Kulttuurihistorian seminaari II (5op)

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
- analysoida ja tulkita kulttuurihistoriallisia lähteitä ja luoda niiden pohjalta koherentin kokonaisuuden valitun teoreettisen ja metodologisen näkökulman valossa
- toteuttaa kulttuurihistoriallisen tutkielman
- perustella tutkimuksellisia valintojaan
- arvioida erilaisia tiedon tuottamisen muotoja.

Toteutustavat

Opetusprofiili: LÄHI.

Suoritustavat

Itsenäinen tai parityöskentely oman aiheen parissa, seminaaritapaamiset, seminaarityö sekä seminaarityön esittely valitulla tavalla.

Sisältö

Opintojakson aikana opiskelija toteuttaa ja esittelee seminaarityön valitsemastaan aiheesta. Kirjallisen työn lisäksi seminaarityön muoto ja esitystapa voivat hyödyntää esim. visuaalisuutta, tieteellis-taiteellista työskentelyä tai performatiivisuutta.

Oppimateriaalit

Kirjallisuus ilmoitetaan kurssin alussa.

Opetusmenetelmät

Seminaari lähiopetuksena (12) sekä itsenäinen työskentely (121,5h).
Opintojakson aikana toteutetaan ja esitellään valitusta aiheesta tehty seminaarityö. Kirjallisen työn lisäksi seminaarityön muoto ja esitystapa voivat hyödyntää esim. visuaalisuutta, tieteellis-taiteellista työskentelyä tai performatiivisuutta. Keskeistä on toteuttaa kulttuurihistoriallisen tutkimuksen näkökulmasta perusteltu kokonaisuus.
Suorittaminen edellyttää osallistumista seminaarityöskentelyyn, oman työn esittämistä ja muiden opiskelijoiden töiden kommentointia.

Seminaari II suoritetaan sen jälkeen, kun Seminaari I on suoritettu hyväksytysti.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Tutkielmatyöskentelyyn kannattaa varata riittävästi aikaa.

Seminaarit kannattaa suorittaa saman lukuvuoden aikana. Seminaarin suorittaminen täysin itsenäisesti tai nopeutetulla aikataululla ei ole mahdollista. Opintoja suunnitellessa kannattaa siis huomioida, että seminaarit I ja II kestävät yhden lukuvuoden ajan.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Hylätty (0): Osallistuminen seminaariin ja/tai seminaarityö eivät täytä kurssilla annettuja minimikriteereitä.

Välttävä (1): Seminaariosuus on hyväksytysti suoritettu. Seminaarityön tarkoitus, tavoitteet ja käsitteistö saattavat puuttua tai jäädä epäselviksi. Teoreettisessa taustassa ja kirjallisuuden soveltamisessa on selviä puutteita. Kieliasu on heikko ja työn rakenteessa on puutteita.

Tyydyttävä (2): Seminaariosuus on hyväksytysti suoritettu. Seminaarityö on ohjeiden mukaan laadittu, mutta se on suppea ja pintapuolinen. Opiskelija on seminaarissa läsnä, mutta osallistuminen on passiivista. Seminaarityössä on käsitelty aiheeseen liittyviä teorioita ja kirjallisuutta, mutta käsittely on luettelomaista ja mekaanista. Tarkastelu voi olla liian suppeaa, epäloogista tai huonosti rajattua. Seminaarityön rakenne on osin jäsentymätön.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä (3): Seminaariosuus on hyväksytysti suoritettu. Seminaarityö vastaa tehtävänasettelua, osoittaa ymmärtämistä sekä taitoa analysoida ja perustella. Opiskelija osallistuu keskusteluun seminaarissa. Seminaarityössä on sovellettu kulttuurihistoria teoreettisia ja metodologisia keskusteluja, mutta siinä on joitakin puutteita tai epäloogisuutta. Työn rakenne on jäsentynyt ja siinä on sovellettu relevanttia kirjallisuutta, mutta tieteellisessä argumentaatiossa saattaa olla puutteita.

Kiitettävä (4): Seminaarityössä on käytetty mielekkäitä käsitteitä, teorioita ja aineistoja. Teoreettinen ja tutkimuksellinen kirjallisuusaineisto ja sen soveltaminen ovat tutkimustehtävään sopivia. Tulosten tulkinta ja johtopäätökset ovat johdonmukaisia ja hyvin perusteltuja. Tieteellinen argumentaatio on uskottavaa. Osallistuminen seminaarikeskusteluun on aktiivista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Erinomainen (5): Seminaarityö on ohjeiden mukaan laadittu, ehjä ja toimiva kokonaisuus, joka osoittaa kykyä hahmottaa kulttuurihistoriallista ajattelua laajasti, analyyttisesti ja moniulotteisesti. Käytetyn kirjallisuuden ja lähteiden käsittely ja tulkinta ovat huolellista ja monipuolista. Työn rakenne ja sisältö kertoo taidosta jäsentää ja toteuttaa tieteellistä argumentaatiota. Suoritukset osoittavat itsenäistä otetta ja oivallusta. Opiskelija on seminaarissa aktiivinen, antaa palautetta muille ja perustelee omat valintansa asianmukaisesti.

Lisätiedot

Itsenäiseen työskentelyyn kannattaa varata riittävästi aikaa. Seminaari II on mahdollista suorittaa vasta sen jälkeen, kun seminaari I on hyväksytysti suoritettuna ja oma tutkimussuunnitelma on valmis.
Itsenäinen työ on mahdollista tehdä myös parityönä.
Seminaari arvioidaan numeraalisella arvosanalla. Ensisijaisesti arvioidaan tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuutta, mutta myös aktiivisuus seminaarityöskentelyssä vaikuttaa arviointiin.

Seminaari toteutetaan lähtökohtaisesti lähiopetuksena. Ryhmän toiveiden mukaan katsotaan tarve mahdolliselle hybridi- tai etäopiskelulle.

Seminaarista kerätään palautetta monessa eri vaiheessa: seminaarin avussa kartoitetaan opiskelijan omia toiveita ja odotuksia omalle työskentelylle, ja seminaarin päätteeksi käydään yhteinen palautekeskustelu. Palautetta kerätään myös kirjallisesti Moodlessa.
Seminaariryhmät ovat usein suhteellisen pieniä, joten työskentelymuotoja voidaan joustavasti sovittaa opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi, ja palautetta hyödynnetään sekä seminaarin kuluessa että seuraavaa toteutusta suunniteltaessa.
Jokainen opiskelija saa seminaarin aikana palautetta sekä opettajalta (suullinen palaute tapaamisissa, kirjallinen palaute tutkimussuunnitelmaan) että muilta opiskelijoilta (suullinen palaute tapaamisissa).