Terveyttä ruoasta (5 op)

Arviointiasteikko

H-5

Sisällön jaksotus

Opinnon alussa perehdytään suomalaisiin ravitsemussuosituksiin terveyttä edistävän ruoan vaiinnan ohjaajana. Sen jälkeen voi opiskella rinnaikkain tai peräkkäin aiheita muotidieetit osana ruokatrendejä ja ruokaympäristön kehittäminen tuuppaamalla. Muotidieetit-aiheessa perehdytään erilaisiin muotidieetteihin, esimerkiksi vähähiilihydraattinen dieetti, paleoruokavalio, erilaiset paastomuodot, ja verrataan niitä ravitsemussuosituksiin sekä epäilyttävän dieetin tunnusmerkkeihin. Opiskelija valitsee myös yhden omavalintaisen muotidieetin yksityiskohtaisempaan tarkasteluun. Ruokaympäristön kehittäminen tuuppaamalla-aiheessa opiskellaan, mitä tarkoittaa tuuppaus eli yksi syömiskäyttäytymisen ja ruoanvalinnan ohjauskeino ruokaympäristössä sekä suunnitellaan palvelun kehittämistä tuuppaamisen keinoilla ruokaympäristössä. Itsearviointia osaamisen kehittymisestä tehdään läpi opinnon, ja itsearviointi viimeistellään valmiiksi opinnon lopuksi.

Osaamistavoitteet

Opiskelija osaa - tunnistaa ruokaan ja -palveluihin liittyvät riskit - arvioida uusimpia ruokatrendejä - toteuttaa ja kehittää terveellistä ja turvallista ruokatuotantoprosessia asiakaslähtöisesti

Aika ja paikka

Katso opinnon aikataulut Lukkarikoneesta osoitteesta https://lukkarit.laurea.fi. Laurea pidättää oikeudet muutoksiin.

Oppimateriaalit

Oppimateriaalina käytetään elektronista kirjallisuutta ja videoita. Tässä esimerkkejä materiaalista: Hussein, I. 2023. Paasto. Luettu 4.11.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01280/paasto?q=Paasto Kestävää terveyttä ruoasta - kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Luettu 2.12.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/150005/URN_ISBN_978-952-408-405-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y Kolehmainen, M., Poutanen, K., Absetz, P. & Karhunen, L. 2019. Tuuppaamalla terveyttä: vihjeet vaikuttavat valintoihin. Lääkärilehti 74 (13), 811 – 815a. Rantala, E., Vanhatalo, S., Kolehmainen, M. & Järvelä-Reijonen, E. 2019. Tuuppauskeinoja ruokaympäristön valinta-arkkitehdeille. Kehittyvä Elintarvike. https://kehittyvaelintarvike.fi/artikkelit/teemajutut/tiede-tutkimus/tuuppauskeinoja-ruokaympariston-valinta-arkkitehdeille/ Schwab, U. 2024. Vähähiilihydraattinen ruokavalio ("karppaus"). Luettu 4.11.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01043?q=aro%20antti Tuulaniemi, J. 2011. Alaluku Palvelupolku, Palvelumuotoilun keskeiset elementit, Palvelumuotoilu. Hä-meenlinna: Kariston Kirjapaino. E-kirja.

Opetusmenetelmät

Opinto toteutetaan verkkototeutuksena ilman lähiopetusta kampuksella. Canvas-oppimisalusta avautuu opiskeluun opinnon alkaessa. Samalla opinnon esittelyvideo on katsottavissa. Opinnolla voi opiskella ja tehdä tehtäviä omaan tahtiin. Kaikki tehtävät ovat yksilötehtäviä. Tehtävistä annetaan palautetta. Opettaja viestii kaikille yhteisistä asioista säännöllisesti ilmoituksissa ja tarvittaessa viestitään vuorovaikutteisesti keskustelualueella Canvasissa. Opinto on vuorovaikutteinen verkkototeutus: Opinto soveltuu opiskelijalle, joka on ammatillisesti kiinnostunut ruoasta, ravitsemuksesta ja terveydestä, kuten ravitsemis-, tapahtuma- ja majoitusalan tai elintarvike-, liikunta-, sosiaali- tai terveysalan sekä liiketalousalan opiskelija Tekoälyn käyttö ei ole sallittua opintojaksolla (ks. Laurean tekoälylinjaus ja Laurean ohjeet läheiden ja viitteiden merkitsemisestä). Oppimistehtävissä käytetään osoitettua lähdekirjallisuutta ja muuta soveltuvaa kirjallisuutta siihen tarkoituksenmukaisesti perehtymiseksi.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Palvelun kehittämistehtävään opiskelija valitsee itse kohteen, kuten ravintola, kahvila, kokous-/kongressiruokapalvelu, aamiaispalvelu tai vähittäiskaupan salaattibaari tai palvelupisteen ruokavalikoima.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Tutkintosääntöön (2024) perustuen toteutukselle hyväksytyn opiskelijan edellytetään vahvistavan osallistumisensa osoittamalla aktiivisuutta opinnon alkaessa seuraavalla tavalla: Opiskelijan vahvistaa osallistumisensa aloittamalla ravitsemustehtävän kahden viikon sisällä opinnon alkamispäivämäärästä.. Mikäli opiskelija ei vahvista osallistumaan näin toimien, hänen ilmoittautumisensa toteutukselle voidaan hylätä ja tilalle voidaan ottaa toinen opiskelija.

Kansainvälisyys

-

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Tutkintosäännön (2024) mukaan "opiskelijalla on oikeus hakea osaamisen tunnustamista riippumatta siitä, missä, miten ja milloin osaaminen on hankittu. ... Laureassa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista toteutetaan kahden eri menettelyn kautta: a) hyväksiluku (toisen korkeakoulun opinnoissa hankittu osaaminen) ja b) osaamisen näyttö (muulla tavoin hankittu osaaminen). Aloitteen osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta tekee opiskelija. Opiskelijan vastuulla on osoittaa ja todentaa osaamisensa." Lisätietoa hyväksiluvusta ja osaamisen näytöstä on opiskelijaintrassa. Osaamisen hankkimiseksi voit arvioida myös työn opinnollistamisen mahdollisuutta. Lue lisää opinnollistamisesta opiskelijaintrasta.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärän jakautuminen opinnolla, arvio tunteina: 1. Ravitsemus-teema 20 h 2. Ruokatrendit-teema 54 h 3. Palvelun kehittämiinen-teema 54 h 4. Kokoava itsearviointi 7 h Yhteensä 135 tuntia. Yksi opintopiste vastaa kansainvälisen ECTS-mitoituksen mukaa 26,7 tuntia keskiverto-opiskelijan tekemää työtä. Näin ollen 5 op:n opintojaksolla opiskelijan työmäärä on noin 135 tuntia. Opinnon työmäärä on mitoitettu siten, että opinnon tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseksi yksi opintopiste vastaa keskimäärin 26,7 tuntia opiskelijan tekemää työtä. Todellinen ajan tarve vaihtelee yksilöittäin mm. aiemman osaamisen takia.