuksen, resurssoinnin, kustannuslaskennan ja -seurannan perusteet, osaa laatia maanteiden rakentamisessa vaadittavat turvallisuussuunnitelmat, työvaihekohtaiset työ- ja laatusuunnitelmat sekä tunnistaa infrahankkeen toiminnalliset riskit. Lisäksi opiskelija tuntee infrarakentamisen toteutusmallit sekä yleiset sopimusehdot ja tekniset laatuvaatimukset.

Sisältö

Infrahankkeen kaupalliset ja tekniset asiakirjat sekä erilaiset toteutusmallit.
Infrahankkeen toteutukseen liittyvä aikataulutus ja resursointi sekä toiminnallisten riskien arviointi.
Kustannuslaskennan ja -seurannan perusteet.
Infrarakentamiseen liittyvä työvaihekohtainen työ- ja laatusuunnittelu.

Aika ja paikka

Rovaniemi syksy 2023, monimuotototeutus. Yhteinen opintojakso insinööri- ja rkm-koulutuksen infraan suuntautuneille.

Oppimateriaalit

Moodle-työtila
- Luennoilla läpi käyty aineisto
- Oheislukemista
Moodle päivittyy kurssin alun aikana ja materiaalia lisätään kurssin edetessä

Sisältö:
- Kaupalliset ja tekniset asiakirjat
- Aikataulutus ja resurssointi
- Kustannuslaskennan ja -seurannan perusteet
- Riskien arviointi
- Juridiikka
- Maantien rakentamiseen liittyvä työvaihekohtainen työ- ja laatusuunnittelu.

Opetusmenetelmät

Luennot, projektityö, tentti.
Yhteinen projektityö Liikenneväylien rakentamisen opintojakson kanssa.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopussa. Uusinta-ajankohdat sovitaan erikseen.

Lisätietoja opiskelijoille

Opiskelija tuntee infrahankkeen sopimusmallit, aikataulutuksen, resurssoinnin ja kustannuslaskennan sekä -seurannan perusteet. Opiskelija osaa laatia maanteiden rakentamisessa laadittavat työvaihekohtaiset työ- ja laatusuunnitelmat sekä tunnistaa infrahankkeen toiminnalliset riskit.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija kykenee hahmottamaan infrahankkeiden eri toteutusmallien erityispiirteet, tuntee hankekohtaiset sekä yleiset asiakirjat, tietää infrahankkeessa vaadittavat laatuun ja turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat, osaa laatia infrahankkeen yleisaikataulun sekä suoriutuu yksinkertaisista infrahankkeeseen liittyvistä kustannuslaskennoista.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisten lisäksi opiskelija tuntee infrahankkeissa toteutusmalleihin liittyvät vastuut ja niihin liittyvät johtamistoimenpiteet, osaa määrittää sekä laatia tarvittavat laatu- ja turvallisuussuunnitelmat ja hallitsee infrahankkeisiin liittyvät hankintakäytännöt.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija hallitsee vaativamman hankkeen kustannuslaskennan sekä tuntee kustannusseurannan toteutuksen periaatteet.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hylätty (0) – Kiitettävä (5)

T(1-2): Opiskelija tietää infrahankkeen aikataulutuksen, resurssoinnin, kustannuslaskennan ja -seurannan perusteet ja osaa laatia niiden pohjalta ohjatusti tarjouslaskelman. Opiskelija tuntee maanteiden rakentamisessa vaadittavat turvallisuussuunnitelmat, työvaihekohtaiset työ- ja laatusuunnitelmat sekä riskianalyysin.  Lisäksi opiskelija tietää infrarakentamisen toteutusmallit sekä yleiset sopimusehdot ja tekniset laatuvaatimukset.

H(3-4): Edellisten lisäksi opiskelija osaa itsenäisesti laskea yksinkertaisen kustannuslaskelman infrahankkeelle sekä tuntee kustannusseurannan perusteet. Opiskelija osaa laatia maanteiden rakentamisessa vaadittavat turvallisuussuunnitelmat, työvaihekohtaiset työ- ja laatusuunnitelmat sekä riskianalyysin. Opiskelija tuntee infrarakentamisen toteutusmallit sekä yleiset sopimusehdot ja tekniset laatuvaatimukset. Opiskelija tuntee Leanin ja muut vastaavat nykyaikaiset projektinohjaustavat.

K(5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa valita projektiin sopivan toteutusmallin ja laatia siihen liittyvät asiakirjat mallien mukaan.

Arvioinnin perusteet:
Lukukausiprojekti ja tentti, painoarvot esitetään projektin tehtävänannossa.

Yhteinen projektityö Liikenneväylien rakentaminen ja päällystetekniikka -opintojakson kanssa, joten suositellaan valittavaksi molemmat samanaikaisesti toteutettavaksi.

Tavoitteet

Opiskelija osaa valita oikeat maarakennuskoneet työkohteittain. Opiskelija tutustuu infra-alan tietomallipohjaisen tuotannon perusteisiin. Opiskelija tuntee maarakenteiden massakäsitteet ja osaa laskea erilaisia maarakenteiden tilavuus- ja kustannuslaskuja. Opiskelija tutustuu infra-alan työturvallisuuteen ja suorittaa Tieturva 1 pätevyyden.

Sisältö

Maarakennuskoneet ja -työvaiheet 
Maan tiivistys ja tiiveysvaatimukset 
Infra-alan tietomallipohjainen tuotanto 
Maarakennusominaisuudet 
Maan tilavuuskäsitteet ja kustannuslaskennan perusteita 
Maarakenteiden laatuvaatimuksia (InfraRYL) 
Kunnallistekniikan rakentaminen 
Kaivannaisteollisuus osana infra-alaa 
Tieturva 1 pätevyys 

Aika ja paikka

Rovaniemen kampus syksy 2023.

Oppimateriaalit

Maarakennuksen ja louhinnan perusteet, Raimo Jääskeläinen 
Maarakennustekniikka, Olli-Pekka Hartikainen 
Tieturva 1, Väyläviraston materiaalit. 

Moodlessa oleva materiaali. 

Opetusmenetelmät

Lähiopetus, harjoitukset ja itsenäinen opiskelu. 

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksoon liittyvät uusinnat tammi-helmikuu 2024.

Sisällön jaksotus

Maarakennuskoneet ja -työvaiheet 
Maan tiivistys ja tiiveysvaatimukset 
Infra-alan tietomallipohjainen tuotanto 
Maarakennusominaisuudet 
Maan tilavuuskäsitteet ja kustannuslaskennan perusteita 
Maarakenteiden laatuvaatimuksia (InfraRYL) 
Kunnallistekniikan rakentaminen 
Kaivannaisteollisuus osana infra-alaa 
Tieturva 1 pätevyys 

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee yleisimmät maarakentamisessa käytettävät koneet ja kalustot. Tutustuu erilaisiin maarakenteisiin. Ymmärtää tiivistystyön perusteet. Osaa laskea maan tilavuuskäsitteisiin liittyviä peruslaskuja. Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Osaa valita kaluston ja määrittää kustannukset maarakentamisen perustöihin liittyen. Tietää peruskäsitteet infra-alan tietomallipohjaiseen tuotantoon liittyen. Tuntee laadukkaan tiivistystyön toteuttamiseen liittyvät seikat. Ymmärtää maarakenteiden laatuvaatimusten merkityksen ja osaa käyttää yleisiä infra-alan laatuvaatimuksia (InfraRYL). Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Hallitsee kaluston valitsemisen ja maarakentamisen kustannusten määrittämisen maarakennuskohteeseen. Tietää peruskäsitteet infra-alan tietomallipohjaiseen tuotantoon liittyen. Tuntee laadukkaan tiivistystyön toteuttamiseen liittyvät seikat. Ymmärtää maarakenteiden laatuvaatimusten merkityksen ja osaa käyttää yleisiä infra-alan laatuvaatimuksia (InfraRYL). Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti. (maks 24 pistettä)
Lukukausiprojektiin liittyvä tehtävä tai erikseen sovittu korvaava tehtävä. (maks 6 pistettä)
Tieturva 1 pätevyys. (Hyväksytty - Hylätty)

Kokonaisarviointi:
Hylätty 0 - Kiitettävä 5

Hylätty (0)

Opiskelija ei tunne yleisempiä maarakentamiseen käytettäviä koneita ja kalustoja. Opiskelija ei hallitse tiivistyöstyön perusteita. Opiskelija ei osaa laskea maan tilavuuskäsitteisiin liittyviä peruslaskuja.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee yleisimmät maarakentamisessa käytettävät koneet ja kalustot. Tutustuu erilaisiin maarakenteisiin. Ymmärtää tiivistystyön perusteet. Osaa laskea maan tilavuuskäsitteisiin liittyviä peruslaskuja. Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Osaa valita kaluston ja määrittää kustannukset maarakentamisen perustöihin liittyen. Tietää peruskäsitteet infra-alan tietomallipohjaiseen tuotantoon liittyen. Tuntee laadukkaan tiivistystyön toteuttamiseen liittyvät seikat. Ymmärtää maarakenteiden laatuvaatimusten merkityksen ja osaa käyttää yleisiä infra-alan laatuvaatimuksia (InfraRYL). Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Hallitsee kaluston valitsemisen ja maarakentamisen kustannusten määrittämisen maarakennuskohteeseen. Tietää peruskäsitteet infra-alan tietomallipohjaiseen tuotantoon liittyen. Tuntee laadukkaan tiivistystyön toteuttamiseen liittyvät seikat. Ymmärtää maarakenteiden laatuvaatimusten merkityksen ja osaa käyttää yleisiä infra-alan laatuvaatimuksia (InfraRYL). Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Tavoitteet

Opiskelija osaa valita oikeat maarakennuskoneet työkohteittain. Opiskelija tutustuu infra-alan tietomallipohjaisen tuotannon perusteisiin. Opiskelija tuntee maarakenteiden massakäsitteet ja osaa laskea erilaisia maarakenteiden tilavuus- ja kustannuslaskuja. Opiskelija tutustuu infra-alan työturvallisuuteen ja suorittaa Tieturva 1 pätevyyden.

Sisältö

Maarakennuskoneet ja -työvaiheet 
Maan tiivistys ja tiiveysvaatimukset 
Infra-alan tietomallipohjainen tuotanto 
Maarakennusominaisuudet 
Maan tilavuuskäsitteet ja kustannuslaskennan perusteita 
Maarakenteiden laatuvaatimuksia (InfraRYL) 
Kunnallistekniikan rakentaminen 
Kaivannaisteollisuus osana infra-alaa 
Tieturva 1 pätevyys 

Aika ja paikka

Etäopiskelu.
Opiskelu lähipäivillä Rovaniemen kampuksella.

Oppimateriaalit

Maarakennuksen ja louhinnan perusteet, Raimo Jääskeläinen 
Maarakennustekniikka, Olli-Pekka Hartikainen 
Tieturva 1, Väyläviraston materiaalit. 

Moodlessa oleva materiaali. 

Opetusmenetelmät

Monimuoto-opiskelu (=lähitunnit koululla, etätunnit Zoomissa), harjoitukset ja itsenäinen opiskelu. 

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksoon liittyvät uusinnat tammi-helmikuu 2024. Tentin uusinnat lähijaksolla koululla tai EXAM järjestelmän kautta.

Sisällön jaksotus

Maarakennuskoneet ja -työvaiheet 
Maan tiivistys ja tiiveysvaatimukset 
Infra-alan tietomallipohjainen tuotanto 
Maarakennusominaisuudet 
Maan tilavuuskäsitteet ja kustannuslaskennan perusteita 
Maarakenteiden laatuvaatimuksia (InfraRYL) 
Kunnallistekniikan rakentaminen 
Kaivannaisteollisuus osana infra-alaa 
Tieturva 1 pätevyys 

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee yleisimmät maarakentamisessa käytettävät koneet ja kalustot. Tutustuu erilaisiin maarakenteisiin. Ymmärtää tiivistystyön perusteet. Osaa laskea maan tilavuuskäsitteisiin liittyviä peruslaskuja. Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Osaa valita kaluston ja määrittää kustannukset maarakentamisen perustöihin liittyen. Tietää peruskäsitteet infra-alan tietomallipohjaiseen tuotantoon liittyen. Tuntee laadukkaan tiivistystyön toteuttamiseen liittyvät seikat. Ymmärtää maarakenteiden laatuvaatimusten merkityksen ja osaa käyttää yleisiä infra-alan laatuvaatimuksia (InfraRYL). Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Hallitsee kaluston valitsemisen ja maarakentamisen kustannusten määrittämisen maarakennuskohteeseen. Tietää peruskäsitteet infra-alan tietomallipohjaiseen tuotantoon liittyen. Tuntee laadukkaan tiivistystyön toteuttamiseen liittyvät seikat. Ymmärtää maarakenteiden laatuvaatimusten merkityksen ja osaa käyttää yleisiä infra-alan laatuvaatimuksia (InfraRYL). Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti. (maks 24 pistettä)
Lukukausiprojektiin liittyvä tehtävä tai erikseen sovittu korvaava tehtävä. (maks 6 pistettä)
Tieturva 1 pätevyys. (Hyväksytty - Hylätty)

Kokonaisarviointi:
Hylätty 0 - Kiitettävä 5

Hylätty (0)

Opiskelija ei tunne yleisempiä maarakentamiseen käytettäviä koneita ja kalustoja. Opiskelija ei hallitse tiivistyöstyön perusteita. Opiskelija ei osaa laskea maan tilavuuskäsitteisiin liittyviä peruslaskuja.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee yleisimmät maarakentamisessa käytettävät koneet ja kalustot. Tutustuu erilaisiin maarakenteisiin. Ymmärtää tiivistystyön perusteet. Osaa laskea maan tilavuuskäsitteisiin liittyviä peruslaskuja. Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Osaa valita kaluston ja määrittää kustannukset maarakentamisen perustöihin liittyen. Tietää peruskäsitteet infra-alan tietomallipohjaiseen tuotantoon liittyen. Tuntee laadukkaan tiivistystyön toteuttamiseen liittyvät seikat. Ymmärtää maarakenteiden laatuvaatimusten merkityksen ja osaa käyttää yleisiä infra-alan laatuvaatimuksia (InfraRYL). Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Hallitsee kaluston valitsemisen ja maarakentamisen kustannusten määrittämisen maarakennuskohteeseen. Tietää peruskäsitteet infra-alan tietomallipohjaiseen tuotantoon liittyen. Tuntee laadukkaan tiivistystyön toteuttamiseen liittyvät seikat. Ymmärtää maarakenteiden laatuvaatimusten merkityksen ja osaa käyttää yleisiä infra-alan laatuvaatimuksia (InfraRYL). Suorittaa Tieturva 1 pätevyyden tai osoittaa voimassa olevan pätevyyden.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää kaivosten yhteiskunnallisen merkityksen sekä kaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset lähiympäristöön. Opiskelija tuntee kaivosten elinkaaren ja ympäristön kannalta kestävän kaivostoiminnan perusedellytykset sekä alan lainsäädännön päälinjat ja työturvallisuuden toimintaperiaatteet.

Sisältö

Kaivosten yhteiskunnallinen merkitys sekä kaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset. Kestävän kaivostoiminnan perusedellytykset ympäristön kannalta kaivoksen elinkaaren eri vaiheissa. Kaivoshankkeen kannattavuuden arviointi. Kaivosalan lainsäädännön päälinjat ja työturvallisuuden toimintaperiaatteet.

Aika ja paikka

5.9.-9.12.2023

Oppimateriaalit

Moodlessa esitettävä materiaali. Paalumäki, Lappalainen, Hakapää: Kaivos- ja louhintatekniikka, OPH ja Kaivosteollisuus ry., Juvenes Print Oy, Tampere 2015

Osa opintojakson materiaalista on englanninkielistä.

