Basics of Building Automation (5cr)
Code: R501RL485-3002
General information
- Enrollment
- 06.10.2025 - 11.01.2026
- Registration for the implementation has begun.
- Timing
- 12.01.2026 - 08.05.2026
- The implementation has not yet started.
- Number of ECTS credits allocated
- 5 cr
- Virtual portion
- 4 cr
- Mode of delivery
- Blended learning
- Teaching languages
- finnish
- Seats
- 0 - 60
- Degree programmes
- Degree Programme in Civil Engineering
Evaluation scale
H-5
Content scheduling
Opintojakson sisältö on seuraava:
1. Sähköturvallisuus
- Perehdytys sähköturvallisuuteen.
2. Johdanto säätötekniikkaan
- Miksi säätöä tarvitaan talotekniikassa (sisäilman laatu, energiatehokkuus, käyttömukavuus).
- Avo- ja takaisinkytkentä, perusideat.
- Säätötekniikan sovellukset rakennuksissa (lämmitys, ilmanvaihto, jäähdytys, valaistus).
3. Peruskäsitteet
- Suureet: ohjaus-, mitattu- ja häiriösuure.
- Askelvaste ja dynaaminen käyttäytyminen yksinkertaisilla esimerkeillä
- Viive, vahvistus ja aikavakio käytännön tasolla.
4. Säätöpiirin rakenne
- Anturi, toimilaite, säätöventtiili, pumppu, puhallin.
- Säätimen rooli (esim. termostaatti, huonesäädin).
- Takaisinkytkentä.
5. Säätötyypit
- On/off-säätö (esim. huonetermostaatti).
- Suhdesäätö eli Proportionaalisäätö (P).
- PI-säätö eli Proportionaalis–integraali (PI) ja PI–derivaatta (PID) perusperiaatteet
6. Käytännön esimerkit
- Huoneen lämpötilan säätö patteriventtiilillä.
- Tuloilman lämpötilan säätö ilmanvaihtokoneessa.
- Käyttöveden lämpötilan säätö.
- Painesäätö ilmanvaihdossa ja pumppujärjestelmissä.
7. Säätöjärjestelmien viritys ja ongelmat
- Mitä tapahtuu jos vahvistus on liian suuri/pieni.
- Ylisäätö, hidas säätö, epästabiilisuus – havainnollisesti, esimerkiksi simulaatiokuvilla.
- Käytännön viritystavat.
8. Rakennus- ja kiinteistöautomaation näkökulma
- Säätötekniikka osana kiinteistöautomaatiojärjestelmää.
- Anturit (lämpötila-, kosteus-, CO₂-, paine- ja virtausanturit).
- Toimilaitteet (venttiilit, pellit, pumput, taajuusmuuttajat).
- Yhteys energiatehokkuuteen ja kestävään rakentamiseen.
Objective
Tieto puuttuu
Execution methods
Opintojakso sisältää teoriaopetusta, laskuharjoituksia, harjoitustöitä, laboraatioita sekä tentin.
Harjoitustyöt laaditaan pienryhmissä tai yksin.
Content
Tieto puuttuu
Location and time
Opinnot luennoidaan 3. viikon ja 19. viikon välisenä aikana. Viikoilla 9. ja 10. ei ole luentoja eikä lähiopetusta. Luennot pidetään itlaisin ja ne nauhoitetaan sekä tallennetaan opintojakson työtilaan.
Materials
Esimerkiksi seuraavat oppilaitoksen kirjastosta löytyvät kirjat ja materiaalit liittyvät opintojaksoilla opetettaviin asioihin. Varsinaisia oppikirjoja ei ole tarpeellista hankkia, koska kaikki tarvittava materiaali tarjotaan opintojakson työtilassa.
- Moodlessa ja tunneilla jaettava materiaali.
- Harju, P. 2014. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa. 3. p. Kouvola: Penan Tieto-Opus.
- Suomäki, J. & Vepsäläinen, S. 2019 Talotekniikan automaatio: käyttäjän opas. 5. p. Kiinteistöalan Kustannus Oy.
- Kippo, A. K., Tikka, A. & Turtiainen, E. 2008. Automaatiotekniikan perusteet. Helsinki: Edita.
Teaching methods
Opintojakso toteutetaan luennoilla,laboratoriotöillä ja harjoitustehtävillä. Luennot pidetään etäopetuksena ja ne nauhoitetaan sekä tarjotaan jälkikäteen opintojakson työtilassa. Lähijaksot toteutetaan Rakennustekniikan koulutuksen lähiopetuspäivinä. Opiskelijat tuottavat itsenäisenä opiskeluna harjoitus- ja laboratoriotöiden raportit, jotka pisteytetään. Arviointi perustuu palautettuihin ja pisteytettyihin raportteihin.
Exam schedules
Opintojaksolla ei ole tenttiä. Opintojakson voi uusia tai korottaa arvosanaa tutkintosäännön mukaisesti.
Completion alternatives
Opintojakson voi suorittaa luennoitsijan kanssa erikseen sovittavalla suljetulla loppukokeella, joka järjestetään varsinaisien luentojen jälkeen viikoilla 19. - 22.
Assessment criteria, satisfactory (1)
Tieto puuttuu
Assessment criteria, good (3)
Opiskelija osaa selittää kiinteistöautomaation eri osa-alueiden perustehtävät ja toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa tulkita automaatiosuunnitelmia itsenäisesti. Opiskelija ymmärtää säätötekniikan perusteet. Opiskelija käyttää osittain ammattisanastoa. Opiskelija tunnistaa sähköturvallisuuteen vaikuttavat tekijät.
Assessment criteria, excellent (5)
Opiskelija osaa selittää kiinteistöautomaation eri osa-alueiden perustehtävät ja toimintaperiaatteet. Opiskelija osaa tulkita automaatiosuunnitelmia itsenäisesti. Opiskelija hallitsee säätötekniikan perusteet. Opiskelija käyttää sujuvasti ammattisanastoa. Opiskelija tunnistaa sähköturvallisuuteen vaikuttavat tekijät.
Qualifications
NULL