Opinto-opas

Kuvaus

SUORITETTAVA TUTKINTO Geronomi (AMK)
Geronomi (AMK) on sosiaali- ja terveysalan yhteinen ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 210 op. Tutkinnon suorittaminen kestää 3,5 vuotta. Geronomi (AMK) -tutkinto perustuu kansainvälisiin ja kansallisiin koulutuksen tasokuvauksiin, valtakunnallisiin vanhustyön strategioihin ja laatusuosituksiin, työelämälähtöisyyteen ja monialaiseen gerontologiseen tutkimustietoon. Geronomi (AMK) -tutkinnossa saavutetut oppimistulokset (tiedot, taidot, pätevyys) vastaavat koulutuksen kansallisen viitekehyksen (NQF) tasoa 6.

Tämä tarkoittaa, että tutkinnon suoritettuasi:
Hallitset laaja-alaiset ja edistyneet oman alan tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärrät ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitset edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa gerontologista osaamista ja kykyä tehdä luovia ratkaisuja.

Kykenet johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenet työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenet päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Hallitset perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Kykenet oman osaamisen arviointiin ja kehittämiseen sekä ohjaamaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä.

Omaat hyvät suullisen ja kirjallisen viestinnän taidot sekä vuorovaikutuksen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

Geronomin koulutuksen profiili
Geronomi (AMK) on kokonaisvaltaisen vanhustyön osaaja, joka toiminnallaan kehittää tulevaisuuden vanhustyötä ja mahdollistaa iäkkään ihmisen mielekkään elämän, osallisuuden ja toimijuuden vahvistumisen.

Yhteiset kompetenssit:
- Oppimisen taidot
- Eettinen osaaminen ja vastuullisuus
- Työyhteisöosaaminen
- Innovaatio-osaaminen
- Kansainvälistymisosaaminen

Geronomin (AMK) kompetenssit:
- Gerontologinen osaaminen
- Monialainen arviointiosaaminen
- Ohjausosaaminen
- Gerontologinen hoiva-, hoito- ja kuntoutusosaaminen
- Palvelujärjestelmäosaaminen
- Johtamis-, kehittämis- ja laadunhallintaosaaminen

Opetussuunnitelman teemoissa, osaamistavoitteissa ja toteutussuunnitelmissa integroituvat toisiinsa koulutusalakohtaiset kompetenssit ja Lapin AMK:n yhteiset kompetenssit sekä Lapin AMK:n strategian painopistealueina etäisyyksien hallinta, turvallisuusosaaminen, arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys.

Geronomin työtehtävissä painottuvat ennakoiva ja ehkäisevä, yhteisöllisyyttä tukeva, voimavaralähtöinen ja kuntouttava työote. Keskeistä työssä on osaaminen palvelutarpeen arvioinnissa, henkilökohtaisessa palveluohjauksessa, omaisten ja läheisten tukemisessa, hyvinvointiteknologiassa sekä kyky kohdata ikääntynyt ihminen hänelle erityisen haasteellisissa elämäntilanteissa. Koulutuksen tavoitteena on, että geronomi (AMK) ymmärtää ikääntymiseen liittyvät muutokset ihmisen toimintakyvyssä ja osaa laaja-alaisesti arvioida ja tukea ikääntyneen ihmisen osallisuutta, hyvinvointia ja selviytymistä hänen omassa toimintaympäristössään erilaisten toimintamenetelmien avulla.

Opiskelussa korostuu laaja-alaisen ammattitaidon kehittyminen seniori- ja vanhustyössä, yhteistyötaidot, yhteisöllinen oppiminen ja itseohjautuvuus. Koulutuksessa käytäntöön yhdistyy monitieteinen teoriapohja. Valmistuttuasi voit työskennellä mm. kuntoutusyksiköissä, kotihoidossa, palvelukeskuksissa, projekteissa, hoiva- ja hoitopalveluyrittäjinä, palveluohjaajana, vanhustyön esimiestehtävissä, kotiuttamistehtävissä, suunnittelijoina, vanhuspalvelujen koordinointitehtävissä tai järjestö- ja yhdistyssektorilla.

TUTKINNON RAKENNE

Koulutus sisältää
- Perus- ja ammattiopintoja 120 op
- Vapaasti valittavia opintoja 15 op
- Ammattitaitoa edistävää harjoittelua 60 op
- Opinnäytetyön 15 op

Opetussuunnitelma rakentuu vuosi- ja lukukausiteemoista geronomin ammatillisen kasvun etenemisen mukaisesti. Lukukaudet rakentuvat työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavista projekteista, niihin sisältyvistä opintojaksoista teemoineen ja osaamistavoitteineen.

AMMATILLISEN KASVUN POLKU - HANKITTAVA OSAAMINEN

1.vuosi: Vanhustyön perehtyjä
Ensimmäisenä opiskeluvuotena perehdyt vanhustyön perusteisiin ja gerontologiaan tieteenalana. Keskeisinä teemoina ovat monialainen orientaatio ikääntymiseen ja ikäihmisen kohtaamiseen sekä monialainen arviointisaaminen ja gerontologinen hoiva ja hoitotyö. Osaat kuvata monitieteisen gerontologian osa-alueita ja kohdata ikäihmisen yksilönä sekä yhteisön ja yhteiskunnan aktiivisena toimijana. Perehdyt sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan palvelujärjestelmiin. Osaat toteuttaa monialaisesti ikäihmisen palvelutarpeen arvioinnin. Osaat muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä suunnitella, toteuttaa ja arvioida ikäihmisen hoivaa ja hoitoa sekä turvallista lääkehoitoa.

