Opinto-opas

Kuvaus

SUORITETTAVA TUTKINTO
Sosionomi (AMK) 210 opSosiaalialan koulutuksessa opiskellaan sosionomiksi (AMK). Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu lain (817/2015; voimaan 1.3.2016) mukaan sosionomi (AMK) on sosiaalihuollon laillistettu ammatti.
Sosionomi (AMK) -tutkinnon suoritettuasi voit työskennellä sosiaalipalvelujen ja muiden yhteiskunnallisten palvelujen asiakastyö-, suunnittelu-, johtamis- ja kehittämistehtävissä. Työpaikkasi voi olla julkisella sektorilla, järjestöissä, hankkeissa ja projekteissa. Sosionomina voit toimia myös yrittäjänä sosiaalipalveluissa.

Sosionomina voit työskennellä esimerkiksi
- varhaiskasvatuksessa sosionomina, lastensuojelussa ja perhetyössä ohjaajana ja yksiköiden esimiehenä
- nuorisotyössä esim. erityisnuorisotyöntekijänä
- vammaistyössä ja kuntoutuksessa ohjaajana ja esimiehenä
- mielenterveys- ja päihdetyössä tai kriminaalihuollossa ohjaajana ja esimiehenä
- maahanmuuttajatyössä pakolaistyöntekijänä ja vastaavana ohjaajana
- työvoimahallinnossa, sosiaalitoimessa tai Kelassa esim. sosiaaliohjaajana tai työvoimaneuvojana

Sosionomi (AMK) -tutkinto rakentuu yleisistä työelämävalmiuksista ja sosiaalialan osaamisesta. Tutkinnon tavoitteena on tuottaa vahva sosiaalialan ammattitaito. Ammattitaito sisältää: asiakastyötaidot, työyhteisössä toimimisen taidot, ohjaamisen ja johtamisen taidot, kehittämis- ja tutkimustaidot. Tutkinto etenee vuositeemoittain siten, että ensimmäisenä vuonna opiskelet sosiaalialan asiakastyön perusvalmiuksia ja tarkastelet omia arvojasi ja ihmiskäsitystäsi suhteessa sosiaalialan ammatilliseen toimintaan. Toisena opiskeluvuotena aloitetaan vaihtoehtoisten ammattiopintojen opiskelu, joissa valitset ammatillisten osaamistavoitteidesi ja kiinnostuksesi mukaisesti 25-30 opintopisteen verran tarjolla olevia opintojaksoja. Vaihtoehtoisten opintojen sisällöt liittyvät muun muassa varhaiskasvatukseen,lastensuojeluun, vammaistyöhön ja kuntoutukseen sekä aikuissosiaalityöhön. Kolmantena ja viimeisenä opiskeluvuotenasi syvennyt tutkimustoimintaan ja kehittämiseen sekä työyhteisö- ja esimiestyöhön.

Osaaminen rakentuu teoriaopintojen ja käytännön harjoittelun tiiviinä yhteistoimintana. Opintoihin kuuluu 45 op harjoittelua. Harjoittelut on jaksotettu niin, että ne liittyvät jokaisen vuositeeman osaamistavoitteisiin. Opiskelijana yhdistät harjoittelukokemuksiasi ja teoriaopintoja jokaisen harjoittelun jälkeen kirjallisessa ammattianalyysissä.

TUTKINNON RAKENNE
Opetussuunnitelmat rakentuvat opintojaksoista ja lukuvuosi- ja lukukausiteemoista. Opintojaksojen osaamistavoitteet ja teemojen sisällöt kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Lukuvuosi- ja lukukausiteemat kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.
Sosionomikoulutuksen rakenne:
1) perus- ja ammattiopinnot 145 op, joista perusopintoja 25 op ja ammattiopintoja 120 op
2) vapaasti valittavat opinnot 5 op
3) ammattitaitoa edistävä harjoittelu 45 op
4) opinnäytetyö 15 op

