Pedagoginen seminaari III (1op)

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opiskelija osaa:
- hahmottaa kokonaisuuksia ja jäsentää tietoa todellisuuteen ja ympäröivään maailmaan kuuluvaksi sekä tiedonala- että ilmiölähtöisesti
- suunnitella ja hankkia valmiuksia monialaisen oppimiskokonaisuuden toteuttamiseen harjoittelussaan yhteisopettajuutena laaja-alaista osaamista edistäen
- hahmottaa kodin- ja koulun välisiä kasvatuskumppanuuden mahdollisuuksia
- kuvailla fenomenologisen tutkimusotteen metodologisia erityispiirteitä ja soveltaa fenomenologiaa tutkivana opettajana
- työskennellä aktiivisena ja kollegiaalisena opiskelijaryhmän jäsenenä
- analysoida opintojaksolla ja monialaisessa harjoittelussa toimintaansa ja oppimaansa yksin ja yhdessä kriittisen reflektion tasolla
- tietää ja tunnistaa keskeiset hyvinvointiteoriat ja ymmärtää hyvinvoinnin yksilöllisen ja yhteisöllisen määrittymisen kasvatuksessa ja koulutuksessa

Toteutustavat

Opetusprofiili: LÄHI
Seminaarityöskentely:
- Kontaktiopetusta 12h: Luentoja 7h ja pienryhmätyöskentelyä 5h
- Itsenäistä yksilöllistä ja yhteisöllistä työskentelyä: 11h
- KKAS2145V24 Kasvatus ja hyvinvointi -opintojakson luennot (4h) ja niihin sekä Harjoittelukoulun hyvinvoinnin vuosikelloon pohjautuva harjoitustehtävä.

Suoritustavat

- Aktiivinen osallistuminen luennoille ja pienryhmätyöskentelyyn
- Fenomenologian tehtävä
- Oman tietokäsityksen ja ammatillisen kasvun reflektointi pedagogisessa portfoliossa
- Muiden opintojaksolla annettujen tehtävien suorittaminen

Sisältö

- Tiedonala- ja ilmiölähtöisyys opetuksessa
- Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen
- Kodin ja koulun yhteistyö
- Kokemuksellinen oppiminen fenomenologisena ilmiönä ja fenomenologisen tutkimuksen soveltaminen opettajan työssä
- Hyvinvointi yhteisöllisenä ja yksilöllisenä kasvatustieteellisenä ilmiönä, hyvinvoinnin kokemisen mekanismit ja hyvinvointia edistävät tekijät

Oppimateriaalit

Cantell, H. 2015. Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. PS-kustannus.  

Karttunen, R. 2022. Merkityssuhteiden muodostuminen ja toisen kohtaaminen. Fenomenologinen tutkimus alakouluikäisen oppilaan mielenannoista. Jyväskylän yliopisto. https://www.jyu.fi/edupsy/fi/tohtorikoulu/kasvatustieteiden-tohtoriohjelma/valmistuneet-vaitoskirjat/978-951-39-8999-6_vaitos_2022_02_19.pdf 

Laine, T. (2015) Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa R. Valli & J. Aaltola, J. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin: 2, Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin (4. uud. p.). PS-kustannus, 29-50. 

Østergaard, E., Dahlin, B. & Hugo, A.  (2008) Doing phenomenology in science education: a research review, Studies in Science Education, 44:2, 93-121, DOI: 10.1080/03057260802264081 

Peltonen, I-M. 2021. MOKista oppiin. PS-kustannus. 

Perttula, J., & Latomaa, T. (2005). Kokemuksen tutkimus: Merkitys, tulkinta, ymmärtäminen. Dialogia. 

Rauhala, L. 1983. Ihmiskäsitys ihmistyössä. Gaudeamus. 

Arviointikriteeri, hyväksytty/hylätty

Hyväksytty vähintään arvosanalla 3:
- Kaikkien opintojakson ja harjoittelun aikana annettujen tehtävien hyväksytty suorittaminen
- Kaikkien opintojaksolle asetettujen osaamistavoitteiden saavuttaminen

Hylätty:
- Opintojakson ja harjoittelun aikana annettujen tehtävien suorittamatta jääminen
- Yhden tai useamman opintojaksolle asetetun osaamistavoitteen saavuttamatta jääminen

Esitietovaatimukset

- LKAS1103 Orientoiva harjoittelu
- LKAS1102 Pedagoginen seminaari I
- LKAS2113 Ainedidaktinen harjoittelu
- LKAS2102 Pedagoginen seminaari II

- Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot: perusosat (48,5 op) ja projektiosat (7,5 op)

- Opintojakso suoritetaan yhtä aikaa LAPE0022 Monialaisen harjoittelun kanssa

Lisätiedot

LUKA-opiskelijat valitsevat LUKA-ryhmän. Muut luokanopettajaopiskelijat valitsevat ryhmän A, B tai C oman toiveen mukaan ja opettaja vahvistaa lopulliset ryhmät.