2. vuosi: Vanhustyön harjaantuja
Toisena opiskeluvuotena harjaannut edistämään ikäihmisen osallisuutta ja toimijuutta hoivan, hoidon- ja kuntoutuksen palveluissa. Osaat ohjata ja neuvoa ikäihmistä sekä hänen läheisiään heidän yksilöllisissä tarpeissaan ja arjessa selviytymisessä. Hallitset palveluohjauksellisen työotteen sekä osaat hyödyntää erilaisia palveluohjauksen ja verkostotyön menetelmiä yksilö- ja ryhmäohjauksessa. Osaat hyödyntää gerontologisen kuntoutuksen menetelmiä sekä geronteknologisia ratkaisuja ikäihmisen toimijuuden ja toimintakyvyn tukemisessa.

3. vuosi: Vanhustyön soveltaja/kehittäjä
Kolmantena opiskeluvuotena osaat soveltaa tutkittua gerontologista tietoa ikääntyneen väestön palvelujen koordinointi-, johtamis- ja kehittämistyössä. Tunnistat työyhteisön sekä ikääntyvän väestön palveluiden kehittämistarpeita ja osaat esittää niihin tarkoituksenmukaisia ja innovatiivisia kehittämisideoita.

4. vuosi: Vanhustyön kehittäjä
Syvennät yrittäjämäistä ajattelu- ja toimintatapaasi vanhuspalvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Perehdyt yrittäjyyteen mahdollisena tulevaisuuden uravaihtoehtona.
Ammatillinen kasvusi geronomiksi kehittyy erilaisten työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavien projektien kautta.

OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTI

Lapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemyksenä on osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen. Oppimisen tavoitteena on ammatillisen osaamisen kehittyminen opiskelijakeskeisten ja aktivoivien oppimis- ja ohjausmenetelmien avulla. Ammatillinen osaaminen syvenee myös ongelmanratkaisu – ja päätöksentekotaitoja vahvistavien työelämäläheisten oppimis- ja kehittämisprojektien avulla. Oppiminen on yhteisöllistä, yhteistoiminnallista, opiskelijoiden, opettajien ja työelämän aktiivista vuorovaikutusta ja osallistumista yhteisen tiedon rakentamiseen. Opiskelija on aktiivinen ja vastuullinen oman oppimisensa subjekti. Opettaja on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja. Koulutuksen viralliset tavoitteet toimivat opiskelijalle oppimista ohjaavina ja motivoivina suunnannäyttäjinä. Opetussuunnitelma toimii lähtökohtana henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmalle (HOPS), joka laaditaan opiskelujen alkuvaiheessa ja jota tarvittaessa päivitetään opiskelujen edetessä.

Oppiminen, tutkiminen ja kehittäminen tapahtuvat monipuolisissa oppimis- ja kehittämisympäristöissä, joita ovat mm. virtuaaliympäristöt, kansainvälisten kumppaneiden tarjoamat ympäristöt, työelämä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet. Hyvinvointialojen kampuksen laboratoriot (mm. ENVI, SKY) tarjoavat kansainvälisen tason oppimisympäristön. Geronomiopiskelijoiden keskeiset oppimisympäristöt ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa ovat julkisen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamat aidot työelämäympäristöt sekä hankkeet. Opintoihin liittyvät opinnäytetyöt tehdään osana työelämän kehittämistä.

Opiskelijoilla on mahdollisuus valita opintoja eri koulutusohjelmien opetustarjonnasta, mikä mahdollistaa luonnollisella tavalla monialaisen yhteistyön. Geronomien koulutus on määritelty sekä sosiaali- että terveysalan koulutukseksi, mikä sinällään jo sisältää monialaisen ja moniammatillisen orientaation opiskeluun ja tulevassa ammatissa toimimiseen.

Työn opinnollistaminen on vaihtoehtoinen tapa opiskella. Siinä tutkinnossa edellytettävää osaamista hankitaan tekemällä työtä, joka palvelee opiskelijan ammatillista kehittymistä ja tutkintoon valmistumista. Kehittävä arviointi huomioi sekä oppimisprosessin että osaamisen eli tuotoksen arvioinnin. Oppimisprosessin arvioinnissa opintojakson tasolla keskeisiä työvälineitä ovat itsearviointi ja palaute. Arvioinnin perustana ovat kyseisen opintojakson osaamistavoitteet, jotka johdetaan koulutuksen kompetensseista. Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmissa oleviin opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin, joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2), hylätty (0) tai asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0).

Opiskelijoilta kerättävän palautteen avulla kehitetään koulutuksen laatua. Opiskelijoilta kerätään palautetta Lapin AMKin laatujärjestelmän periaatteiden mukaisesti yksittäisten opintojaksojen osalta, lukuvuosipalautteena sekä valmistumisvaiheen palautteena tutkinnon haun yhteydessä.

Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS- opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Yhden opintopisteen työmäärä on noin 27 tuntia. Opintopistettä vastaava työmäärä arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittain tasaisesti 40 viikon aikana.

Ennen koulutusta hankittu osaaminen ja hyväksilukeminen
Tutkintoa suorittaessaan opiskelijalla on mahdollisuus ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa hankkimaansa osaamista sekä korvata tutkinnon edellyttämää osaamista muulla vastaavalla osaamisella. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi sekä korvata tutkintoon kuuluvaa osaamista myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella (932/2014, 37§9).

Jatko-opintokelpoisuus
Ammattikorkeakoulututkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen kolmen vuoden työelämässä olon jälkeen. Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla yliopistojen maisterikoulutuksiin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master-tason koulutusohjelmissa.