Opetusmenetelmät

Opetus monimuotona Zoomissa ja materiaalit Moodlessa; luentoja, tuntitehtäviä, harjoitustyö tai tentti
Teollisuusvierailukäynti mahdollisuuksien mukaan. Varmistuu alkusyksyn aikana.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tentti / loppuseminaari lukujärjestykseen merkkitynä ajankohtana.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Arvosana
Arvosanan kuvaus, kun arvioidaan teknisten järjestelmien ja työmenetelmien osaamista, töiden johdonmukaista tekemistä, teoreettisia tietoja ja raportointitaitoja

Tyydyttävä (1)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein. Ajankäyttö on hallitsematonta.
Tyydyttävä (2)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein. Ajankäyttö on suunnittelematonta.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä (3)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.
Hyvä (4)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä (5)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

0=hylätty, 1,2=tyydyttävä, 3,4=hyvä, 5=kiitettävä

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa kuvailla kaivoshankkeen toteutuksen päävaiheet ja niihin liittyvät keskeiset luvitukset sekä valvontaviranomaistahot. Opiskelija tuntee työsuojelun yleiset toimintatavat sekä tunnistaa kaivosalan työturvallisuuteen liittyvät erityispiirteet.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tunnistaa Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn eri vaiheet ja niiden merkityksen osana ympäristölupaprosessia. Opiskelija ymmärtää jatkuvan parantamisen sekä riskinarvioinnin tärkeyden osana EHQS -järjestelmiä. Opiskelija tunnistaa kaivosalaa säätelevät keskeiset lait ja asetukset sekä muistaa niiden tärkeimmät suuntaviivat.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää malminetsinnän ja sen herättämän paikallisen ympäristöhuolen sekä eri osapuolten argumentit ja motiivit. Hän osaa luetella keinoja ja periaatteita ympäristökonfliktien ratkaisumalleista sekä kaivosvastuujärjestelmän toimintaperiaatteita. Opiskelija osaa soveltaa riskinarviointia käytäntöön ja tietää kaivosturvallisuuden toimintaperiaatteet ja vaatimukset.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää kiinteistöautomaatiotekniikan eri osa-alueiden (mittaus, ohjaus, säätö) perustehtävät ja ajattelutavat. Opiskelija tuntee alan ammattisanastoa, piirrosmerkit ja asioiden esitystavat. Opiskelija tuntee tavallisimmat käytössä olevat automaatioratkaisut.

Sisältö

Kiinteistöautomaatiotekniikan perusteet. Kiinteistöautomaation standardit. Sähkömittaustekniikan, prosessimittaustekniikan, ohjaustekniikan ja säätötekniikan perusteet. Sähköturvallisuus.

Aika ja paikka

Päivätoteutus

Oppimateriaalit

- Moodlessa ja tunneilla jaettava materiaali.

- Harju, P. 2014. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa. 3. p. Kouvola: Penan Tieto-Opus.

- Suomäki, J. & Vepsäläinen, S. 2019 Talotekniikan automaatio: käyttäjän opas. 5. p. Kiinteistöalan Kustannus Oy.

- Kippo, A. K., Tikka, A. & Turtiainen, E. 2008. Automaatiotekniikan perusteet. Helsinki: Edita.

Opetusmenetelmät

Opintojakso sisältää teoriaopetusta, tuntiharjoituksia, ja laboratorioharjoituksia.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopussa järjestetään tentti

Sisällön jaksotus

- Sähkötekniikan perusteet
- Sähköturvallisuus
- Automaation perusteet
- Anturit ja mittaaminen
- Toimilaitteet, säätötekniikan perusteet
- Automaatiojärjestelmät

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää kiinteistöautomaation eri osa-alueiden perustehtävät ja toimintaperiaatteet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa tulkita automaatiosuunnitelmia avustettuna. Opiskelija tunnistaa sähköturvallisuuteen vaikuttavat tekijät.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää kiinteistöautomaation eri osa-alueiden perustehtävät ja toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa tulkita automaatiosuunnitelmia itsenäisesti. Opiskelija tunnistaa sähköturvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää kiinteistöautomaation eri osa-alueiden perustehtävät ja toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa tulkita automaatiosuunnitelmia itsenäisesti. Opiskelija tunnistaa sähköturvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa, arvioivaa ja virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Tehtävissä ajankäyttö on suunnitelmallista.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää kiinteistöautomaatiotekniikan eri osa-alueiden (mittaus, ohjaus, säätö) perustehtävät ja ajattelutavat. Opiskelija tuntee alan ammattisanastoa, piirrosmerkit ja asioiden esitystavat. Opiskelija tuntee tavallisimmat käytössä olevat automaatioratkaisut.

Sisältö

Kiinteistöautomaatiotekniikan perusteet. Kiinteistöautomaation standardit. Sähkömittaustekniikan, prosessimittaustekniikan, ohjaustekniikan ja säätötekniikan perusteet. Sähköturvallisuus.

Aika ja paikka

Monimuoto - toteutus

Oppimateriaalit

- Moodlessa ja tunneilla jaettava materiaali.

- Harju, P. 2014. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa. 3. p. Kouvola: Penan Tieto-Opus.

- Suomäki, J. & Vepsäläinen, S. 2019 Talotekniikan automaatio: käyttäjän opas. 5. p. Kiinteistöalan Kustannus Oy.

- Kippo, A. K., Tikka, A. & Turtiainen, E. 2008. Automaatiotekniikan perusteet. Helsinki: Edita.

Opetusmenetelmät

Opintojakso sisältää teoriaopetusta, tuntiharjoituksia, ja laboratorioharjoituksia.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson lopussa järjestetään tentti

Sisällön jaksotus

- Sähkötekniikan perusteet
- Sähköturvallisuus
- Automaation perusteet
- Anturit ja mittaaminen
- Toimilaitteet, säätötekniikan perusteet
- Automaatiojärjestelmät

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää kiinteistöautomaation eri osa-alueiden perustehtävät ja toimintaperiaatteet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa tulkita automaatiosuunnitelmia avustettuna. Opiskelija tunnistaa sähköturvallisuuteen vaikuttavat tekijät.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää kiinteistöautomaation eri osa-alueiden perustehtävät ja toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa tulkita automaatiosuunnitelmia itsenäisesti. Opiskelija tunnistaa sähköturvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää kiinteistöautomaation eri osa-alueiden perustehtävät ja toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa tulkita automaatiosuunnitelmia itsenäisesti. Opiskelija tunnistaa sähköturvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa, arvioivaa ja virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Tehtävissä ajankäyttö on suunnitelmallista.

Tavoitteet

Opiskelija osaa kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien mitoituksen ja ymmärtää eri järjestelmien toiminnan. Opiskelija ymmärtää lämmönluovuttimien lämmönsiirron ja osaa valita lämmönluovuttimet rakennukseen. Opiskelija tuntee lämmönsäädön perusteet.

Sisältö

Yksi- ja kaksiputkijärjestelmän mitoitus. Lattialämmitysjärjestelmien toiminta ja mitoitus. Paisuntajärjestelmien mitoitus. Varolaitteiden mitoitus. Pumppujen valinta ja säätö. Säätöventtiilien valinta. Sekoitusryhmien mitoitus ja tasapainotus. Ilmastointiryhmän mitoitus ja tasapainotus. Kaukolämmön lämmönjakokeskusten mitoitus.

Aika ja paikka

Kevät 2024.
Opetus tapahtuu Lapin AMK:n Jokiväylä 11 tiloissa.

Oppimateriaalit

• Moodlessa ja tunneilla jaettava materiaali.


• Seppänen, O. 2001. Rakennusten lämmitys. Helsinki: Suomen LVI-liitto SULVI.


• Harju, P. 2010. Lämmitystekniikan oppikirja. 4. painos. Kouvola: Penan tieto-opus.


• Suomen rakentamismääräyskokoelma soveltuvin osin.


• TalotekniikkaRYL 2021.


• RT-kortisto.

Opetusmenetelmät

Opintojakso sisältää teoriaopetusta sekä harjoitustyön ja harjoitustyön ohjaustunteja.
Harjoitustyö laaditaan pienryhmissä tai yksin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kiinteistön lämmitysputkiston ja siihen liittyvät laitteet avustettuna. Opiskelija osaa selittää lämmitysjärjestelmän säädön pääpiirteittäin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kiinteistön lämmitysputkiston ja siihen liittyvät laitteet itsenäisesti. Opiskelija osaa selittää lämmitysjärjestelmän säädön. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kiinteistön lämmitysputkiston ja siihen liittyvät laitteet itsenäisesti ja ajankäyttö on suunnitelmallista. Opiskelija osaa selittää lämmitysjärjestelmän säädön. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa, arvioivaa ja virheetöntä ammatti- ja asiakieltä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty suoritus sisältää: harjoitustyö hyväksytysti läpi (vähintään 30% maksimipisteistä).

Arviointi: 100% harjoitustyö.

Arviointiasteikko:
K5 ≥ 90% maksimipisteistä
H4 ≥ 75%
H3 ≥ 60%
T2 ≥ 45%
T1 ≥ 30%
Hylätty < 30% maksimipisteistä tai jokin osasuoritus puuttuu.

Tavoitteet

Opiskelija osaa kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien mitoituksen ja ymmärtää eri järjestelmien toiminnan. Opiskelija ymmärtää lämmönluovuttimien lämmönsiirron ja osaa valita lämmönluovuttimet rakennukseen. Opiskelija tuntee lämmönsäädön perusteet.

Sisältö

Yksi- ja kaksiputkijärjestelmän mitoitus. Lattialämmitysjärjestelmien toiminta ja mitoitus. Paisuntajärjestelmien mitoitus. Varolaitteiden mitoitus. Pumppujen valinta ja säätö. Säätöventtiilien valinta. Sekoitusryhmien mitoitus ja tasapainotus. Ilmastointiryhmän mitoitus ja tasapainotus. Kaukolämmön lämmönjakokeskusten mitoitus.

Aika ja paikka

Kevät 2024.
Opetus tapahtuu lähijaksoilla Lapin AMK:n Jokiväylä 11 tiloissa ja etäopetuksena virtuaalisesti Zoomin välityksellä.

Oppimateriaalit

• Moodlessa ja tunneilla jaettava materiaali.


• Seppänen, O. 2001. Rakennusten lämmitys. Helsinki: Suomen LVI-liitto SULVI.


• Harju, P. 2010. Lämmitystekniikan oppikirja. 4. painos. Kouvola: Penan tieto-opus.


• Suomen rakentamismääräyskokoelma soveltuvin osin.


• TalotekniikkaRYL 2021.


• RT-kortisto.

Opetusmenetelmät

Opintojakso sisältää teoriaopetusta sekä harjoitustyön ja harjoitustyön ohjaustunteja.
Harjoitustyö laaditaan pienryhmissä tai yksin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kiinteistön lämmitysputkiston ja siihen liittyvät laitteet avustettuna. Opiskelija osaa selittää lämmitysjärjestelmän säädön pääpiirteittäin.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kiinteistön lämmitysputkiston ja siihen liittyvät laitteet itsenäisesti. Opiskelija osaa selittää lämmitysjärjestelmän säädön. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kiinteistön lämmitysputkiston ja siihen liittyvät laitteet itsenäisesti ja ajankäyttö on suunnitelmallista. Opiskelija osaa selittää lämmitysjärjestelmän säädön. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa, arvioivaa ja virheetöntä ammatti- ja asiakieltä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty suoritus sisältää: harjoitustyö hyväksytysti läpi (vähintään 30% maksimipisteistä).

Arviointi: 100% harjoitustyö.

Arviointiasteikko:
K5 ≥ 90% maksimipisteistä
H4 ≥ 75%
H3 ≥ 60%
T2 ≥ 45%
T1 ≥ 30%
Hylätty < 30% maksimipisteistä tai jokin osasuoritus puuttuu.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee liikenneväylien rakentamisen ja päällystämisen tuotantotekniikat.

Sisältö

Liikenneväylien rakentamisen eri työvaiheet laatuvaatimuksineen, laadun mittaus ja raportointi. 
Päällystemateriaalit ja -tyypit, päällystemassan valmistus, päällysteen valinta ja suunnittelu, levitystekniikat, laatuvaatimukset sekä arvonmuutosperusteet.

Opintojakson aikan voidaan suorittaa Tieturva II koulutus.

Aika ja paikka

Rovaniemi syksy 2023, monimuotototeutus.

Yhteinen opintojakso insinööri- ja rkm-koulutuksen infraan suuntautuneille.

Oppimateriaalit

InfraRYL/Rakennustieto Väyläviraston tekniset ohjeet Asfalttinormit /PANK ry Asfalttiurakan asiakirjat /Suomen Kuntaliitto Asfalttitöiden arvonmuutosperusteet/Pank ry ja Suomen kuntaliitto Muu tunneilla jaettava ja Moodlessa oleva materiaali

Opetusmenetelmät

Luennot, projektityö, tentti.

Yhteinen projektityö Infran tuotantotekniikka ja talous -opintojakson kanssa.

Tieturva 2 -verkkokurssi tai aiemmin hankittu pätevyys

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa liikenneväylien rakentamisen eri työvaiheet sekä tietää laatuvaatimusten perusteet ja tuntee päällystystuotannon työvaiheet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa suunnitella rakentamisen työvaiheiden toteutuksen ja resursoinnin laatuvaatimuksineen sekä hallitsee päällystämisen työtekniikat erilaisissa kohteissa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija hallitsee rakentamisen kokonaisuuden ja osaa teknisten ohjeiden mukaan valita päällystetyypin sekä tuntee päällystämisen laatuvaatimukset ja arvonmuutosperusteet.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hylätty (0) - Kiitettävä (5)

T (1,2): Opiskelija tuntee maanteiden rakentamisen eri työvaiheet laatuvaatimuksineen.
Opiskelija tuntee päällystemateriaalit ja -tyypit sekä päällysteen valintaan ja suunnitteluun liittyvät periaatteet. Opiskelija tietää päällystemassan valmistuksen ja levityksen tekniikat.

Opiskelija on suorittanut Tieturva 2 -verkkokoulutuksen tai esittänyt voimassaolevan todistuksen Tieturva 2 -pätevyydestä.

H ( 3,4): Edellisten lisäksi opiskelijan hallitsee päällysteen valinnan ja suunnittelun periaatteet. Opiskelija tuntee rata- ja vesiväylien rakentamisen käytänteet.

K (5) : Edellisten lisäksi opiskelija tuntee päällysteiden laatuvaatimukset ja laadunosoitusmenetelmät.

Projektityön ja tentin osuudet arvioinnista ilmoitetaan tehtävänannossa.

Yhteinen projektityö Infran tuotantotekniikka ja talous -opintojakson kanssa, joten suositellaan valittavaksi molemmat samanaikaisesti toteutettavaksi.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee liikenneväylien rakentamisen ja päällystämisen tuotantotekniikat.

Sisältö

Liikenneväylien rakentamisen eri työvaiheet laatuvaatimuksineen, laadun mittaus ja raportointi. 
Päällystemateriaalit ja -tyypit, päällystemassan valmistus, päällysteen valinta ja suunnittelu, levitystekniikat, laatuvaatimukset sekä arvonmuutosperusteet.

Opintojakson aikan voidaan suorittaa Tieturva II koulutus.

Aika ja paikka

Rovaniemi syksy 2023, päivätoteutus.

Oppimateriaalit

InfraRYL/Rakennustieto Väyläviraston tekniset ohjeet Asfalttinormit /PANK ry Asfalttiurakan asiakirjat /Suomen Kuntaliitto Asfalttitöiden arvonmuutosperusteet/Pank ry ja Suomen kuntaliitto Muu tunneilla jaettava ja Moodlessa oleva materiaali

Opetusmenetelmät

Luennot, projektityö, tentti.
Yhteinen projektityö Infran tuotantotekniikka ja talous -opintojakson kanssa.
Tieturva 2 -verkkokurssi tai aiemmin hankittu pätevyys

EI TOTEUDU, LIIAN VÄHÄN ILMOITTAUTUNEITA. ILMOITTAUTUMISET SIIRRETTY TOTETUKSELLE R501RL173-3001 Liikenneväylien rakentaminen ja päällystetekniikka (MONIMUOTO).

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tunnistaa liikenneväylien rakentamisen eri työvaiheet sekä tietää laatuvaatimusten perusteet ja tuntee päällystystuotannon työvaiheet.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Edellisten lisäksi opiskelija osaa suunnitella rakentamisen työvaiheiden toteutuksen ja resursoinnin laatuvaatimuksineen sekä hallitsee päällystämisen työtekniikat erilaisissa kohteissa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Edellisten lisäksi opiskelija hallitsee rakentamisen kokonaisuuden ja osaa teknisten ohjeiden mukaan valita päällystetyypin sekä tuntee päällystämisen laatuvaatimukset ja arvonmuutosperusteet.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hylätty (0) - Kiitettävä (5)

T (1,2): Opiskelija tuntee maanteiden rakentamisen eri työvaiheet laatuvaatimuksineen.
Opiskelija tuntee päällystemateriaalit ja -tyypit sekä päällysteen valintaan ja suunnitteluun liittyvät periaatteet. Opiskelija tietää päällystemassan valmistuksen ja levityksen tekniikat.

Opiskelija on suorittanut Tieturva 2 -verkkokoulutuksen tai esittänyt voimassaolevan todistuksen Tieturva 2 -pätevyydestä.

H ( 3,4): Edellisten lisäksi opiskelijan hallitsee päällysteen valinnan ja suunnittelun periaatteet. Opiskelija tuntee rata- ja vesiväylien rakentamisen käytänteet.

K (5) : Edellisten lisäksi opiskelija tuntee päällysteiden laatuvaatimukset ja laadunosoitusmenetelmät.
Projektityön ja tentin osuudet arvioinnista ilmoitetaan tehtävänannossa.

Yhteinen projektityö Infran tuotantotekniikka ja talous -opintojakson kanssa, joten suositellaan valittavaksi molemmat samanaikaisesti toteutettavaksi.

Tavoitteet

Opiskelija tutustuu liikenneväylien rakenteisiin. Opiskelija osaa mitoittaa liikenneväylän rakennekerrokset. Opiskelija osaa analysoida liikenneväylän kunnon sekä määrittää rakenteenparantamisen toimenpiteet.

Sisältö

Liikenneväylien rakenteet
Uusiomateriaalien käyttö tierakenteessa
Väylärakenteisiin kohdistuvat kuormitukset
Kuormituskestävyys- ja routamitoitus 
Tieosoitejärjestelmä 
Rakenteen parantamistarpeen määrittäminen 
Liikenneväylän rakenteen vaurioituminen 
Kuntomittaukset (maatutka, iri/ura, ppl, tievideot, referenssipisteet, laboratoriotutkimukset) 
Kuntoanalyysi ja rakenteen parantamisen suunnittelu 
Liikenneväylien rakenteen parantamisen menetelmät 
Uusiomateriaalien käyttö väylärakenteen parantamisessa

Oppimateriaalit

Väyläviraston tekniset ohjeet  Liikenneväylien rakennesuunnitelun perusteet. Ehrola Esko  Roadex projektin eLearning paketit (www.roadex.org)  Luennoilla ja Moodlen kautta jaettu materiaali

Lisätietoja opiskelijoille

Esitietovaatimukset: Liikenneväylien suunnittelun perusteet.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tuntee tierakenteessa käytettävät materiaalit. Tietää tierekisterijärjestelmän perusasiat. Osaa laatia tierakennekerroksen kuormituskestävyys- ja routamitoituslaskelman. Tietää tierakenteen kunnon analysoinnissa käytettävät mittausmenetelmät sekä rakenteen parantamisen menetelmät.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Tuntee tierakenteessa käytettävät materiaalit. Tietää tierekisterijärjestelmän perusasiat. Hallitsee tien päällysrakenteen mitoituksen (kuormituskestävyys ja routamitoitus). Tietää tierakenteen vaurioitumisen prosessit. Osaa analysoida tierakenteen kuntoa mittausmenetelmien tuloksiin perustuen. Osaa määrittää oikeat toimenpiteet tierakenteen parantamiselle.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Tuntee tierakenteessa käytettävät materiaalit. Tietää tierekisterijärjestelmän perusasiat. Hallitsee tien päällysrakenteen mitoituksen (kuormituskestävyys ja routamitoitus). Hallitsee tierakenteen vaurioitumisen prosessit sekä osaa mitoittaa ja määrittää tierakenteen parantamisen laatimaansa kuntoanalyysiin perustuen.

Esitietovaatimukset

Liikenneväylien suunnittelun perusteet.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee maankäytön ja liikenteen suunnittelun perusteet. Opiskelija ymmärtää liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Opiskelija osaa perusteet liikenneväylien suunnittelusta sekä katuympäristön erityispiirteet. Opiskelija tuntee liikennetekniikan perusteet. 

Sisältö

Maankäytön ja liikenteen suunnittelu 
Taajamien verkkosuunnittelu 
Liikenneväylien suunnitteluprosessi osana tietomallipohjaista tuotantoa 
Liikenneväylien suunnittelun perusteet (linjauksen suunnittelu: tasaus ja suuntaus) 
Katuympäristön erityispiirteet 
Liittymien välityskyky ja palvelutaso 
Liikennejärjestelmät 
Liikennemuodot 
Liikenteen kustannukset 
Linjausvaihtoehtojen edullisuusvertailut

Aika ja paikka

Syksy 2023 lähiopetus Rovaniemen kampuksella ja ZOOM tunnit verkossa.

Oppimateriaalit

Väyläviraston tekniset ohjeet
Luennoilla ja Moodlen kautta jaettu materiaali

Opetusmenetelmät

Lähitunnit koululla ja ZOOM tunnit verkossa. Harjoitustehtävät ja -työt.

Sisällön jaksotus

Maankäytön ja liikenteen suunnittelu
Liikennejärjestelmät
Liikennemuodot
Taajamien verkkosuunnittelu
Liikenteen kustannukset
Liikenneväylien suunnitteluprosessi osana tietomallipohjaista tuotantoa
Liikenneväylien suunnittelun perusteet (linjauksen suunnittelu: tasaus ja suuntaus)
Katuympäristön erityispiirteet
Liittymien välityskyky ja palvelutaso
Linjausvaihtoehtojen edullisuusvertailut

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee perusteet maankäytön ja liikenteen suunnittelusta. Tietää periaatteet liikenneväylien suunnitteluprosessista. Tuntee perusteet väyläsuunnittelusta. Tietää liikennemuodot.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää maankäytön ja liikenteen suunnittelun välisen yhteyden. Tuntee liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Osaa valita linjauksen suunnittelussa oikeita elementtejä. Ymmärtää katuympäristön erityispiirteet. Tietää perusteet liittymäsuunnitelusta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää maankäytön ja liikenteen suunnittelun välisen yhteyden Suomen liikennejärjestelmässä. Tuntee liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Osaa määrittää väylän linjauksen. Ymmärtää katuympäristön erityispiirteet väyläsuunnittelussa. Tietää perusteet liittymäsuunnittelusta ja osaa tarkastella liittymän välityskykyä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoitustehtävät ja -työt yhteensä 30 pistettä.

Kokonaisarviointi: Hylätty 0 - Kiitettävä 5.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee perusteet maankäytön ja liikenteen suunnittelusta. Tietää periaatteet liikenneväylien suunnitteluprosessista. Tuntee perusteet väyläsuunnittelusta. Tietää liikennemuodot.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija ymmärtää maankäytön ja liikenteen suunnittelun välisen yhteyden. Tuntee liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Osaa valita linjauksen suunnittelussa oikeita elementtejä. Ymmärtää katuympäristön erityispiirteet. Tietää perusteet liittymäsuunnitelusta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää maankäytön ja liikenteen suunnittelun välisen yhteyden Suomen liikennejärjestelmässä. Tuntee liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Osaa määrittää väylän linjauksen. Ymmärtää katuympäristön erityispiirteet väyläsuunnittelussa. Tietää perusteet liittymäsuunnittelusta ja osaa tarkastella liittymän välityskykyä.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee maankäytön ja liikenteen suunnittelun perusteet. Opiskelija ymmärtää liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Opiskelija osaa perusteet liikenneväylien suunnittelusta sekä katuympäristön erityispiirteet. Opiskelija tuntee liikennetekniikan perusteet. 

Sisältö

Maankäytön ja liikenteen suunnittelu 
Taajamien verkkosuunnittelu 
Liikenneväylien suunnitteluprosessi osana tietomallipohjaista tuotantoa 
Liikenneväylien suunnittelun perusteet (linjauksen suunnittelu: tasaus ja suuntaus) 
Katuympäristön erityispiirteet 
Liittymien välityskyky ja palvelutaso 
Liikennejärjestelmät 
Liikennemuodot 
Liikenteen kustannukset 
Linjausvaihtoehtojen edullisuusvertailut

Aika ja paikka

Rovaniemen kampus syksy 2023.

Oppimateriaalit

Väyläviraston tekniset ohjeet
Luennoilla ja Moodlen kautta jaettu materiaali

Opetusmenetelmät

Oppitunnit koululla. Harjoitustehtävät ja -työt.

Sisällön jaksotus

Maankäytön ja liikenteen suunnittelu
Liikennejärjestelmät
Liikennemuodot
Taajamien verkkosuunnittelu
Liikenteen kustannukset
Liikenneväylien suunnitteluprosessi osana tietomallipohjaista tuotantoa
Liikenneväylien suunnittelun perusteet (linjauksen suunnittelu: tasaus ja suuntaus)
Katuympäristön erityispiirteet
Liittymien välityskyky ja palvelutaso
Linjausvaihtoehtojen edullisuusvertailut

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tuntee perusteet maankäytön ja liikenteen suunnittelusta. Tietää periaatteet liikenneväylien suunnitteluprosessista. Tuntee perusteet väyläsuunnittelusta. Tietää liikennemuodot.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää maankäytön ja liikenteen suunnittelun välisen yhteyden. Tuntee liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Osaa valita linjauksen suunnittelussa oikeita elementtejä. Ymmärtää katuympäristön erityispiirteet. Tietää perusteet liittymäsuunnitelusta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää maankäytön ja liikenteen suunnittelun välisen yhteyden Suomen liikennejärjestelmässä. Tuntee liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Osaa määrittää väylän linjauksen. Ymmärtää katuympäristön erityispiirteet väyläsuunnittelussa. Tietää perusteet liittymäsuunnittelusta ja osaa tarkastella liittymän välityskykyä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoitustehtävät ja -työt yhteensä 30 pistettä.

Kokonaisarviointi: Hylätty 0 - Kiitettävä 5.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tuntee perusteet maankäytön ja liikenteen suunnittelusta. Tietää periaatteet liikenneväylien suunnitteluprosessista. Tuntee perusteet väyläsuunnittelusta. Tietää liikennemuodot.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija ymmärtää maankäytön ja liikenteen suunnittelun välisen yhteyden. Tuntee liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Osaa valita linjauksen suunnittelussa oikeita elementtejä. Ymmärtää katuympäristön erityispiirteet. Tietää perusteet liittymäsuunnitelusta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää maankäytön ja liikenteen suunnittelun välisen yhteyden Suomen liikennejärjestelmässä. Tuntee liikenneväylien suunnitteluprosessin osana tietomallipohjaista tuotantoa. Osaa määrittää väylän linjauksen. Ymmärtää katuympäristön erityispiirteet väyläsuunnittelussa. Tietää perusteet liittymäsuunnittelusta ja osaa tarkastella liittymän välityskykyä.

Tavoitteet

Opiskelija hallitsee vektorien peruslaskutoimitukset ja niiden perussovellukset. Opiskelija osaa käyttää vektoreita pisteiden, suorien ja tasojen tutkimiseen kolmiulotteisessa avaruudessa.

Opiskelija hallitsee matriisien peruslaskutoimitukset ja determinantin laskemisen. Opiskelija osaa ratkaista lineaarisia yhtälöryhmiä matriisilaskennan menetelmin. Opiskelija tuntee matriisilaskennan sovelluksia esimerkiksi geometriassa.

Opiskelija osaa hyödyntää tietokonealgebraa vektorien ja matriisien laskutoimituksissa.

Sisältö

Vektorien peruslaskutoimitukset: summa, erotus, skalaaritulo, vektoritulo ja skalaarikolmitulo, sekä niiden tärkeimmät sovellukset. Vektorien esitysmuodot: napakoordinaatit ja komponenttimuoto. Pisteet, suorat ja tasot kolmiulotteisessa avaruudessa.

Matriisien laskutoimitukset: summa, erotus, tulo, käänteismatriisi, determinantti.
Matriisien käyttö lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisemisessa. Matriisilaskennan sovelluksia esimerkiksi geometriassa ja todennäköisyyslaskennassa.

Aika ja paikka

Kevätlukukausi 2024, Lapin AMK, Rantavitikan kampus (Rovaniemi, Jokiväylä 11)

Oppimateriaalit

Tarvittava oppimateriaali on saatavilla Moodle verkko-oppimisympäristössä. Suositeltavaa kirjallisuutta esim. Tuomenlehto, A., Holmlund, E., Huuskonen, M., Makkonen, H., Surakka, J. 2021. INSINÖÖRIN MATEMATIIKKA. Edita Publishing Oy Henttonen, J., Peltomäki, J., Uusitalo, S. 2007 tai uudempi. TEKNIIKAN MATEMATIIKKA 1. Edita Publishing Oy Alestalo, S., Lehtola, P., Nieminen, T., Rantakaulio, A. 2011. TEKNINEN MATEMATIIKKA 1. Amk-Kustannus Oy Tammertekniikka

Opetusmenetelmät

Oppitunnit, laskuharjoitukset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Arvosteltavien kokeiden määrä (0-2 kpl) ja ajankohdat sovitaan opintojakson alussa. Opintojakson uusintatenttiminen on mahdollista opintojakson toteutusta seuraavan lukukauden loppuun mennessä. Hylättyä arvosanaa saa uusia kahdesti, hyväksyttyä kerran.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson itsenäinen suorittaminen on mahdollista. Arvioitavat suoritukset tulee olla palautettuna määräaikaan mennessä.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää käsitteet ja osaa ratkaista lineaarialgebraan liittyviä perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää käsitteet ja osaa ratkaista monipuolisesti lineaarialgebran sovellustehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää käsitteet ja osaa hyödyntää lineaarialgebraan liittyviä menetelmiä uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osaamisen arviointi perustuu arvioitaviin kokeisiin ja palautettaviin harjoitustehtäviin. Tarkempi painotus sovitaan opintojakson alussa.

Hylätty (0)

Opiskelija ei ymmärrä lineaarialgebran käsitteistöä eikä suoriudu perustehtävistä. Opiskelija ei osoita arvosanaa 1 varten riittävää osaamista.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää lineaarialgebran keskeiset käsitteet ja osaa niiden avulla ratkaista perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija hallitsee lineaarialgebran käsitteistön ja osaa ratkaista monipuolisesti aiheeseen ongelmia ja tehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee syvällisesti lineaarialgebran aiheet ja osaa soveltaa oppimaansa uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Esitietovaatimukset

Algebra, geometria ja trigonometria -opintojakso tai vastaavat tiedot.