Perusopintojen tavoitteena on, että opit tehtäväalueen yleiset teoreettiset perusteet sekä hallitset ammattikorkeakoululain (1129/2014) 7 §:ssä vaadittavan kielitaidon. Ammattiopintojen tavoitteena on, että perehdyt alan keskeisiin ammatillisiin tehtäväalueisiin sekä niiden tieteellisiin ja taiteellisiin perusteisiin siten, että valmistuttuasi kykenet työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntija- ja kehittämistehtävissä ja yrittäjänä. Vaihtoehtoisissa ammattiopinnoissa syvennät osaamistasi omien ammatillisten osaamistavoitteiden mukaisesti (25-30 op). Vaihtoehtoisten ammattiopintojen suunittelussa ja valinnassa sinun tulee huolehtia siitä, että valitut opintojaksot tukevat ammatillista kehittymistäsi ja osaamistasi sillä sosiaalialan toimintakentällä, jossa olet kiinnostunut työskentelemään. Opintojesi suunnittelussa huomioi myös osaan opintojaksoista vaadittava edeltävä vaihtoehtoinen opintojakso. Jos haet varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuutta, sinun tulee valita vaihtoehtoisista ammattiopinnoista varhaiskasvatukseen liittyvät opintojaksot. Varhaiskasvatuksen opintopolusta saat lisätietoja Moodlen ohjausympäristöstä.

Ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on perehtyä ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opinnäytetyön tavoitteena on, että kehität valmiuksiasi soveltaa tietoja ja taitoja ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Opinnäytetyön toteutuksessa sinulla on mahdollisuus monialaiseen ja koulutuksien väliseen yhteistyöhön. Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on syventää ja täydentää ammatillista osaamista. Vapaasti valittaviin opintoihin voidaan sisällyttää muiden koulutuksien ja muiden korkeakoulujen opintosuorituksia tai niitä voidaan tehdä ammattikorkeakoulun TKI-toiminnassa.

AMMATILLISEN KASVUN POLKU - HANKITTAVA OSAAMINEN
Opetussuunnitelmassa on tehty opiskelijoiden oppimisprosessi näkyväksi ja kuvattu opiskelijoiden ammatillinen kasvu vuositeemojen ja niistä johdettujen lukukausiteemojen avulla (ks. liite).

Vuositeema: Sosiaalialan perehtyjä
Ensimmäisenä opiskeluvuotena perehdyt sosiaalialan ammatillisen toiminnan perusteisiin. Keskeisiä teemoja ovat asiakastyö sekä yksilön ja yhteiskunnan välisen kytköksen ymmärtäminen. Osaat kuvata sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet, luoda ammatillisen vuorovaikutussuhteen sekä tunnet hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta tukevan palvelujärjestelmän. Ihmisenä yhteiskunnassa -teemassa opit edistämään osallisuutta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta, sekä ehkäisemään huono-osaisuutta. Lisäksi harjaannut vähitellen reflektiiviseen ja tutkivaan työskentelyyn.

Vuositeema: Sosiaalialan harjaantuja
Toisena lukuvuotena suuntaat ja syvennät osaamistasi monimuotoisen sosiaalialan eri alueille. Opit soveltamaan erilaisia sosiaalialan teoreettisia lähestymistapoja ja työmenetelmiä. Asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja heidän voimavarojen käyttöönoton tukeminen on osa tämän vaiheen ammatillista kehittymistä.

Vuositeema: Sosiaalialan soveltaja
Kolmantena vuonna osaat työskennellä tavoitteellisesti erilaisten asiakasryhmien kanssa sekä soveltaa palvelujärjestelmän mahdollisuuksia ja erilaisia työmenetelmiä. Työyhteisö- ja organisaatio-osaamisen osa-alueet ovat keskeinen osa opintoja.

Vuositeema: Sosiaalialan kehittäjä
Neljäntenä opiskeluvuotena perehdyt organisaatiotoimintaan ja johtamiseen sekä toimintaan työyhteisön jäsenenä ja lähiesimiehenä. Opintojen loppuvaiheessa osaat kehittää sosiaalialan osaamista, työyhteisöjä ja palveluja moniammatillisesti.

Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien perustana toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamisalueet eli kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen. Opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille koulutuksille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin sekä valtakunnallisesti yhtenäisiin koulutuskohtaisiin kompetensseihin. Yhteiset kompetenssit ovat eri koulutuksille yleisiä työelämän osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys vaihtelevat eri ammateissa ja työtehtävissä. Yhteiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yhteisten kompetenssien arviointi toteutuu koulutuskohtaisten kompetenssien arvioinnin yhteydessä.

