Opinto-opas

Kuvaus

SUORITETTAVA TUTKINTO
fysioterapeutti (YAMK), geronomi (YAMK), liikunnanohjaaja (YAMK), sairaanhoitaja (YAMK) ja terveydenhoitaja (YAMK). Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on 90 opintopistettä. Opetusjärjestelyt on suunniteltu siten, että koulutuksen voi suorittaa työn ohessa noin 1,5 - 2 vuodessa.

Koulutus on suunniteltu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla työskentelevän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen henkilön osaamisen syventämiseen ja vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin. Koulutuksen ohjaavina tekijöinä ovat digitaalisten ja teknologisten ratkaisujen yleistyminen terveys- ja hyvinvointialoilla. Älykkäiden teknologiaratkaisujen yleistyminen edellyttävät kykyä suunnitella, kehittää ja arvioida uusien teknologiaa hyödyntävien toimintamallien vaikuttavuutta ja käyttäjälähtöisyyttä. Koulutuksessa painottuu asiantuntijuuden, tutkimus- ja kehittämisosaamisen sekä johtamisosaamisen vahvistuminen. Lisäksi opinnot antavat valmiuksia oman alan tutkitun tiedon hankkimiseen, käsittelyyn ja soveltamiseen koulutettavan omassa työssä ja sen kehittämisessä. Koulutus on työelämälähtöistä, moniammatillista ja -alaista.

Koulutuksessa on huomioitu Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) strategiset painotukset erityisesti tulevaisuuden palveluihin ja etäisyyksien hallintaan liittyen.

OPINTOJEN KUORMITTAVUUS
Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTSopintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Yhden opintopisteen työmäärä on noin 27 tuntia. Opintopistettä vastaava työmäärä arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittain tasaisesti 40 viikon aikana.

OPPIMISYMPÄRISTÖT JA OHJAUS
Koulutus tapahtuu verkko-oppimisympäristöä hyödyntäen. Lähiopetuspäiviä on koulutuksen alkaessa ja päättyessä. Muutoin opetus ja oppiminen tapahtuu virtuaalikampuksella. Opiskelussa hyödynnetään projektioppimista ja opintojaksoja kytketään olemassa oleviin hankkeisiin sekä työelämästä nouseviin tehtäviin. Opintojaksoilla hyödynnetään Lapin ammattikorkeakoulussa käynnissä olevia kansallisia ja kansainvälisiä hankkeita. Lisäksi koulutuksessa tehdään yhteistyötä kansaivälisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa mm. monialaiseen Innovaatiotyöpajaan liittyen.

Opiskelua ohjaavat tutoropettajat ja eri opintojaksojen opettajat. Opintojen aikana saa myös vertaistukea ja -arvioita opiskelijaryhmältä. Opetussuunnitelma toimii lähtökohtana henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmalle (HOPS), jonka laatimiseen opiskelija saa ohjausta ryhmänsä opettajatuutorilta.

OPINNÄYTETYÖ
Tutkinnon keskeisen osan muodostaa ammatillinen opinnäytetyö, kehittämistehtävä. Se perustuu työelämään liittyvän tutkimuksellisen kehittämisidean analysoinnille, suunnittelulle ja toteutukselle. Opinnäytetyö toteutetaan monialaisesti tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Opinnäytetyö on koko koulutuksen kestävä prosessi, jonka aikana verkostoidutaan ja kehitetään asiantuntijuutta työelämän asiantuntijoiden ja muiden opiskelijoiden kanssa. Opinnäytetyön avulla uudistetaan työelämää ja aluekehitystä tuottamalla tietoa sekä kehittämällä ratkaisu- ja toimintamalleja työelämän ja henkilökohtaisen osaamisen tarpeisiin.

KANSAINVÄLISYYS
Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) strategian mukaan kansalliset ja kansainväliset osaamisen verkostot edistävät strategisten tavoitteiden saavuttamista. Koulutuksessa tehdään yhteistyötä kansainvälisten korkeakoulujen kanssa siten, että eri opintojaksojen toteutuksissa on yhteisiä osuuksia muiden korkeakoulujen kanssa, esimerkiksi työpajoina, jolloin osa opetuksesta tapahtuu englanninkielellä. Opiskelijat voivat myös tehdä opinnäytetyön liittyen kansainväliseen hankkeeseen. Opiskelija voi lisäksi kehittää kansainvälisyyttään valitsemalla englanninkielisiä opintoja Lapin ammattikorkeakoulun ylemmän korkeakoulututkinnon tai Campusonlinen tarjonnasta tai osallistua ulkomaanvaihtoon.

OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTI
Lapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemyksenä on osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen. Oppimisen tavoitteena on ammatillisen osaamisen kehittyminen opiskelijakeskeisten ja aktivoivien oppimis- ja ohjausmenetelmien avulla. Ammatillinen osaaminen syvenee myös ongelmanratkaisu – ja päätöksentekotaitoja vahvistavien oppimis- ja kehittämisprojektien avulla. Osaamis- ja ongelmaperustainen oppimisnäkemys tarkoittaa niitä asioita, joilla oppimista jäsennetään ja organisoidaan (esimerkiksi tutkiva oppiminen, ongelmaperustainen sykli/vaihemalli, ongelmaperustainen projektioppiminen tai niiden yhdistelmä). Kaikissa oppimisen organisoinnin tavoissa lähtökohtana ovat työelämän ongelmat ja työelämäläheinen toteutus.