Tavoitteet

Opiskelija hallitsee vektorien peruslaskutoimitukset ja niiden perussovellukset. Opiskelija osaa käyttää vektoreita pisteiden, suorien ja tasojen tutkimiseen kolmiulotteisessa avaruudessa.

Opiskelija hallitsee matriisien peruslaskutoimitukset ja determinantin laskemisen. Opiskelija osaa ratkaista lineaarisia yhtälöryhmiä matriisilaskennan menetelmin. Opiskelija tuntee matriisilaskennan sovelluksia esimerkiksi geometriassa.

Opiskelija osaa hyödyntää tietokonealgebraa vektorien ja matriisien laskutoimituksissa.

Sisältö

Vektorien peruslaskutoimitukset: summa, erotus, skalaaritulo, vektoritulo ja skalaarikolmitulo, sekä niiden tärkeimmät sovellukset. Vektorien esitysmuodot: napakoordinaatit ja komponenttimuoto. Pisteet, suorat ja tasot kolmiulotteisessa avaruudessa.

Matriisien laskutoimitukset: summa, erotus, tulo, käänteismatriisi, determinantti.
Matriisien käyttö lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisemisessa. Matriisilaskennan sovelluksia esimerkiksi geometriassa ja todennäköisyyslaskennassa.

Aika ja paikka

Kevätlukukausi 2024, Lapin AMK, etäopetus

Oppimateriaalit

Oppimateriaali saatavilla sähköisenä e-oppikirjana sekä Moodle verkko-oppimisympäristössä. Suositeltavaa kirjallisuutta esim. Hänninen, H., Karppinen, M., Leskelä, M., Pohjakallio, M. 2022. TEKNIIKAN KEMIA. Edita Publishing Oy

Opetusmenetelmät

Oppitunnit järjestetään etäyhteyden kautta (Zoom), lisäksi itsenäisesti suoritettavia tehtäviä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Arvosteltavien kokeiden määrä (0-2 kpl) ja ajankohdat sovitaan opintojakson alussa. Opintojakson uusintatenttiminen on mahdollista opintojakson toteutusta seuraavan lukukauden loppuun mennessä. Hylättyä arvosanaa saa uusia kahdesti, hyväksyttyä kerran.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson itsenäinen suorittaminen on mahdollista. Arvioitavat suoritukset tulee olla palautettuna määräaikaan mennessä.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää käsitteet ja osaa ratkaista lineaarialgebraan liittyviä perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää käsitteet ja osaa ratkaista monipuolisesti lineaarialgebran sovellustehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää käsitteet ja osaa hyödyntää lineaarialgebraan liittyviä menetelmiä uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osaamisen arviointi perustuu arvioitaviin kokeisiin ja palautettaviin harjoitustehtäviin. Tarkempi painotus sovitaan opintojakson alussa.

Hylätty (0)

Opiskelija ei ymmärrä lineaarialgebran käsitteistöä eikä suoriudu perustehtävistä. Opiskelija ei osoita arvosanaa 1 varten riittävää osaamista.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää lineaarialgebran keskeiset käsitteet ja osaa niiden avulla ratkaista perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija hallitsee lineaarialgebran käsitteistön ja osaa ratkaista monipuolisesti aiheeseen ongelmia ja tehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee syvällisesti lineaarialgebran aiheet ja osaa soveltaa oppimaansa uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Esitietovaatimukset

Algebra, geometria ja trigonometria -opintojakso tai vastaavat tiedot.

Tavoitteet

Opiskelija hallitsee vektorien peruslaskutoimitukset ja niiden perussovellukset. Opiskelija osaa käyttää vektoreita pisteiden, suorien ja tasojen tutkimiseen kolmiulotteisessa avaruudessa.

Opiskelija hallitsee matriisien peruslaskutoimitukset ja determinantin laskemisen. Opiskelija osaa ratkaista lineaarisia yhtälöryhmiä kehittyneillä matriisilaskennan menetelmillä ja hallitsee matriisien käytön muissakin sovelluksissa, esimerkiksi kiertojen ja kytkentöjen esittämisessä tai taloustieteessä kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisessa.

Opiskelija osaa hyödyntää tietokonealgebraa vektorien ja matriisien laskutoimituksissa.

Sisältö

Opintojaksossa tarvittavat algebran, geometrian ja trigonometrian käsitteet ja rakenteet.

Vektorien peruslaskutoimitukset: summa, erotus, skalaaritulo, vektoritulo ja skalaarikolmitulo, sekä niiden tärkeimmät sovellukset. Vektorien esitysmuodot: napakoordinaatit ja komponenttimuoto. Vektoriyhtälön ratkaiseminen. Pisteet, suorat ja tasot kolmiulotteisessa avaruudessa.

Matriisien laskutoimitukset: summa, erotus, tulo, käänteismatriisi, determinantti.
Matriisien käyttö lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisemisessa. Gauss-Jordan eliminointi.
Matriisilaskennan sovelluksia esimerkiksi kiertojen ja kytkentöjen esittämisessä, todennäköisyyslaskennassa tai taloustieteessä.

Aika ja paikka

Syyslukukausi 2023. Lapin AMK, Rantavitikan kampus (Rovaniemi, Jokiväylä 11).

Oppimateriaalit

Tarvittava oppimateriaali on saatavilla Moodle verkko-oppimisympäristössä.

Suositeltavaa kirjallisuutta esim. Insinöörin matematiikka, Eero Holmlund; Maija Huuskonen; Heikki Makkonen; Jarkko Surakka; Ari Tuomenlehto, Kustantaja: Edita Publishing Oy.

Opetusmenetelmät

Luennot, ohjatusti tai itsenäisesti suoritettavat harjoitustehtävät. Osa aiheista voidaan opiskella itsenäisesti.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välikokeiden (2 kpl) ajankohdat sovitaan opintojakson alussa. Kokeiden uusinta on mahdollista opintojakson toteutusta seuraavan lukukauden loppuun mennessä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Harjoitustehtävien suorittaminen itsenäisesti on mahdollista.

Sisällön jaksotus

Opetus jakaantuu tasaisesti syyslukukaudelle (n. 4 h / viikko).

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tietää käsitteet ja osaa ratkaista lineaarialgebraan liittyviä perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija ymmärtää käsitteet ja osaa ratkaista monipuolisesti lineaarialgebran sovellustehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija ymmärtää käsitteet ja osaa soveltaa lineaarialgebraan liittyviä menetelmiä uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kokeisiin ja harjoitustehtäviin. Kokeiden osuus on noin 50 % arvioinnista ja tehtävien noin 50 %.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija osaa algebran, geometrian ja trigonometrian perusmenetelmät. Hän osaa vektorien ja matriisien peruslaskutoimitukset ja pystyy ratkaisemaan yksinkertaisia sovellustehtäviä vektorien ja matriisien avulla.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija osaa soveltaa algebran, geometrian ja trigonometrian perusmenetelmiä. Hän osaa ratkaista erilaisia sovellustehtäviä vektorien ja matriisien avulla.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa käyttää algebran, geometrian ja trigonometrian perusmenetelmiä sekä vektori- ja matriisilaskentaa uudentyyppisissäkin sovellustehtävissä.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee perustiedot asuinrakennusten, julkisten ja PK-teollisuustilojen lämmitystavoista ja lämmitysjärjestelmien toiminnoista. Opiskelija tuntee perustiedot kaukolämmityksen teknisistä ratkaisuista sekä kaukolämpöverkon ratkaisuista ja lämmöntuotannon suunnittelusta ja käytöstä.

Sisältö

Lämmitysmuodot ja niiden toimintaperiaatteet. Eri lämmitysjärjestelmien laitteistot ja niiden toiminta. Lämmitysjärjestelmän valinnan perusteet ja lämmöntarpeen määritys. Energiantarpeen ja kulutusvaihteluiden arviointi. Kaukolämmön kuluttajalaitteet ja energianmittaus. Kaukolämmön tuotanto, lämmitysvoimalaitosten perusperiaatteet, eri polttoaineet. Energiamuotojen kannattavuustarkastelu.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää eri lämmitystapojen toimintaperiaatteet ja laitteistot pääpiirteittäin. Opiskelija osaa selittää kaukolämmityksen keskeiset tekniset ratkaisut pääpiirteittäin. Opiskelija osaa arvioida energiantarpeen ja kulutusvaihtelut avustettuna.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää eri lämmitystapojen toimintaperiaatteet ja laitteistot. Opiskelija osaa selittää kaukolämmityksen keskeiset tekniset ratkaisut. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Opiskelija osaa arvioida energiantarpeen ja kulutusvaihtelut itsenäisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää eri lämmitystapojen toimintaperiaatteet ja laitteistot. Opiskelija osaa selittää kaukolämmityksen keskeiset tekniset ratkaisut. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa, arvioivaa ja virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Opiskelija osaa arvioida energiantarpeen ja kulutusvaihtelut itsenäisesti ja ajankäyttö on suunnitelmallista.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee perustiedot asuinrakennusten, julkisten ja PK-teollisuustilojen lämmitystavoista ja lämmitysjärjestelmien toiminnoista. Opiskelija tuntee perustiedot kaukolämmityksen teknisistä ratkaisuista sekä kaukolämpöverkon ratkaisuista ja lämmöntuotannon suunnittelusta ja käytöstä.

Sisältö

Lämmitysmuodot ja niiden toimintaperiaatteet. Eri lämmitysjärjestelmien laitteistot ja niiden toiminta. Lämmitysjärjestelmän valinnan perusteet ja lämmöntarpeen määritys. Energiantarpeen ja kulutusvaihteluiden arviointi. Kaukolämmön kuluttajalaitteet ja energianmittaus. Kaukolämmön tuotanto, lämmitysvoimalaitosten perusperiaatteet, eri polttoaineet. Energiamuotojen kannattavuustarkastelu.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää eri lämmitystapojen toimintaperiaatteet ja laitteistot pääpiirteittäin. Opiskelija osaa selittää kaukolämmityksen keskeiset tekniset ratkaisut pääpiirteittäin. Opiskelija osaa arvioida energiantarpeen ja kulutusvaihtelut avustettuna.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää eri lämmitystapojen toimintaperiaatteet ja laitteistot. Opiskelija osaa selittää kaukolämmityksen keskeiset tekniset ratkaisut. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Opiskelija osaa arvioida energiantarpeen ja kulutusvaihtelut itsenäisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää eri lämmitystapojen toimintaperiaatteet ja laitteistot. Opiskelija osaa selittää kaukolämmityksen keskeiset tekniset ratkaisut. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa, arvioivaa ja virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Opiskelija osaa arvioida energiantarpeen ja kulutusvaihtelut itsenäisesti ja ajankäyttö on suunnitelmallista.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää teknillisen virtausopin perusteet. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa teknisiä virtaussysteemejä. Opiskelija osaa valita pumput ja puhaltimet virtausjärjestelmiin. 

Sisältö

Lämmönsiirto: lämpötase, lämmönsiirtymismekanismit (johtuminen, konvektio ja säteily), kiehuminen, lauhtuminen, lämmönvaihtimet ja vaihtimien mitoitus. 

Aika ja paikka

5.9.-31.12.2023

Oppimateriaalit

Moodlessa ja tunnilla jaettava materiaali.
Kirjallisuus:
- Fundamentals of Heat and Mass Transfer. F.P. Incropera; D.P. DeWitt
ISBN 0-471-30460-3, 1996
- Teknillinen virtausoppi. Willi Bohl. ISBN 951-9405-28-3, 1984

Sisällön jaksotus

LÄMMÖNSIIRTO:
1. Johdanto lämmönsiirtotekniikkaan
2. Lämpötase
3. Lämmönsiirtomekanismit
3.1 Johtuminen
3.2 Konvektio
- luonnollinen konvektio
- pakotettu konvektio
3.3 Säteily
4. Kiehuminen
5. Lauhtuminen
6. Lämmönvaihtimet
VIRTAUSTEKNIIKKA:
1. Nesteiden ja kaasujen ominaisuudet
1.1 Nesteiden ja kaasujen tiheys
1.2 Viskositeetti
2. Hydrostatiikka
2.1 Vapaan nestepinnan muodostuminen
2.2 Hydrostaattinen paine
2.3 Painevoimat
2.4 Noste ja kelluminen
3. Aerostatiikka
4. Kokoonpuristamattomat virtaukset
5. Kitkallinen (todellinen) virtaus
6. Pumput
7. Puhaltimet

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää lämmönsiirtymismekanismit pääpiirteittäin. Opiskelija osaa selittää virtausopin perusperiaatteet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa laskea yksinkertaisia lämpötaselaskuja osittain itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa virtaussysteemejä osittain itsenäisesti. Opiskelija osaa valita pumput ja puhaltimet virtausjärjestelmiin osittain itsenäisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää lämmönsiirtymismekanismit. Opiskelija osaa selittää virtausopin perusperiaatteet. Opiskelija osaa laskea lämpötaselaskuja itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa virtaussysteemejä itsenäisesti. Opiskelija osaa valita pumput ja puhaltimet virtausjärjestelmiin itsenäisesti. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää lämmönsiirtymismekanismit. Opiskelija osaa selittää virtausopin perusperiaatteet. Opiskelija osaa laskea soveltavia lämpötaselaskuja itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa virtaussysteemejä itsenäisesti. Opiskelija osaa valita pumput ja puhaltimet virtausjärjestelmiin itsenäisesti. Kirjallisissa tuotoksissa opiskelija käyttää perustelevaa ja arvioivaa, virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Tehtävien suorittamisessa opiskelijan ajankäyttö on suunnitelmallista.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvosanan kuvaus, kun arvioidaan teknisten järjestelmien ja työmenetelmien osaamista, töiden johdonmukaista tekemistä, teoreettisia tietoja ja raportointitaitoja
Tyydyttävä (1) Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein. Ajankäyttö on hallitsematonta.
Tyydyttävä (2) Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein. Ajankäyttö on suunnittelematonta.
Hyvä (3) Opiskelija tekee opintojakson tavoiteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.
Hyvä (4) Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.
Kiitettävä (5) Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee lämpöopin peruskäsitteitä, kuten lämpötila, kaasun tilasuureet ja erilaiset prosessit kaasuissa, energian muodot ja termodynamiikan pääsäännöt. Opiskelija osaa laskea 1. pääsääntöön perustuvia energiataselaskuja. Opiskelija tuntee lämmön siirtymistavat. Opiskelija ymmärtää lämpövoimakoneen ja jäähdytyskoneen toimintaperiaatteen ja osaa laskea prosessin toiminta-arvoja. Opiskelija tuntee Carnot -hyötysuhteen merkityksen teoreettiselle maksimihyötysuhteelle. Opiskelija ymmärtää erilaisten energianmuuntoprosessien toimintaperiaatteen sekä osaa laskea yksinkertaisia polttomoottori-, kaasuturbiini- ja höyryvoimalaitosprosesseja. . Opiskelija osaa laskea ideaalikaasuseosten ja kostean ilman ominaisuuksia. Opiskelija osaa laskea ilmastointitekniikan perusprosesseja kuten ilman lämmitys ja kostutus käyttäen. Opiskelija oppii lukemaan tilapiirroksia.

Sisältö

Lämpötila ja sen mittaaminen. Lämpöenergia ja lämpötaselaskut. Lämmön siirtymistavat. Lämpöopin pääsäännöt. Perusprosessit kaasuissa. Lämpövoima- ja jäähdytyskoneet. Ilman kosteus ja ilmastointi.

Aika ja paikka

Opetus pääosin ZOOM:ssa. Kaksi ohjauskertaa lähijaksoilla.
Toteutusaika 8.1.24 - 10.5.24

Oppimateriaalit

Luentomateriaali ja tehtävät Moodlessa

Opetusmenetelmät

Luennot + harjoitukset 24 h
Itsenäistä työskentelyä etätehtävien parissa

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Moodle tentti, ajoista sovitaan luentojen yhteydessä

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Kurssin voi suorittaa itsenäisesti Moodle - työtilan materiaalien avulla.

Sisällön jaksotus

Luennot pidetään aikavälillä 8.1.24 - 10.5.24

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tietää ja tuntee käsitteet ja osaa ratkaista perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Osaa ratkaista vaativampia sovellustehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Osaa soveltaa menetelmiä uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu etätehtäviin (2/3) ja tenttiin (1/3).

Hylätty (0)

Opiskelija ei tee opintojakson tavoitteiden mukaisia tehtäviä.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein. Ajankäyttö on suunnittelematonta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää kylmäteknisten laitteiden ja laitosten suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Opiskelija ymmärtää lämpöpumppujen suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Opiskelija osaa käyttää lg p,h-diagrammeja.

Sisältö

Kylmätekniikka faasimuutosten avulla, lg p,h-diagrammit. Kylmäaineet. Kylmälaitteiden mitoitus, höyrystimen ja lauhduttimen lämmönsiirto, kylmäkoneen toimintapisteen määrittäminen. Jäähdytyslaitosten suunnittelu, lämpöeristeet. 

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää kylmäteknisten laitteiden ja laitosten toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa selittää lämpöpumppujen toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa käyttää lg p,h-diagrammeja osittain itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kylmäteknisiä laitteita ja laitoksia osittain itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa lämpöpumppuja osittain itsenäisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää kylmäteknisten laitteiden ja laitosten toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Opiskelija osaa selittää lämpöpumppujen toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperustee. Opiskelija osaa käyttää lg p,h-diagrammeja itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kylmäteknisiä laitteita ja laitoksia itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa lämpöpumppuja itsenäisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää kylmäteknisten laitteiden ja laitosten toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Opiskelija osaa selittää lämpöpumppujen toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperustee. Opiskelija osaa käyttää lg p,h-diagrammeja itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kylmäteknisiä laitteita ja laitoksia itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa lämpöpumppuja itsenäisesti.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää kylmäteknisten laitteiden ja laitosten suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Opiskelija ymmärtää lämpöpumppujen suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Opiskelija osaa käyttää lg p,h-diagrammeja.

Sisältö

Kylmätekniikka faasimuutosten avulla, lg p,h-diagrammit. Kylmäaineet. Kylmälaitteiden mitoitus, höyrystimen ja lauhduttimen lämmönsiirto, kylmäkoneen toimintapisteen määrittäminen. Jäähdytyslaitosten suunnittelu, lämpöeristeet. 

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää kylmäteknisten laitteiden ja laitosten toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa selittää lämpöpumppujen toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa käyttää lg p,h-diagrammeja osittain itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kylmäteknisiä laitteita ja laitoksia osittain itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa lämpöpumppuja osittain itsenäisesti.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää kylmäteknisten laitteiden ja laitosten toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Opiskelija osaa selittää lämpöpumppujen toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperustee. Opiskelija osaa käyttää lg p,h-diagrammeja itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kylmäteknisiä laitteita ja laitoksia itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa lämpöpumppuja itsenäisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää kylmäteknisten laitteiden ja laitosten toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Opiskelija osaa selittää lämpöpumppujen toimintaperiaatteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperustee. Opiskelija osaa käyttää lg p,h-diagrammeja itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa kylmäteknisiä laitteita ja laitoksia itsenäisesti. Opiskelija osaa suunnitella ja mitoittaa lämpöpumppuja itsenäisesti.

Tavoitteet

Opiskelija osaa käsitellä voimasysteemejä, ratkaista voimasuureita tasapainoyhtälöistä sekä osaa muodostaa rasituskuvioita tavanomaisille rakenteille ja rakenneosille. Lisäksi opiskelija osaa määrittää tavanomaisen sauvarakenteen sisäiset jännitykset ja ymmärtää niiden ja muodonmuutosten välisen riippuvuuden. 

Sisältö

Mekaniikan peruslait ja -käsitteet, partikkelin statiikka, jäykän kappaleen tasostatiikka ja kappaleen sisäiset rasitukset: jännitys ja muodonmuutos, lämpöjännitys, taivutusjännitys, leikkausjännitys, taipuma, vääntö, nurjahdus ja yhdistetyt jännitykset  

Aika ja paikka

Opintojakso toteutetaan kevätlukukaudella 2024. Toteutus tapahtuu Lapin AMK, Rantavitikan kampuksella (Jokiväylä 11, Rovaniemi).

Oppimateriaalit

Mekaniikka: Moodlessa oleva opintomoniste sekä muu materiaali.   Lujuusoppi: Esa Hietikko: Palkki, lujuuslaskennan perusteet, 2015 sekä oppimateriaalit Moodlessa (kirjan hankinta ei ole välttämätön).

Opetusmenetelmät

Luennot, laskuharjoitukset ja tentti.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksosta pidetään kaksi tenttiä. Mekaniikan tentti pidetään erikseen ilmoitettavan ajankohtana opintojakson puolessa välissä.
Lujuusopin tentti pidetään erikseen ilmoitettuna ajankohtana opintojakson lopulla. Uusintamahdollisuuksia järjestetään tarpeen mukaan.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määrittää rakenteeseen kohdistuvat voimat ja laatia tarvittavat tasapainoyhtälöt sekä osaa nimetä rakenteen sisäiset jännitykset ja niiden määrittämisen yleiset periaatteet.  

Opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia perustehtäviä esimerkin mukaan. 

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa muodostaa rasituskuvioita rakenneosille ja ratkaista voimasuureita tasapaino-yhtälöistä. Hän osaa mitoittaa yksinkertaisen sauvarakenteen ja märittää sen muodonmuutokset. Opiskelija hallitsee lämpöjännitysten ja taipumien keskeiset ratkaisuperiaatteet. 

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa mekaniikan ja lujuusopin perussääntöjä monipuolisesti käytännön tilanteisiin ja ratkaista myös vaativampia kuormitustapauksia.  

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointiasteikko: Kiitettävä 5 - Tyydyttävä 1 - Hylätty

Tentin painoarvo 80%. Tentti pitää olla hyväksytysti suoritettu, jotta opintojaksosta saa arvosanan.
Tuntiaktiivisuus 20 % (määräytyy laskuharjoitusten perusteella, tämä osio on vapaaehtoinen)

Esitietovaatimukset

Algebra, geometria ja trigonometria
Fysiikan perusteet

Tavoitteet

Opiskelija osaa käsitellä voimasysteemejä, ratkaista voimasuureita tasapainoyhtälöistä sekä osaa muodostaa rasituskuvioita tavanomaisille rakenteille ja rakenneosille. Lisäksi opiskelija osaa määrittää tavanomaisen sauvarakenteen sisäiset jännitykset ja ymmärtää niiden ja muodonmuutosten välisen riippuvuuden. 

Sisältö

Mekaniikan peruslait ja -käsitteet, partikkelin statiikka, jäykän kappaleen tasostatiikka ja kappaleen sisäiset rasitukset: jännitys ja muodonmuutos, lämpöjännitys, taivutusjännitys, leikkausjännitys, taipuma, vääntö, nurjahdus ja yhdistetyt jännitykset  

Aika ja paikka

Opintojakso toteutetaan keväällä 2024. Pääosa opetuksesta toteutetaan Zoom- verkkoympäristössä.
Lähipäivien opetus järjestetään (erikseen ilmoitettavina ajankohtina) Lapin AMK, Rantavitikan kampuksella (Jokiväylä 11, Rovaniemi).

Oppimateriaalit

Mekaniikka: Moodlessa oleva opintomoniste sekä muu materiaali.   Lujuusoppi: Esa Hietikko: Palkki, lujuuslaskennan perusteet, 2015 sekä oppimateriaalit Moodlessa (kirjan hankinta ei ole välttämätön).

Opetusmenetelmät

Luennot, laskuharjoitukset ja tentti.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksosta pidetään kaksi tenttiä. Mekaniikan tentti pidetään erikseen ilmoitettavan ajankohtana opintojakson puolessa välissä.
Lujuusopin tentti pidetään erikseen ilmoitettuna ajankohtana opintojakson lopulla. Uusintamahdollisuuksia järjestetään tarpeen mukaan.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa määrittää rakenteeseen kohdistuvat voimat ja laatia tarvittavat tasapainoyhtälöt sekä osaa nimetä rakenteen sisäiset jännitykset ja niiden määrittämisen yleiset periaatteet.  

Opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia perustehtäviä esimerkin mukaan. 

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa muodostaa rasituskuvioita rakenneosille ja ratkaista voimasuureita tasapaino-yhtälöistä. Hän osaa mitoittaa yksinkertaisen sauvarakenteen ja märittää sen muodonmuutokset. Opiskelija hallitsee lämpöjännitysten ja taipumien keskeiset ratkaisuperiaatteet. 

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa soveltaa mekaniikan ja lujuusopin perussääntöjä monipuolisesti käytännön tilanteisiin ja ratkaista myös vaativampia kuormitustapauksia.  

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointiasteikko: Kiitettävä 5 - Tyydyttävä 1 - Hylätty

Tentin painoarvo 80%. Tentti pitää olla hyväksytysti suoritettu, jotta opintojaksosta saa arvosanan.
Tuntiaktiivisuus 20 % (määräytyy laskuharjoitusten perusteella, tämä osio on vapaaehtoinen)

Esitietovaatimukset

Algebra, geometria ja trigonometria
Fysiikan perusteet

Tavoitteet

Opiskelija osaa rakennustekniikan perusmittaukset. Opiskelija tuntee mittausten virhelähteet ja niiden asettamat vaatimukset mittauksille. Opiskelija osaa yhdyskuntasuunnittelun prosessin, suunnittelussa tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja alaan liittyvän lainsäädännön sisällön.

Sisältö

Rakentamiseen liittyviä maanmittaustekniikan perusteita. Kiinteistötekniikan perusteet, maankäytön suunnittelun perusteet, rakentamisen luvat sekä kaavaprosessit.

Aika ja paikka

Syksy 2023, Rovaniemi

Oppimateriaalit

Luentomateriaalit, soveltuvin osin Laurila, P. 2012. Mittaus- ja kartoitustekniikan perusteet. Rovaniemen ammattikorkeakoulu, julkaisusarja D nro 3 sekä maankäyttöön ja sen suunnitteluun sekä kiinteistöihin liittyvät lait ja asetukset

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitukset ja harjoitustehtävät.

Oppimistehtävät liittyvät mittausharjoituksiin, rakentamisen mittauksiin ja lupiin, kiinteistöihin sekä kaavaprosseihin.
Opiskelijan ohjaus tapahtuu kontaktitunnilla ja tarvittaessa sähköisten järjestelmien avulla, joko yksilö- tai ryhmäohjauksena.
Palautetta opiskelija saa suoraan kontaktitunneilla opintojakson edetessä, sähköisten järjestelmien kautta ja opintojakson lopussa kokonaispalautteen.
Oppimisympäristöinä toimivat Lapin AMK:n tilat sekä oppilaitoksen piha-alueet.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ilmoitetaan Moodlessa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa opastetusti käyttää maanmittaustekniikan perusmittalaitteita (vaaituskoje, satelliittipaikannin, takymetri) ja ymmärtää näillä kojeilla tehtävien mittausten perusperiaatteita. Opiskelija tunnistaa maankäytön sekä lupaprosessien perusteet ja niihin liittyvää lainsäädäntöä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa käyttää maanmittaustekniikan perusmittalaitteita (vaaituskoje, satelliittipaikannin, takymetri) sekä opastetusti että itsenäisesti ja ymmärtää näillä kojeilla tehtävien mittausten periaatteet ja merkityksen rakennusmittauksissa. Opiskelija osaa maankäytön sekä lupaprosessin ja niihin liittyvää lainsäädäntöä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa käyttää maanmittaustekniikan perusmittalaitteita (vaaituskoje, satelliittipaikannin, takymetri) sekä itsenäisesti, ymmärtää näillä kojeilla tehtävien mittausten periaatteet ja mittausten merkityksen rakennusmittausten ja valtakunnallisten sijaintimittausten osalta. Opiskelija osaa ammattimaisesti soveltaa maankäytön lainsäädäntöä ja ymmärtää lupaprosessin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Yksilöarviointi
Ryhmäarviointi
Tuotosarviointia tuotosten laadun ja oikeellisuuden perusteella
Tuotoksiin on arviointikriteerit asteikolla 0-5 (Moodle)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä (1)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein. Ajankäyttö on hallitsematonta.

Tyydyttävä (2)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein. Ajankäyttö on suunnittelematonta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä (3)
Opiskelija tekee opintojakson tavoiteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.

Hyvä (4)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä (5)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista.

Tavoitteet

Opiskelija osaa rakennustekniikan perusmittaukset. Opiskelija tuntee mittausten virhelähteet ja niiden asettamat vaatimukset mittauksille. Opiskelija osaa yhdyskuntasuunnittelun prosessin, suunnittelussa tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja alaan liittyvän lainsäädännön sisällön.

Sisältö

Rakentamiseen liittyviä maanmittaustekniikan perusteita. Kiinteistötekniikan perusteet, maankäytön suunnittelun perusteet, rakentamisen luvat sekä kaavaprosessit.

Aika ja paikka

Syksy 2023, Rovaniemi

Oppimateriaalit

Luentomateriaalit, soveltuvin osin Laurila, P. 2012. Mittaus- ja kartoitustekniikan perusteet. Rovaniemen ammattikorkeakoulu, julkaisusarja D nro 3 sekä maankäyttöön ja sen suunnitteluun sekä kiinteistöihin liittyvät lait ja asetukset

Opetusmenetelmät

Luennot, harjoitukset ja harjoitustehtävät.

Oppimistehtävät liittyvät mittausharjoituksiin, rakentamisen mittauksiin ja lupiin, kiinteistöihin sekä kaavaprosseihin.
Opiskelijan ohjaus tapahtuu kontaktitunnilla ja tarvittaessa sähköisten järjestelmien avulla, joko yksilö- tai ryhmäohjauksena.
Palautetta opiskelija saa suoraan kontaktitunneilla opintojakson edetessä, sähköisten järjestelmien kautta ja opintojakson lopussa kokonaispalautteen.
Oppimisympäristöinä toimivat Lapin AMK:n tilat sekä oppilaitoksen piha-alueet.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ilmoitetaan Moodlessa.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa opastetusti käyttää maanmittaustekniikan perusmittalaitteita (vaaituskoje, satelliittipaikannin, takymetri) ja ymmärtää näillä kojeilla tehtävien mittausten perusperiaatteita. Opiskelija tunnistaa maankäytön sekä lupaprosessien perusteet ja niihin liittyvää lainsäädäntöä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa käyttää maanmittaustekniikan perusmittalaitteita (vaaituskoje, satelliittipaikannin, takymetri) sekä opastetusti että itsenäisesti ja ymmärtää näillä kojeilla tehtävien mittausten periaatteet ja merkityksen rakennusmittauksissa. Opiskelija osaa maankäytön sekä lupaprosessin ja niihin liittyvää lainsäädäntöä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa käyttää maanmittaustekniikan perusmittalaitteita (vaaituskoje, satelliittipaikannin, takymetri) sekä itsenäisesti, ymmärtää näillä kojeilla tehtävien mittausten periaatteet ja mittausten merkityksen rakennusmittausten ja valtakunnallisten sijaintimittausten osalta. Opiskelija osaa ammattimaisesti soveltaa maankäytön lainsäädäntöä ja ymmärtää lupaprosessin.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Yksilöarviointi
Ryhmäarviointi
Tuotosarviointia tuotosten laadun ja oikeellisuuden perusteella
Tuotoksiin on arviointikriteerit asteikolla 0-5 (Moodle)

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä (1)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija kuvaa tekemistään lähinnä arkikielen käsittein. Ajankäyttö on hallitsematonta.