Osaamisalueet/kompetenssit:
1. Oppimisen taidot
2. Kansainvälistymisosaaminen
3. Eettinen osaaminen ja vastuullisuus. Sosiaalialan opetussuunnitelmassa eettisyys on yhdistetty koulutuksen kompetenssiin ”Sosiaalialan eettinen osaaminen”.
4. Työyhteisöosaaminen. Sosiaalialan opetussuunnitelmassa työyhteisöosaaminen on yhdistetty koulutuksen kompetenssiin ”Työyhteisö-, johtamis- ja yrittäjyysosaaminen”.
5. Innovaatio-osaaminen. Sosiaalialan opetussuunnitelmassa työyhteisöosaaminen on yhdistetty koulutuksen kompetenssiin “Tutkimuksellinen kehittämis- ja innovaatio-osaaminen”.
6. Asiakastyön osaaminen
7. Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen

Lapin AMKn opetussuunnitelmiin sisältyy läpileikkaavina osaamistavoitteina Lapin AMKn strategiset painopistealueet etäisyyksien hallinta, turvallisuusosaaminen, arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys. Sosiaalialan koulutuksessa em. strategiset painoalat näyttäytyvät seuraavasti:
- Etäisyyksien hallinta:  Opiskelija ymmärtää ammattitaitonsa kehittämisessä oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon periaatteet ja osaa ottaa ne huomioon osallistuessaan paikallisten ja seutukunnallisten palvelujen toteuttamiseen ja kehittämiseen, ml. ihmislähtöinen  hyvinvointiteknologia ja liikkuvat palvelut.
- Luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen: Opiskelija hyödyntää luontolähtöisyyttä hyvinvoinnin edistämisessä huomioiden luonnon arvot ja vahvistaen luontosuhdetta vastuullisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen näkökulmasta.
- Turvallisuusosaaminen: Turvallisuutta ja turvallisuuden kokemusta luodaan sosiaalialalla hyvinvointia vahvistamalla (ulkoinen ja sisäinen turvallisuus: elinolot, taloudellinen, fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen hyvinvointi). Opiskelija ymmärtää hyvinvoinnin ja sisäisen sekä ulkoisen turvallisuuden välisen yhteyden ja osaa soveltaa tietämystään ammatillisessa toiminnassaan.
- Arktinen yhteistyö ja pohjoinen rajaosaaminen: Opiskelija ymmärtää pohjoisen kulttuurin ja elinolosuhteiden monimuotoisuuden. Opiskelija tiedostaa rajat ylittävän yhteistyön merkityksen hyvinvoinnin edistämisessä. Opiskelija osaa soveltaa arktista osaamistaan ammatillisessa toiminnassaan.
- Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys: Opiskelija ymmärtää mitä eettinen ja vastuullinen palvelutoiminta/yrittäjyys on ja osaa soveltaa oppimaansa sosiaalialalla.

Kansainvälistymistä tuetaan kieliopinnoilla, opintojen vieraskielisellä materiaalilla, rohkaisemalla kansainväliseen opiskelijavaihtoon ja huomioimalla opintojaksojen sisällöissä toimintaympäristön kansainvälistyminen. Vaihtoon tuleville opiskelijoille on tarjolla seuraavia opintoja (min. 30 op), jotka toteutuvat perusryhmän mukana tai pelkästään vaihtoon tuleville: Orientation to Finnish Society (5 op), English for Social Services (5 op), Multicultural Work (5 op), Practical Training (laajuus suunnitelman mukaan), Social Work and Social Pedagogy (10 op).
Kansainväliseen vaihtoon sinulla on mahdollisuus lähteä pääsääntöisesti 2.-3. opintovuoden aikana ja kaikki kv-vaihdossa suorittamasi opinnot (harjoittelu, teoriaopinnot) luetaan hyväksi opintoihin. Englanninkielistä opetusta toteuttavat myös kansainvälisessä asiantuntijavaihdossa Lapin AMKissa olevat yhteistyökumppaneiden opettajat. Lisäksi voit osallistua kansainvälisen vaihdon lisäksi erilaisiin kotikansainvälistämistä tukeviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä kansainvälisten opiskelijoiden tutorointiin.

Englannin ja ruotsin kieliopinnot integroidaan muiden opintojaksojen kanssa, joissa kielen oppimista arvioidaan. Kieliopintojen erityisenä tarkoituksena on antaa sinulle ammattikorkeakouluasetuksessa (1129/2014) 7 §:ssä vaadittava kielitaito, joka ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Kielitaitoa merkittäessä otetaan huomioon mitä valtioneuvoston asetuksessa (481/2003) 15 § - 19 §:ssä säädetään.

OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTI
Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat ovat osaamisperustaisia ja oppimisnäkemyksenä on ongelmaperustainen oppiminen. Oppimisen tavoitteena on ammatillisen osaamisen kehittyminen opiskelijakeskeisten ja aktivoivien oppimis- ja ohjausmenetelmien avulla. Ammatillinen osaaminen syvenee myös ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja vahvistavien työelämäläheisten oppimis- ja kehittämisprojektien avulla. Oppiminen on yhteisöllistä, yhteistoiminnallista, opiskelijoiden, opettajien ja työelämän aktiivista vuorovaikutusta ja osallistumista yhteisen tiedon rakentamiseen. Opiskelija on aktiivinen ja vastuullinen oman oppimisensa subjekti. Opettaja on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja.

Sosiaalialan opiskelussa korostetaan oma-aloitteisuutta, itseohjautuvuutta sekä yhteistyötaitoja. Oppimaan oppimisen valmiudet samoin kuin oman toiminnan ja ammattitaidon arviointikyky ovat perusvalmiuksia sosiaalialan työn muuttuvissa olosuhteissa.Koulutuksen viralliset tavoitteet toimivat sinulle oppimista ohjaavina ja motivoivina suunnannäyttäjinä. Opetussuunnitelma toimii lähtökohtana henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmallesi (HOPS), jonka laatimiseen saat ohjausta ryhmän opettajatuutorilta. Oppiminen, tutkiminen ja kehittäminen tapahtuvat monipuolisissa oppimis- ja kehittämisympäristöissä, joita ovat mm. virtuaaliympäristöt, kansainvälisten kumppaneiden tarjoamat ympäristöt, työelämä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet. Hyvinvointipalveluiden osaamisalalla huomioidaan mahdollisuus monialaisuuden hyödyntämiseen oppimistilanteissa ja uusissa oppimisympäristöissä. Sosiaalialan opiskelijoiden keskeisiä oppimisympäristöjä ovat sosiaalihuollon sekä varhaiskasvatuksen toimintayksiköt sekä yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamat aidot työelämäympäristöt. Opiskelumuotoina käytetään kontakti-, etä- ja itsenäistä opiskelua.

Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on keskeinen osa oppimista. Harjoittelu voi toteutua työelämän harjoittelupaikoissa, TKI-toiminnassa sekä kansainvälisessä vaihdossa.

Opintoihin liittyvät opinnäytetyöt tehdään osana työelämän kehittämistä. Sinulla on mahdollisuus valita opintoja eri koulutusohjelmien opetustarjonnasta, joka mahdollistaa luonnollisella tavalla monialaisen yhteistyön.Työn opinnollistaminen on vaihtoehtoinen tapa opiskella. Siinä tutkinnossa edellytettävää osaamista hankitaan tekemällä työtä ja se palvelee työssä käyvän opiskelijan ammatillista kehittymistä ja tutkintoon valmistumista.

Kehittävä arviointi huomioi sekä oppimisprosessin että osaamisen eli tuotoksen arvioinnin. Oppimisprosessin arvioinnissa opintojakson tasolla keskeisiä työvälineitä ovat itsearviointi ja palaute. Arvioinnin perustana ovat kyseisen opintojakson osaamistavoitteet, jotka johdetaan koulutuksen kompetensseista. Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmissa oleviin opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin, joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2), hylätty (0) tai asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0).

Opiskelijoilta kerättävän palautteen avulla kehitetään koulutuksen laatua. Opiskelijalla on vastuu antaa palautetta opintojaksojen toteutuksesta sekä koulutuksesta ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden vuosipalautteena sekä valmistumisvaiheessa tutkinnon haun yhteydessä.
Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS- opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Yhden opintopisteen työmäärä on noin 27 tuntia. Opintopistettä vastaava työmäärä arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittain tasaisesti 40 viikon aikana.

Ennen koulutusta hankittu osaaminen ja hyväksilukeminen:
Tutkintoa suorittaessa opiskelijalla on mahdollisuus ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantyyppisillä opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella (932/2014, 37§9). Menettelystä käytetään nimitystä hyväksiluku.

Jatko-opintokelpoisuus:
Ammattikorkeakoulututkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen 2 vuoden alan työelämäkokemuksen jälkeen. Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla yliopistojen maisterikoulutuksiin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master-tason koulutusohjelmissa.