Siirry suoraan sisältöön

Kiinteistöautomaation perusteet (5op)

Toteutuksen tunnus: R501RL485-3002

Toteutuksen perustiedot


Ilmoittautumisaika
06.10.2025 - 11.01.2026
Ilmoittautuminen toteutukselle ei ole vielä alkanut.
Ajoitus
12.01.2026 - 08.05.2026
Toteutus ei ole vielä alkanut.
Opintopistemäärä
5 op
Virtuaaliosuus
4 op
Toteutustapa
Monimuoto-opetus
Opetuskielet
Paikat
0 - 60
Koulutus
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus
Opettajat
Tauno Tepsa
Vastuuopettaja
Tauno Tepsa
Opintojakso
R501RL485

Arviointiasteikko

H-5

Sisällön jaksotus

Opintojakson sisältö on seuraava:

1. Sähköturvallisuus
- Perehdytys sähköturvallisuuteen.

2. Johdanto säätötekniikkaan
- Miksi säätöä tarvitaan talotekniikassa (sisäilman laatu, energiatehokkuus, käyttömukavuus).
- Avo- ja takaisinkytkentä, perusideat.
- Säätötekniikan sovellukset rakennuksissa (lämmitys, ilmanvaihto, jäähdytys, valaistus).

3. Peruskäsitteet
- Suureet: ohjaus-, mitattu- ja häiriösuure.
- Askelvaste ja dynaaminen käyttäytyminen yksinkertaisilla esimerkeillä
- Viive, vahvistus ja aikavakio käytännön tasolla.

4. Säätöpiirin rakenne
- Anturi, toimilaite, säätöventtiili, pumppu, puhallin.
- Säätimen rooli (esim. termostaatti, huonesäädin).
- Takaisinkytkentä.

5. Säätötyypit
- On/off-säätö (esim. huonetermostaatti).
- Suhdesäätö eli Proportionaalisäätö (P).
- PI-säätö eli Proportionaalis–integraali (PI) ja PI–derivaatta (PID) perusperiaatteet

6. Käytännön esimerkit
- Huoneen lämpötilan säätö patteriventtiilillä.
- Tuloilman lämpötilan säätö ilmanvaihtokoneessa.
- Käyttöveden lämpötilan säätö.
- Painesäätö ilmanvaihdossa ja pumppujärjestelmissä.

7. Säätöjärjestelmien viritys ja ongelmat
- Mitä tapahtuu jos vahvistus on liian suuri/pieni.
- Ylisäätö, hidas säätö, epästabiilisuus – havainnollisesti, esimerkiksi simulaatiokuvilla.
- Käytännön viritystavat.

8. Rakennus- ja kiinteistöautomaation näkökulma
- Säätötekniikka osana kiinteistöautomaatiojärjestelmää.
- Anturit (lämpötila-, kosteus-, CO₂-, paine- ja virtausanturit).
- Toimilaitteet (venttiilit, pellit, pumput, taajuusmuuttajat).
- Yhteys energiatehokkuuteen ja kestävään rakentamiseen.

Tavoitteet

Opiskelija ymmärtää kiinteistöautomaatiotekniikan eri osa-alueiden (mittaus, ohjaus, säätö) perustehtävät ja ajattelutavat. Opiskelija tuntee alan ammattisanastoa, piirrosmerkit ja asioiden esitystavat. Opiskelija tuntee tavallisimmat käytössä olevat automaatioratkaisut. Opiskelija ymmärtää antureiden toiminnan osana automaatiojärjestelmää. Opiskelija osaa toimilaitteiden toimintaperiaatteet.

Toteutustavat

Opintojakso sisältää teoriaopetusta, laskuharjoituksia, harjoitustöitä, laboraatioita sekä tentin.
Harjoitustyöt laaditaan pienryhmissä tai yksin.

Sisältö

Aihealueet ja teemat:
Sähköturvallisuus, Toimilaitteet, Anturit, Kiinteistöautomaatiotekniikan perusteet, Piirrosmerkit, Säätö- mittaus- ja ohjaustekniikka.

Aika ja paikka

Opinnot luennoidaan 3. viikon ja 19. viikon välisenä aikana. Viikoilla 9. ja 10. ei ole luentoja eikä lähiopetusta. Luennot pidetään itlaisin ja ne nauhoitetaan sekä tallennetaan opintojakson työtilaan.

Oppimateriaalit

Esimerkiksi seuraavat oppilaitoksen kirjastosta löytyvät kirjat ja materiaalit liittyvät opintojaksoilla opetettaviin asioihin. Varsinaisia oppikirjoja ei ole tarpeellista hankkia, koska kaikki tarvittava materiaali tarjotaan opintojakson työtilassa.



- Moodlessa ja tunneilla jaettava materiaali.

- Harju, P. 2014. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa. 3. p. Kouvola: Penan Tieto-Opus.

- Suomäki, J. & Vepsäläinen, S. 2019 Talotekniikan automaatio: käyttäjän opas. 5. p. Kiinteistöalan Kustannus Oy.

- Kippo, A. K., Tikka, A. & Turtiainen, E. 2008. Automaatiotekniikan perusteet. Helsinki: Edita.


Opetusmenetelmät

Opintojakso toteutetaan luennoilla,laboratoriotöillä ja harjoitustehtävillä. Luennot pidetään etäopetuksena ja ne nauhoitetaan sekä tarjotaan jälkikäteen opintojakson työtilassa. Lähijaksot toteutetaan Rakennustekniikan koulutuksen lähiopetuspäivinä. Opiskelijat tuottavat itsenäisenä opiskeluna harjoitus- ja laboratoriotöiden raportit, jotka pisteytetään. Arviointi perustuu palautettuihin ja pisteytettyihin raportteihin.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla ei ole tenttiä. Opintojakson voi uusia tai korottaa arvosanaa tutkintosäännön mukaisesti.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opintojakson voi suorittaa luennoitsijan kanssa erikseen sovittavalla suljetulla loppukokeella, joka järjestetään varsinaisien luentojen jälkeen viikoilla 19. - 22.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija osaa selittää kiinteistöautomaation eri osa-alueiden perustehtävät ja toimintaperiaatteet pääpiirteittäin. Opiskelija osaa tulkita automaatiosuunnitelmia avustettuna. Opiskelija osaa säätötekniikan perusteet avustettuna. Opiskelija tunnistaa sähköturvallisuuteen vaikuttavat tekijät.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija osaa selittää kiinteistöautomaation eri osa-alueiden perustehtävät ja toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa tulkita automaatiosuunnitelmia itsenäisesti. Opiskelija ymmärtää säätötekniikan perusteet. Opiskelija käyttää osittain ammattisanastoa. Opiskelija tunnistaa sähköturvallisuuteen vaikuttavat tekijät.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija osaa selittää kiinteistöautomaation eri osa-alueiden perustehtävät ja toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa tulkita automaatiosuunnitelmia itsenäisesti. Opiskelija hallitsee säätötekniikan perusteet. Opiskelija käyttää sujuvasti ammattisanastoa. Opiskelija tunnistaa sähköturvallisuuteen vaikuttavat tekijät.

Esitietovaatimukset

NULL

Siirry alkuun