Tyydyttävä (2)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät osittain itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu ylittävät työlle asetetut minimivaatimukset. Tulosten raportoinnissa on jonkin verran asiavirheitä ja kielellisiä puutteita. Opiskelija pyrkii kuvaamaan tekemistään ammattikielen käsittein. Ajankäyttö on suunnittelematonta.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä (3)
Opiskelija tekee opintojakson tavoiteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tulosten raportointi on lähes virheetöntä ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.

Hyvä (4)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat laadukasta. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja hyvää ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on hallinnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä (5)
Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa virheetöntä ammatti- ja asiakieltä. Ajankäyttö on suunnitelmallista.

Tavoitteet

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on olennainen osa ammattikorkeakoulututkintoa. Perusharjoittelu on tavoitteellista ja monipuolista työtä, jonka aikana tutustut ja perehdyt työelämän pelisääntöihin ja oman opiskelualasi keskeisiin työtehtäviin. Harjoittelu opettaa sinua soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissasi ja auttaa sinua suuntaamaan opintojasi omien urasuunnitelmiesi mukaisesti.

Yleiset ohjeet:
- harjoittelun (perusharjoittelu 1 ja 2) alkaessa: harjoitteluinfoon osallistuminen, Webropol-kyselyn ja harjoitteluraportin suunnitteluosuuden tekeminen

- harjoittelun suoritus (6 vko:a, 240 h)

- harjoittelun päättyessä: palautetaan vaaditut dokumentit, täytetään Webropol-kysely (osaamisen mittaus) sekä osallistutaan työharjoitteluseminaariin

Yleiset ohjeet:
- harjoittelun (perusharjoittelu 1 ja 2) alkaessa: harjoitteluinfoon osallistuminen, Webropol-kyselyn ja harjoitteluraportin suunnitteluosuuden tekeminen

- harjoittelun suoritus (6 vko:a, 240 h)

- harjoittelun päättyessä: palautetaan vaaditut dokumentit, täytetään Webropol-kysely (osaamisen mittaus) sekä osallistutaan työharjoitteluseminaariin

Sisältö

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on olennainen osa ammattikorkeakoulututkintoa. Perusharjoittelu on tavoitteellista ja monipuolista työtä, jonka aikana tutustut ja perehdyt työelämän pelisääntöihin ja alan keskeisiin työtehtäviin. Harjoittelu opettaa sinua soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissasi ja auttaa sinua suuntaamaan opintojasi omien urasuunnitelmiesi mukaisesti.

Aika ja paikka

Harjoittelua voi kerryttää lukukauden aikana arki- ja iltatöissä sekä opetuksettomana aikana 15.5-31.8.
10 op vastaa noin 6,5 viikon työharjoitteluaikaa.

Opetusmenetelmät

Perusharjoittelu on ensimmäinen harjoittelujakso rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa. Harjoituksen sisällöksi soveltuu monenlaiset tekniset työtehtävät. 10 opintopistettä vastaavan harjoittelujakson minimipituus on noin 6,5 viikkoa.
Jos harjoittelu on palkatonta harjoittelua, tehdään harjoittelusopimus. Jos harjoittelusta saa palkkaa, työsopimus riittää.
Harjoittelua ei ohjata oppilaitoksen puolesta.
Harjoittelujakson päätyttyä laaditaan harjoitteluraportti. Raportti ja työtodistus palautetaan Moodlen työtilaan "Perusharjoittelu (R501RL137 ja TELU121) Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri- ja rakennusmestariryhmät" (avain TELU121) Tämä on rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yhteinen perusharjoittelun työtila. Muita Moodlen työtiloja ei ole perusharjoittelun raportin ja työtodistuksen palautukseen käytössä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty
Opiskelija on suorittanut vaaditun harjoitteluajan (6 vkoa) omaan opiskelualaansa liittyvissä työympäristöissä ja -tehtävissä. Ennen harjoittelun aloittamista opiskelija on osallistunut harjoittelun infotilaisuuteen, täyttänyt Webropol-kysymykset sekä täyttänyt harjoittelukirjasta vaaditut osuudet. Harjoittelun päättymisen jälkeen opiskelija on tuottanut ja palauttanut harjoitteluun vaadittavat dokumentit (harjoittelusopimus, harjoittelijakirja) ja osallistunut työharjoitteluseminaariin. Opiskelija osaa kuvata omaa osaamista ja valmiuksia suhteessa harjoittelun suorittamiseen ja osaa kertoa harjoittelupaikasta ja -tehtävistä sekä kykenee arvioimaan osaamisen kehittymistä suhteessa harjoittelun tavoitteisiin.

Hylätty
Opiskelija ei ole suorittanut vaadittua harjoitteluajanjaksoa oman opiskelualansa työtehtävissä tai hän ei ole palauttanut harjoittelun suorittamiseen liittyviä dokumentteja eikä ole osallistunut työharjoitteluseminaariin.

Tavoitteet

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on olennainen osa ammattikorkeakoulututkintoa. Perusharjoittelu on tavoitteellista ja monipuolista työtä, jonka aikana tutustut ja perehdyt työelämän pelisääntöihin ja oman opiskelualasi keskeisiin työtehtäviin. Harjoittelu opettaa sinua soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissasi ja auttaa sinua suuntaamaan opintojasi omien urasuunnitelmiesi mukaisesti.

Yleiset ohjeet:
- harjoittelun (perusharjoittelu 1 ja 2) alkaessa: harjoitteluinfoon osallistuminen, Webropol-kyselyn ja harjoitteluraportin suunnitteluosuuden tekeminen

- harjoittelun suoritus (6 vko:a, 240 h)

- harjoittelun päättyessä: palautetaan vaaditut dokumentit, täytetään Webropol-kysely (osaamisen mittaus) sekä osallistutaan työharjoitteluseminaariin

Yleiset ohjeet:
- harjoittelun (perusharjoittelu 1 ja 2) alkaessa: harjoitteluinfoon osallistuminen, Webropol-kyselyn ja harjoitteluraportin suunnitteluosuuden tekeminen

- harjoittelun suoritus (6 vko:a, 240 h)

- harjoittelun päättyessä: palautetaan vaaditut dokumentit, täytetään Webropol-kysely (osaamisen mittaus) sekä osallistutaan työharjoitteluseminaariin

Sisältö

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on olennainen osa ammattikorkeakoulututkintoa. Perusharjoittelu on tavoitteellista ja monipuolista työtä, jonka aikana tutustut ja perehdyt työelämän pelisääntöihin ja alan keskeisiin työtehtäviin. Harjoittelu opettaa sinua soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissasi ja auttaa sinua suuntaamaan opintojasi omien urasuunnitelmiesi mukaisesti.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty
Opiskelija on suorittanut vaaditun harjoitteluajan (6 vkoa) omaan opiskelualaansa liittyvissä työympäristöissä ja -tehtävissä. Ennen harjoittelun aloittamista opiskelija on osallistunut harjoittelun infotilaisuuteen, täyttänyt Webropol-kysymykset sekä täyttänyt harjoittelukirjasta vaaditut osuudet. Harjoittelun päättymisen jälkeen opiskelija on tuottanut ja palauttanut harjoitteluun vaadittavat dokumentit (harjoittelusopimus, harjoittelijakirja) ja osallistunut työharjoitteluseminaariin. Opiskelija osaa kuvata omaa osaamista ja valmiuksia suhteessa harjoittelun suorittamiseen ja osaa kertoa harjoittelupaikasta ja -tehtävistä sekä kykenee arvioimaan osaamisen kehittymistä suhteessa harjoittelun tavoitteisiin.

Hylätty
Opiskelija ei ole suorittanut vaadittua harjoitteluajanjaksoa oman opiskelualansa työtehtävissä tai hän ei ole palauttanut harjoittelun suorittamiseen liittyviä dokumentteja eikä ole osallistunut työharjoitteluseminaariin.

Tavoitteet

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on olennainen osa ammattikorkeakoulututkintoa. Perusharjoittelu on tavoitteellista ja monipuolista työtä, jonka aikana tutustut ja perehdyt työelämän pelisääntöihin ja oman opiskelualasi keskeisiin työtehtäviin. Harjoittelu opettaa sinua soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissasi ja auttaa sinua suuntaamaan opintojasi omien urasuunnitelmiesi mukaisesti.

Yleiset ohjeet:
- harjoittelun (perusharjoittelu 1 ja 2) alkaessa: harjoitteluinfoon osallistuminen, Webropol-kyselyn ja harjoitteluraportin suunnitteluosuuden tekeminen

- harjoittelun suoritus (6 vko:a, 240 h)

- harjoittelun päättyessä: palautetaan vaaditut dokumentit, täytetään Webropol-kysely (osaamisen mittaus) sekä osallistutaan työharjoitteluseminaariin

Yleiset ohjeet:
- harjoittelun (perusharjoittelu 1 ja 2) alkaessa: harjoitteluinfoon osallistuminen, Webropol-kyselyn ja harjoitteluraportin suunnitteluosuuden tekeminen

- harjoittelun suoritus (6 vko:a, 240 h)

- harjoittelun päättyessä: palautetaan vaaditut dokumentit, täytetään Webropol-kysely (osaamisen mittaus) sekä osallistutaan työharjoitteluseminaariin

Sisältö

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on olennainen osa ammattikorkeakoulututkintoa. Perusharjoittelu on tavoitteellista ja monipuolista työtä, jonka aikana tutustut ja perehdyt työelämän pelisääntöihin ja alan keskeisiin työtehtäviin. Harjoittelu opettaa sinua soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissasi ja auttaa sinua suuntaamaan opintojasi omien urasuunnitelmiesi mukaisesti.

Aika ja paikka

Päiväopiskelijoiden lukukausiharjoittelun suorittamiseksi on varattu aikaa toukokuun alkupuolelta elokuun loppuun.

Opetusmenetelmät

Perusharjoittelu on ensimmäinen harjoittelujakso rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa. Harjoituksen sisällöksi soveltuu monenlaiset tekniset työtehtävät. 10 opintopistettä vastaavan harjoittelujakson minimipituus on noin 6,5 viikkoa.
Jos harjoittelu on palkatonta harjoittelua, tehdään harjoittelusopimus. Jos harjoittelusta saa palkkaa, työsopimus riittää.
Harjoittelua ei ohjata oppilaitoksen puolesta.
Harjoittelujakson päätyttyä tehdään harjoitteluraportti. Raportti ja työtodistus palautetaan Moodlen työtilaan "Perusharjoittelu (R501RL137 ja TELU121) Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri- ja rakennusmestariryhmät" (avain TELU121) Tämä on rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yhteinen perusharjoittelun työtila. Muita Moodlen työtiloja ei ole perusharjoittelun raportin ja työtodistuksen palautukseen käytössä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty
Opiskelija on suorittanut vaaditun harjoitteluajan (6 vkoa) omaan opiskelualaansa liittyvissä työympäristöissä ja -tehtävissä. Ennen harjoittelun aloittamista opiskelija on osallistunut harjoittelun infotilaisuuteen, täyttänyt Webropol-kysymykset sekä täyttänyt harjoittelukirjasta vaaditut osuudet. Harjoittelun päättymisen jälkeen opiskelija on tuottanut ja palauttanut harjoitteluun vaadittavat dokumentit (harjoittelusopimus, harjoittelijakirja) ja osallistunut työharjoitteluseminaariin. Opiskelija osaa kuvata omaa osaamista ja valmiuksia suhteessa harjoittelun suorittamiseen ja osaa kertoa harjoittelupaikasta ja -tehtävistä sekä kykenee arvioimaan osaamisen kehittymistä suhteessa harjoittelun tavoitteisiin.

Hylätty
Opiskelija ei ole suorittanut vaadittua harjoitteluajanjaksoa oman opiskelualansa työtehtävissä tai hän ei ole palauttanut harjoittelun suorittamiseen liittyviä dokumentteja eikä ole osallistunut työharjoitteluseminaariin.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee projektihallinnan peruskäsitteet sekä osaa työskennellä projektissa. Opiskelija osaa laatia jäsentyneitä ja ymmärrettäviä kirjallisia ja suullisia tuotoksia annettujen ohjeiden ja mallien mukaan. Opiskelija sitoutuu projektiryhmän työhön.

Sisältö

Projektinhallinta
- Peruskäsitteet
- Projektin organisointi ja käynnistys
- Projektisuunnitelma
- Projektin vaiheistus ja ositus
- Aikataulutus
- Riskit


Viestintä
- Kirjallinen viestintä: referointi, yhteisöllinen kirjoittaminen, ryhmäessee, projektiraportoinnin perusteet, lähteet, viitteet, asiakirjat, rekrytointi.
- Suullinen viestintä: ryhmädynamiikka, viestintä ryhmässä, projektiviestinnän perusteet, esiintymisharjoitukset.
- Tiedonhankinta. Tiedonhankintataitojen kehittäminen.

Opintojakso sisältää kolme opintopistettä viestintää.

Aika ja paikka

Rovaniemi syksy 2023.

Oppimateriaalit

Projektihallinnan käsikirja, Risto Pelin.

Moodlessa oleva materiaali.

Opetusmenetelmät

Luennot ja lukukausiprojekti ryhmätyönä.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset viestinnän oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset.

Opiskelija osallistuu projektityöhön vähäisellä panoksella.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset viestinnän oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu on pääosin hyvällä tasolla.

Opiskelija osallistuu projektityöhön merkittävällä panoksella projektiryhmän jäsenenä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset viestinnän oppimistehtävät itsenäisesti ja korkeatasoisesti.

Opiskelija osallistuu projektityöhön merkittävällä panoksella projektiryhmän jäsenenä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hylätty 0 - Kiitettävä 5.

T(1-2): Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset viestinnän oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Opiskelija osallistuu projektityöhön vähäisellä panoksella.

H(3-4): Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset viestinnän oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu on pääosin hyvällä tasolla. Opiskelija osallistuu projektityöhön merkittävällä panoksella projektiryhmän jäsenenä.

K(5): Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset viestinnän oppimistehtävät itsenäisesti ja korkeatasoisesti.
Opiskelija osallistuu projektityöhön merkittävällä panoksella projektiryhmän jäsenenä.

Viestinnän opettaja arvioi projektityön osana viestinnän arviointia.

Lukukausiprojektin osiot mukana projektinhallinnan lisäksi Infrarakentamisen ja Geotekniikan arvioinnissa.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee projektihallinnan peruskäsitteet sekä osaa työskennellä projektissa. Opiskelija osaa laatia jäsentyneitä ja ymmärrettäviä kirjallisia ja suullisia tuotoksia annettujen ohjeiden ja mallien mukaan. Opiskelija sitoutuu projektiryhmän työhön.

Sisältö

Projektinhallinta
- Peruskäsitteet
- Projektin organisointi ja käynnistys
- Projektisuunnitelma
- Projektin vaiheistus ja ositus
- Aikataulutus
- Riskit


Viestintä
- Kirjallinen viestintä: referointi, yhteisöllinen kirjoittaminen, ryhmäessee, projektiraportoinnin perusteet, lähteet, viitteet, asiakirjat, rekrytointi.
- Suullinen viestintä: ryhmädynamiikka, viestintä ryhmässä, projektiviestinnän perusteet, esiintymisharjoitukset.
- Tiedonhankinta. Tiedonhankintataitojen kehittäminen.

Opintojakso sisältää kolme opintopistettä viestintää.

Aika ja paikka

Rovaniemi syksy 2023.

Oppimateriaalit

Projektihallinnan käsikirja, Risto Pelin.

Moodlessa oleva materiaali.

Opetusmenetelmät

Luennot ja lukukausiprojekti ryhmätyönä.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset viestinnän oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset.

Opiskelija osallistuu projektityöhön vähäisellä panoksella.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset viestinnän oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu on pääosin hyvällä tasolla.

Opiskelija osallistuu projektityöhön merkittävällä panoksella projektiryhmän jäsenenä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset viestinnän oppimistehtävät itsenäisesti ja korkeatasoisesti.

Opiskelija osallistuu projektityöhön merkittävällä panoksella projektiryhmän jäsenenä.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hylätty 0 - Kiitettävä 5.

T(1-2): Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset viestinnän oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset. Opiskelija osallistuu projektityöhön vähäisellä panoksella.

H(3-4): Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset viestinnän oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekemisen laatu on pääosin hyvällä tasolla. Opiskelija osallistuu projektityöhön merkittävällä panoksella projektiryhmän jäsenenä.

K(5): Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset viestinnän oppimistehtävät itsenäisesti ja korkeatasoisesti.
Opiskelija osallistuu projektityöhön merkittävällä panoksella projektiryhmän jäsenenä.

Viestinnän opettaja arvioi projektityön osana viestinnän arviointia.

Lukukausiprojektin osiot mukana projektinhallinnan lisäksi Infrarakentamisen ja Geotekniikan arvioinnissa.

Tavoitteet

Opiskelija osaa toimia kokouksen puheenjohtajana myös verkkoympäristössä ja hallitsee rakennusalan kokouskäytänteet ja -dokumentoinnin.

Opiskelija tuntee neuvotteluprosessin vaiheet, strategiat ja taktiikat ja osaa soveltaa niitä oman alan neuvottelutilanteissa. 

Opiskelija harjaantuu vaativiin ammatillisiin vuorovaikutustilanteisiin esimiesviestinnässä. 

Opiskelija osaa hyödyntää ulkoisessa ja sisäisessä tiedottamisessa erilaisia viestintäkanavia ja -välineitä sekä harjaantuu argumentoivaan ja analysoivaan kirjalliseen ja suulliseen raportointiin.  

Opiskelija tuntee rakennusalan työlainsäädännön ja osaa soveltaa niitä rakentamisessa.

Sisältö

Kokouksen kulku, kokoustoimihenkilöiden tehtävät, äänestystavat ja -järjestykset, kokousasiakirjat, oman alan kokoukset, etäkokoukset

Neuvottelustrategiat ja -taktiikat, argumentointi

Esimies- ja johtamisviestintä

Ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen, organisaatioviestintä

Kirjallinen ja suullinen raportointi toimeksiantona, kuten TKI-yhteistyönä 

Työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, yhteistoimintalaki, rakennusalan työehtosopimukset, esimiehen tehtävät, työmaan turvallisuuteen liittyvät ilmoitukset ja tarkastukset sekä luvat. 

Aika ja paikka

Syksy 2023.

Oppimateriaalit

Työlainsäädäntö: Moodlen työtilassa jaettu materiaali.

Asiantuntijavistintä: Areena - yritysvistinnän käsikirja, Tekniikan viestintä ja materiaali Moodlessa.

Opetusmenetelmät

Työlainsäädäntö: Luennot.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa pitää kokouksen ja dokumentoida sen sekä kohdata asiakkaan ammatillisessa neuvottelutilanteessa, vaikka vuorovaikutuksessa onkin puutteita.  

Opiskelija tunnistaa esimies- ja organisaatioviestinnän perusteet. Opiskelijan viestiminen ammatillisissa vuorovaikutustilanteissa on yksipuolista ja puutteellista. 

Opiskelija osaa tuottaa asiakirjoja ja raportteja ohjeiden ja mallien mukaan. Opiskelija osaa käyttää lähteitä, mutta referointi on nimellistä.

Opiskelija tunnistaa oman alan työsuhteen ehtojen määräytymisen sekä työ- ja virkaehtosopimusoikeuden, työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan, työsuojelun, työaikalain,YT-lain, työturvallisuuslait ja -määräykset ja TES-järjestelmän.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa toimia vakuuttavasti kokouksen puheenjohtajana ja osaa ottaa huomioon erilaiset asiakkaat ammatillisissa neuvottelutilanteissa.

Opiskelija osaa käyttää viestinnän keinoja ja teknologioita organisaatioviestinnässä, johtamisessa ja esimiestyössä. Opiskelija viestii esimiehenä vuorovaikutustilanteissa ymmärrettävästi ja selkeästi.

Opiskelija osaa tuottaa asiakirjoja ja raportteja, jossa olennainen tieto on hyvin tiivistetty, rakenne on selkeä sekä kieli ja tyyli hyvä. Opiskelija osaa käyttää relevantteja ja monipuolisia lähteitä ja referoida omasanaisesti.

Opiskelija osaa määritellä, miten oman alan työlainsäädännön osa-alueita käytetään rakennusalalla, kuten työsuhteen ehtojen määräytymisen sekä työ- ja virkaehtosopimusoikeuden, työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan, työsuojelun, työaikalain,YT-lain, työturvallisuuslait ja -määräykset ja TES-järjestelmän.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa johtaa sujuvasti kokous- ja neuvottelutilanteita. Hän tuntee hyvin kokoustekniikan ja neuvottelun strategiat ja taktiikat. Vuorovaikutus on ammattimaista ja monipuolista. 

Opiskelija viestii jäsentyneesti ja havainnollisesti johtamiseen ja esimiestyöhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa.

Opiskelija osaa tuottaa asiakirjoja ja raportteja, joissa olennainen tieto erinomaisesti jäsennelty ja tiivistetty ja joiden kieli ja tyyli on hallittua. Havainnollistaminen on monipuolista. Opiskelija osaa käyttää lähteitä arvioivasti ja kommentoiden. Hän hankkii aktiivisesti palautetta ja hyödyntää sitä tehokkaasti.

Opiskelija osaa määritellä, miten oman alan työlainsäädännön osa-alueita sovelletaan niin työntekijän kuin esimiehenkin näkökulmasta rakennusalalla, kuten työsuhteen ehtojen määräytymisen sekä työ- ja virkaehtosopimusoikeuden, työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan, työsuojelun, työaikalain, YT-lain, työturvallisuuslait ja -määräykset ja TES-järjestelmän.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Työlainsäädäntö: (Hyväksytty - Hylätty). Hylätty, jos harjoitustyötä ei ole palautetty tai tehty hyväksytysti.

Asiantuntijaviestintä:
mediatiedote, hyväksytty/hylätty
neuvottelu- ja kokoustaitoharjoitukset asiakirjoineen, hyväksytty/ hylätty
johtamis- ja esihenkllöviestintä, 0 - 5
asiantuntijaesitys, 0 - 5

Hylätty (0)

Työlainsäädäntö: Harjoitustyö palauttamatta tai hylätty.

Tavoitteet

Opiskelija osaa toimia kokouksen puheenjohtajana myös verkkoympäristössä ja hallitsee rakennusalan kokouskäytänteet ja -dokumentoinnin.

Opiskelija tuntee neuvotteluprosessin vaiheet, strategiat ja taktiikat ja osaa soveltaa niitä oman alan neuvottelutilanteissa. 

Opiskelija harjaantuu vaativiin ammatillisiin vuorovaikutustilanteisiin esimiesviestinnässä. 

Opiskelija osaa hyödyntää ulkoisessa ja sisäisessä tiedottamisessa erilaisia viestintäkanavia ja -välineitä sekä harjaantuu argumentoivaan ja analysoivaan kirjalliseen ja suulliseen raportointiin.  

Opiskelija tuntee rakennusalan työlainsäädännön ja osaa soveltaa niitä rakentamisessa.

Sisältö

Kokouksen kulku, kokoustoimihenkilöiden tehtävät, äänestystavat ja -järjestykset, kokousasiakirjat, oman alan kokoukset, etäkokoukset

Neuvottelustrategiat ja -taktiikat, argumentointi

Esimies- ja johtamisviestintä

Ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen, organisaatioviestintä

Kirjallinen ja suullinen raportointi toimeksiantona, kuten TKI-yhteistyönä 

Työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, yhteistoimintalaki, rakennusalan työehtosopimukset, esimiehen tehtävät, työmaan turvallisuuteen liittyvät ilmoitukset ja tarkastukset sekä luvat. 

Aika ja paikka

Syksy 2023

Oppimateriaalit

Työlainsäädäntö: Moodlen työtilassa jaettu materiaali.

Asiantuntijaviestintä: Areena - yritysviestinnän käsikirja, Tekniikan viestintä ja opetusmateriaali Moodlessa.

Opetusmenetelmät

Työlainsäädäntö: Luennot luokassa.

Asiantuntijaviestintä: luennot ja harjoitukset.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa pitää kokouksen ja dokumentoida sen sekä kohdata asiakkaan ammatillisessa neuvottelutilanteessa, vaikka vuorovaikutuksessa onkin puutteita.  

Opiskelija tunnistaa esimies- ja organisaatioviestinnän perusteet. Opiskelijan viestiminen ammatillisissa vuorovaikutustilanteissa on yksipuolista ja puutteellista. 

Opiskelija osaa tuottaa asiakirjoja ja raportteja ohjeiden ja mallien mukaan. Opiskelija osaa käyttää lähteitä, mutta referointi on nimellistä.

Opiskelija tunnistaa oman alan työsuhteen ehtojen määräytymisen sekä työ- ja virkaehtosopimusoikeuden, työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan, työsuojelun, työaikalain,YT-lain, työturvallisuuslait ja -määräykset ja TES-järjestelmän.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa toimia vakuuttavasti kokouksen puheenjohtajana ja osaa ottaa huomioon erilaiset asiakkaat ammatillisissa neuvottelutilanteissa.

Opiskelija osaa käyttää viestinnän keinoja ja teknologioita organisaatioviestinnässä, johtamisessa ja esimiestyössä. Opiskelija viestii esimiehenä vuorovaikutustilanteissa ymmärrettävästi ja selkeästi.

Opiskelija osaa tuottaa asiakirjoja ja raportteja, jossa olennainen tieto on hyvin tiivistetty, rakenne on selkeä sekä kieli ja tyyli hyvä. Opiskelija osaa käyttää relevantteja ja monipuolisia lähteitä ja referoida omasanaisesti.

Opiskelija osaa määritellä, miten oman alan työlainsäädännön osa-alueita käytetään rakennusalalla, kuten työsuhteen ehtojen määräytymisen sekä työ- ja virkaehtosopimusoikeuden, työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan, työsuojelun, työaikalain,YT-lain, työturvallisuuslait ja -määräykset ja TES-järjestelmän.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa johtaa sujuvasti kokous- ja neuvottelutilanteita. Hän tuntee hyvin kokoustekniikan ja neuvottelun strategiat ja taktiikat. Vuorovaikutus on ammattimaista ja monipuolista. 

Opiskelija viestii jäsentyneesti ja havainnollisesti johtamiseen ja esimiestyöhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa.

Opiskelija osaa tuottaa asiakirjoja ja raportteja, joissa olennainen tieto erinomaisesti jäsennelty ja tiivistetty ja joiden kieli ja tyyli on hallittua. Havainnollistaminen on monipuolista. Opiskelija osaa käyttää lähteitä arvioivasti ja kommentoiden. Hän hankkii aktiivisesti palautetta ja hyödyntää sitä tehokkaasti.

Opiskelija osaa määritellä, miten oman alan työlainsäädännön osa-alueita sovelletaan niin työntekijän kuin esimiehenkin näkökulmasta rakennusalalla, kuten työsuhteen ehtojen määräytymisen sekä työ- ja virkaehtosopimusoikeuden, työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan, työsuojelun, työaikalain, YT-lain, työturvallisuuslait ja -määräykset ja TES-järjestelmän.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Työlainsäädäntö: (Hyväksytty - Hylätty). Harjoitustyö tehty hyväksytysti tai hylätty.

Asiantuntijaviestintä:
mediatiedote, hyväksytty/hylätty
neuvottelu- ja kokoustaitoharjoitukset asiakirjoineen, hyväksytty/ hylätty
johtamis- ja esihenkllöviestintä, 0 - 5
asiantuntijaesitys, 0 - 5

Hylätty (0)

Työlainsäädäntö: Harjoitustyö palauttamatta tai hylätty.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee aineen rakenneosat, yhdisteiden perustyypit ja kemiallisen kaavan merkityksen. Hän osaa nimetä epäorgaanisia ja orgaanisia yhdisteitä. Opiskelija osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä, laskea määriin ja reaktioenergiaan liittyviä laskuja. Opiskelija tuntee happamuuden ja emäksisyyden käsitteet ja osaa laskea liuoksen pH -arvon. Opiskelija tuntee sähkökemian perusteet. Hän tietää yleisimmät ympäristön ja sisäilman kannalta haitalliset aineet.

Sisältö

Aineen rakenteeseen liittyvät käsitteet: atomin rakenne, alkuaine, yhdiste, seos, ioni, isotooppi.
Kemiallinen reaktio: reaktioyhtälö, määrien laskeminen, reaktiolämpö, lämpöarvot, tasapaino
Konsentraatio, hapot, emäkset ja pH:n laskeminen, neutraloituminen, veden kovuus
Sähkökemian perusteet: hapettuminen ja pelkistyminen, jännitesarja, elektrolyysi sovelluksineen. Orgaaniset yhdistetyypit, nimeäminen. Ympäristön ja sisäilman kemiaa.

Aika ja paikka

Kevätlukukausi 2024, Lapin AMK, Rantavitikan kampus (Rovaniemi, Jokiväylä 11)

Oppimateriaalit

Oppimateriaali saatavilla sähköisenä e-oppikirjana sekä Moodle verkko-oppimisympäristössä. Suositeltavaa kirjallisuutta esim. Hänninen, H., Karppinen, M., Leskelä, M., Pohjakallio, M. 2022. TEKNIIKAN KEMIA. Edita Publishing Oy

Opetusmenetelmät

Oppitunnit, laskuharjoitukset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Arvosteltavien kokeiden määrä (0-2 kpl) ja ajankohdat sovitaan opintojakson alussa. Opintojakson uusintatenttiminen on mahdollista opintojakson toteutusta seuraavan lukukauden loppuun mennessä. Hylättyä arvosanaa saa uusia kahdesti, hyväksyttyä kerran.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson itsenäinen suorittaminen on mahdollista. Arvioitavat suoritukset tulee olla palautettuna määräaikaan mennessä.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tietää ja tuntee käsitteet ja osaa ratkaista perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Osaa ratkaista vaativampia sovellustehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Osaa soveltaa menetelmiä uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osaamisen arviointi perustuu arvioitaviin kokeisiin ja/tai palautettaviin harjoitustehtäviin. Tarkempi painotus sovitaan opintojakson alussa.

Hylätty (0)

Opiskelija ei ymmärrä kemian käsitteistöä eikä suoriudu perustehtävistä. Opiskelija ei osoita arvosanaa 1 varten riittävää osaamista.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää kemian keskeiset käsitteet ja osaa niiden avulla ratkaista perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija hallitsee kemian käsitteistön ja osaa ratkaista monipuolisesti kemian alaan liittyviä ongelmia ja tehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee syvällisesti kemian alaa ja osaa soveltaa kemiaan liittyviä menetelmiä uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee aineen rakenneosat, yhdisteiden perustyypit ja kemiallisen kaavan merkityksen. Hän osaa nimetä epäorgaanisia ja orgaanisia yhdisteitä. Opiskelija osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä, laskea määriin ja reaktioenergiaan liittyviä laskuja. Opiskelija tuntee happamuuden ja emäksisyyden käsitteet ja osaa laskea liuoksen pH -arvon. Opiskelija tuntee sähkökemian perusteet. Hän tietää yleisimmät ympäristön ja sisäilman kannalta haitalliset aineet.

Sisältö

Aineen rakenteeseen liittyvät käsitteet: atomin rakenne, alkuaine, yhdiste, seos, ioni, isotooppi.
Kemiallinen reaktio: reaktioyhtälö, määrien laskeminen, reaktiolämpö, lämpöarvot, tasapaino
Konsentraatio, hapot, emäkset ja pH:n laskeminen, neutraloituminen, veden kovuus
Sähkökemian perusteet: hapettuminen ja pelkistyminen, jännitesarja, elektrolyysi sovelluksineen. Orgaaniset yhdistetyypit, nimeäminen. Ympäristön ja sisäilman kemiaa.

Aika ja paikka

Kevätlukukausi 2024, Lapin AMK, etäopetus

Oppimateriaalit

Oppimateriaali saatavilla sähköisenä e-oppikirjana sekä Moodle verkko-oppimisympäristössä. Suositeltavaa kirjallisuutta esim. Hänninen, H., Karppinen, M., Leskelä, M., Pohjakallio, M. 2022. TEKNIIKAN KEMIA. Edita Publishing Oy

Opetusmenetelmät

Oppitunnit järjestetään etäyhteyden kautta (Zoom), lisäksi itsenäisesti suoritettavia tehtäviä. Mahdollisesti oppitunteja myös lähiopetusjaksoilla.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Arvosteltavien kokeiden määrä (0-2 kpl) ja ajankohdat sovitaan opintojakson alussa. Opintojakson uusintatenttiminen on mahdollista opintojakson toteutusta seuraavan lukukauden loppuun mennessä. Hylättyä arvosanaa saa uusia kahdesti, hyväksyttyä kerran.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson itsenäinen suorittaminen on mahdollista. Arvioitavat suoritukset tulee olla palautettuna määräaikaan mennessä.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tietää ja tuntee käsitteet ja osaa ratkaista perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Osaa ratkaista vaativampia sovellustehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Osaa soveltaa menetelmiä uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osaamisen arviointi perustuu arvioitaviin kokeisiin ja palautettaviin harjoitustehtäviin. Tarkempi painotus sovitaan opintojakson alussa.

Hylätty (0)

Opiskelija ei ymmärrä kemian käsitteistöä eikä suoriudu perustehtävistä. Opiskelija ei osoita arvosanaa 1 varten riittävää osaamista.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää kemian keskeiset käsitteet ja osaa niiden avulla ratkaista perustehtäviä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija hallitsee kemian käsitteistön ja osaa ratkaista monipuolisesti kemian alaan liittyviä ongelmia ja tehtäviä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee syvällisesti kemian alaa ja osaa soveltaa kemiaan liittyviä menetelmiä uudentyyppisten tehtävien ja ongelmien ratkaisemisessa.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee derivaatan käsitteen ja osaa laskea derivaattoja sekä käyttää derivaattaa virheen arvioinnissa ja ääriarvolaskuissa. Opiskelija tuntee integraalifunktion määritelmän ja osaa laskea yksinkertaisia määrättyjä integraaleja ja soveltaa niitä pinta-alalaskuissa.

Opiskelija tietää elinkaarilaskennan perusmenetelmät ja osaa soveltaa niitä Excel -ohjelmaa käyttäen. Opiskelija osaa laskea tilastollisia tunnuslukuja ja normaalijakaumaan liittyviä laskuja sekä sovittaa matemaattisia malleja dataan käyttäen Exceliä. Opiskelija tuntee ns. kuljetusprobleeman ja sen sovellusmahdollisuudet ja osaa ratkaista yksinkertaisen kuljetusprobleeman tietokoneavusteisesti.

Sisältö

Raja-arvon ja derivaatan käsitteet. Derivaatan laskeminen kaavoilla ja laskinsovelluksilla. Osittaisderivaatat. Derivaatan sovelluksia virhearvioinnissa ja ääriarvolaskennassa. Integraalifunktio ja määrätty integraali. Elinkaarilaskennan perusmenetelmät ja niiden soveltaminen Excelissä. Tilastolliset tunnusluvut, normaalijakauma ja mallin sovitus dataan.

Kuljetusprobleema ja sen ratkaiseminen tietokoneavusteisesti.

Aika ja paikka

Syyslukukausi 2023. Opetus järjestetään lähiopetuksena (Jokiväylä 11, Rovaniemi).

Oppimateriaalit

Oppimateriaali Moodlessa. Tukena voi käyttää esim. seuraavia kirjoja:
Grossman: Calculus of One Variable, Third Edition, tai Grossman: Calculus, Fifth Edition.
Insinöörin matematiikka, Tuomilehto, Holmpund, Huuskonen, Makkonen, Surakka, EDITA.
Differentiaali- ja integraalilaskenta: Ojalain laskuopit. Ojala, Timo, Satakunnan ammattikorkeakoulu. 2016. (http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121320092)

Opetusmenetelmät

Opetustunneilla varmistetaan aihepiirien perusasioiden hallinta. Osa aiheista voidaan opiskella itsenäisesti ohjeistettujen harjoitustehtävien tai muun tukimateriaalin avulla. Tunneilla saa tarvittaessa ohjausta tehtäviin, jotka sisällytetään opintojakson arviointiin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Välikokeiden ajankohta sovitaan opintojakson alussa. Uusintatentit voi suorittaa kevätlukukauden 2024 loppuun mennessä

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Harjoitustehtävien suoritus itsenäisesti on mahdollista.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset perustason oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset perus- ja soveltavan tason oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tehtävien raportointi on asianmukaista ja vakiintuneen matemaattisen notaatiokäytännön mukaista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa. Opiskelija noudattaa raportoinnissa matematiikassa käytössä olevia merkintätapoja.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu laskutehtäviin ja kokeisiin. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Tarkemmat arvioinnin perusteet sovitaan opintojakson alussa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää elinkaari- ja talousmatematiikkaan sekä differentiaalilaskentaan liittyvät käsitteet. Opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia talousmatematiikan ja elinkaarilaskennan ongelmia. Opiskelija osaa laskea funtioiden derivaattoja.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tietää elinkaari- ja talousmatematiikkaan sekä differentiaalilaskentaan liittyvät käsitteet. Opiskelija osaa ratkaista talousmatematiikan ja elinkaarilaskennan ongelmia. Opiskelija osaa hyödyntää differentiaalilaskennan menetelmiä esimerkiksi ääriarvo-ongelmien ratkaisussa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää elinkaari- ja talousmatematiikkaan sekä differentiaalilaskentaan liittyvät käsitteet. Opiskelija osaa valita erilaisiin talousmatematiikan ja elinkaarilaskennan soveltuvat ratkaisumenetelmät ja hyödyntää niitä. Opiskelija osaa soveltaa differentiaalilaskennan menetelmiä myös uudentyyppisten ongelmien ratkaisussa.

Tavoitteet

Opiskelija tuntee derivaatan käsitteen ja osaa laskea derivaattoja sekä käyttää derivaattaa virheen arvioinnissa ja ääriarvolaskuissa. Opiskelija tuntee integraalifunktion määritelmän ja osaa laskea yksinkertaisia määrättyjä integraaleja ja soveltaa niitä pinta-alalaskuissa.

Opiskelija tietää elinkaarilaskennan perusmenetelmät ja osaa soveltaa niitä Excel -ohjelmaa käyttäen. Opiskelija osaa laskea tilastollisia tunnuslukuja ja normaalijakaumaan liittyviä laskuja sekä sovittaa matemaattisia malleja dataan käyttäen Exceliä. Opiskelija tuntee ns. kuljetusprobleeman ja sen sovellusmahdollisuudet ja osaa ratkaista yksinkertaisen kuljetusprobleeman tietokoneavusteisesti.

Sisältö

Raja-arvon ja derivaatan käsitteet. Derivaatan laskeminen kaavoilla ja laskinsovelluksilla. Osittaisderivaatat. Derivaatan sovelluksia virhearvioinnissa ja ääriarvolaskennassa. Integraalifunktio ja määrätty integraali. Elinkaarilaskennan perusmenetelmät ja niiden soveltaminen Excelissä. Tilastolliset tunnusluvut, normaalijakauma ja mallin sovitus dataan.

Kuljetusprobleema ja sen ratkaiseminen tietokoneavusteisesti.

Aika ja paikka

Syyslukukausi 2023.

Verkko-opetus järjestetään Zoomissa arki-iltaisin klo 17:15-20:30. Verkko-opetus tallennetaan.
Osa opetuksesta järjestetään lähiopetuksena (Jokiväylä 11, Rovaniemi).

Oppimateriaalit

Oppimateriaali Moodlessa. Tukena voi käyttää esim. seuraavia kirjoja: Grossman: Calculus of One Variable, Third Edition, tai Grossman: Calculus, Fifth Edition. Insinöörin matematiikka, Tuomilehto, Holmpund, Huuskonen, Makkonen, Surakka, EDITA. Differentiaali- ja integraalilaskenta: Ojalain laskuopit. Ojala, Timo, Satakunnan ammattikorkeakoulu. 2016. (http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121320092)

Opetusmenetelmät

Opetustunneilla varmistetaan aihepiirien perusasioiden hallinta. Osa aiheista voidaan opiskella itsenäisesti ohjeistettujen harjoitustehtävien tai muun tukimateriaalin avulla. Tunneilla saa tarvittaessa ohjausta tehtäviin, jotka sisällytetään opintojakson arviointiin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tenttien ajankohta sovitaan opintojakson alussa. Uusintatentit voi suorittaa kevätlukukauden 2024 loppuun mennessä

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Harjoitustehtävien suoritus itsenäisesti on mahdollista.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset perustason oppimistehtävät ohjaajan opastuksella. Tulokset ja tekemisen laatu täyttävät vain työlle asetetut minimivaatimukset.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset perus- ja soveltavan tason oppimistehtävät itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat pääosin laadukasta. Tehtävien raportointi on asianmukaista ja vakiintuneen matemaattisen notaatiokäytännön mukaista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tekee opintojakson tavoitteiden mukaiset oppimistehtävät omatoimisesti ja itsenäisesti. Tulokset ja tekeminen ovat korkealaatuisia. Tulosten raportointi on asioita perustelevaa ja arvioivaa. Opiskelija noudattaa raportoinnissa matematiikassa käytössä olevia merkintätapoja.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu laskutehtäviin ja tentteihin. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Tarkemmat arvioinnin perusteet sovitaan opintojakson alussa.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija tietää elinkaari- ja talousmatematiikkaan sekä differentiaali- ja integraalilaskentaan liittyvät käsitteet. Opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia talousmatematiikan ja elinkaarilaskennan ongelmia. Opiskelija osaa laskea funtioiden derivaattoja ja integraaleja.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija tietää elinkaari- ja talousmatematiikkaan sekä differentiaali- ja integraalilaskentaan liittyvät käsitteet. Opiskelija osaa ratkaista talousmatematiikan ja elinkaarilaskennan ongelmia. Opiskelija osaa hyödyntää differentiaali- ja integraalilaskennan menetelmiä esimerkiksi ääriarvo-ongelmien ratkaisussa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tietää elinkaari- ja talousmatematiikkaan sekä differentiaali- ja integraalilaskentaan liittyvät käsitteet. Opiskelija osaa valita erilaisiin talousmatematiikan ja elinkaarilaskennan soveltuvat ratkaisumenetelmät ja hyödyntää niitä. Opiskelija osaa soveltaa differentiaali- ja integraalilaskennan menetelmiä myös uudentyyppisten ongelmien ratkaisussa.

Tavoitteet

Opiskelija hallitsee perinteisen tietokoneavusteisen suunnittelun perusteet, sekä ymmärtää perinteisen tietokoneavusteisen suunnittelun ja tietomallintamisen välisen eron. Opiskelija hallitsee rakennusalan tärkeimmät piirustuskäytänteet ja –merkinnät. Opiskelija tietää Opintojakson jälkeen opiskelija osaa laatia CAD ja tietomallipohjoisesti rakennuksen pääpiirustukset.

Sisältö

Rakennuspiirustukset rakennusalalla
CAD piirtäminen
Tietomallipohjainen suunnittelu rakennusalalla
AutoCAD ohjelmisto
Archicad ohjelmisto

Oppimateriaalit

Moodlessa oleva opetusmateriaali

Opetusmenetelmät

Lähiluennot

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Tyydyttävä (1)
Opiskelija tekee annetut piirustusharjoitukset ja -tehtävät. Piirustukset sisältävät asiavirheitä mm. piirustusmerkintöjen, viivatyyppien ja mittasuhteiden osalta. Tietomallien tekemisessä on puutteita.

Tyydyttävä (2)
Opiskelija tekee annetut piirustusharjoitukset ja -tehtävät. Piirustukset sisältävät asiavirheitä mm. piirustusmerkintöjen, viivatyyppien ja mittasuhteiden osalta. Tietomallien tekemisessä on puutteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä (3)
Opiskelija tekee annetut piirustusharjoitukset ja -tehtävät. Piirustuksissa on huomioitu oikea oppisesti piirustusmerkinnät, viivatyypit ja mittasuhteet. Tietomallit on tehty tehtäväantojen mukaisesti.

Hyvä (4)
Opiskelija tekee annetut piirustusharjoitukset ja -tehtävät. Piirustuksissa on huomioitu oikea oppisesti piirustusmerkinnät, viivatyypit ja mittasuhteet. Tietomallit on tehty tehtäväantojen mukaisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija tekee annetut piirustusharjoitukset ja -tehtävät täysin itsenäisesti. Piirustuksissa on huomioitu oikea oppisesti piirustusmerkinnät, viivatyypit ja mittasuhteet. Tietomallit on tehty tehtäväantojen mukaisesti. Suorituksissa näkyy pitkälle kehittynyt osaaminen tietomallintamisessa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

AutoCAD harjoitukset, Archicad harjoitustyö, BIM esitys/kirjallinen tuotos

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Tyydyttävä (1)

Opiskelija tekee annetut piirustusharjoitukset ja -tehtävät. Piirustukset sisältävät asiavirheitä mm. piirustusmerkintöjen, viivatyyppien ja mittasuhteiden osalta. Tietomallien tekemisessä on puutteita.



Tyydyttävä (2)

Opiskelija tekee annetut piirustusharjoitukset ja -tehtävät. Piirustukset sisältävät asiavirheitä mm. piirustusmerkintöjen, viivatyyppien ja mittasuhteiden osalta. Tietomallien tekemisessä on puutteita.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä (3)

Opiskelija tekee annetut piirustusharjoitukset ja -tehtävät. Piirustuksissa on huomoitu oikea oppisesti piirustusmerkinnät, viivatyypit ja mittasuhteeet. Tietomallit on tehty tehtäväantojen mukaisesti.



Hyvä (4)

Opiskelija tekee annetut piirustusharjoitukset ja -tehtävät. Piirustuksissa on huomoitu oikea oppisesti piirustusmerkinnät, viivatyypit ja mittasuhteeet. Tietomallit on tehty tehtäväantojen mukaisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Kiitettävä (5)

Opiskelija tekee annetut piirustusharjoitukset ja -tehtävät täysin itsenäisesti. Piirustuksissa on huomoitu oikea oppisesti piirustusmerkinnät, viivatyypit ja mittasuhteeet. Tietomallit on tehty tehtäväantojen mukaisesti. Suorituksissa näkyy pitkälle kehittynyt osaaminen tietomallintamisessa.