Arviointi on välttämätöntä huomioida jo opetussuunnitelman suunnitteluvaiheessa. Opiskelun eri vaiheissa tapahtuvan arvioinnin tulee muodostaa johdonmukainen kokonaisuus, joka tukee koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen saavuttamista. Arvioinnin suunnittelua on hyvä toteuttaa kolmikantaperiaatteella (opiskelija, työelämänedustaja/ohjaaja, opettaja). Koulutuksen viralliset tavoitteet toimivat oppimista ohjaavina ja motivoivina suunnannäyttäjinä. Kehittävä arviointi huomioi sekä oppimisprosessin että osaamisen eli tuotoksen arvioinnin. Oppimisprosessin arvioinnissa opintojakson tasolla keskeisiä työvälineitä ovat itsearviointi ja palaute. Arviointiperusteiden, menetelmien ja kriteerien lähtökohtana ovat kyseisen opintojakson osaamistavoitteet, jotka johdetaan koulutuksen kompetensseista. Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmissa oleviin opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa.

Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2), hylätty (0) tai asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0).

HANKITTU OSAAMINEN JA HYVÄKSILUKEMINEN
Tutkintoa suorittaessa opiskelijalla on mahdollisuus ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantyyppisillä opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella (932/2014, 37§9). Menettelystä käytetään nimitystä hyväksiluku.

LAADUNVARMISTUS
Opiskelijoilta kerättävän palautteen avulla kehitetään koulutuksen laatua. Opiskelijalla on mahdollisuus antaa palautetta opintojaksojen toteutuksesta opintojen kuluessa ja/tai valmistumisvaiheessa tutkinnon haun yhteydessä. Lapin ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistuu määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Lapin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä kuuluu Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston (KARHI) auditoitavaksi. Lapin amk:n laatujärjestelmä on kuvattu laatuohjelmassa. Koulutuksen laadunhallinta toteutetaan ohjelmassa kuvattujen periaatteiden, prosessien ja menettelytapojen mukaisesti. Yhtenäinen laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa koulutuksen ja tutkintojen laatuun liittyvää tietoa, josta hyötyvät opiskelijat, henkilöstö, työnantajat ja muut sidosryhmät. Koulutusta kehitetään Lapin ammattikorkeakoulun laatuohjelman periaatteiden mukaisesti.

AMMATILLISEN KASVUN POLKU - HANKITTAVA OSAAMINEN
Opetussuunnitelmissa on tehty opiskelijoiden oppimisprosessi näkyväksi ja kuvattu opiskelijoiden ammatillinen kasvu digitaalisten terveyspalveluiden ja hyvinvointiteknologian asiantuntijaksi. Koulutuksessa on kolme keskeistä teemaa:

1. Hyvinvointi-ja terveysalan digitaalisten palveluiden ja teknologisten ratkaisujen asiantuntijuus (1. vuosi)
Osaamistavoite: valmiudet toimia asiantuntijana, kehittäjänä ja palveluiden uudistajana sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Lisää asiantuntijuutta digitalisaatioon ja terveysalan teknologisiin ratkaisujen suunnitteluun ja käyttöönottoon.

2. Hyvinvointi-ja terveysalan palveluiden osaamisen johtaminen muuttuvissa toimintaympäristöissä (2. lukukausi)
Osaamistavoite: valmiuksia toimia vaativissa esimies- ja kehittämistehtävissä muuttuvissa toimintaympäristöissä. Valmiudet toimia terveys- tai hyvinvointialan yrittäjänä paranevat. Valmiuksia johtaa innovatiivista kehittämistä ja käyttöönottoa monialaisissa tiimeissä ja projekteissa.

2. Työelämän tutkimus-ja kehittämisosaamisen vahvistaminen (1.- 3.lk)
Osaamistavoite: valmiudet työelämän tutkimukselliseen kehittämiseen: osaa analysoida, seurata ja kehittää oman alan toimintaa ajankohtaisen kansallisen ja kansainvälisen näyttöön perustuvan tiedon mukaisesti.

Koulutuksen tuottama osaaminen on kuvattu erillisessä kompetenssimatriisissa.

Osaamistavoitteet

Koulutuksen tavoitteena on on tukea sosiaali-, terveys, ja liikunta-alan kehittymistäja vahvistaa osaamista kouluttamalla muuttuvaan toimintaympäristöön osaajia, joilla on valmiudet toimia asiantuntijana, suunnittelijana, kehittäjänä ja palveluiden uudistajana. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea innovatiivista kehittämistä ja uudenlaisten terveys- ja hyvinvointipalveluiden käyttöönottoa.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:
1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa
asiantuntija- ja johtamistehtävissä
2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä
3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen
4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön