Oikeus, valta ja sosiaalitieteiden filosofia (5op)

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija:
• ymmärtää nykyaikaisen tieteenfilosofian keskeiset käsitteet ja perusideat,
• hahmottaa tieteen historiallis-filosofisten ja yhteiskuntafilosofisten käsitysten jatkumon,
• osaa analysoida ja soveltaa John Searlen, Jacques Lacanin ja Gilles Deleuzen teorioita sosiaalisten kysymysten tarkasteluun,
• tuntee nykytieteen (ja sosiaalitieteen) filosofisessa keskustelussa keskeiset ajattelijat ja heidän perusideansa,
• ymmärtää oikeuden, oikeusfilosofian ja oikeustieteellisen tutkimusmetodologian väliset yhteydet osana modernia yhteiskuntafilosofista ja tieteellistä keskustelua,
• sisäistää oikeusperiaatteiden merkityksen lain rakenteessa ja soveltamisessa.

Toteutustavat

Luennot: Luentosali, etäyhteys, Zoom videot, ei palautettavaa luento- tai esilukemismuistiota.

Suoritustavat

Kurssirakenne:
1. Johdanto & Searlen viitekehys (Viikot 1–3)
2. 1700- ja 1800-lukujen ajattelijat (Viikot 4–5)
3. 1900-luvun teoreetikot (Lacan, Benjamin, Foucault, Deleuze) (Viikot 6–9)
4. Keskeisten ajattelijoiden vertaileva tarkastelu (Viikko 10)
5. Oikeusteoreetikot & eettiset perustat (Viikot 11–14)
6. Loppuluento: Vertaileva analyysi & tenttiin valmistautuminen (Viikko 15)

Tehtävät:
1. Ennakkolukemisto ennen jokaista luentoa (kirjallisuus Moodlessa)
2. Luennot (40 h)
3. Lopputehtävä (kirjallinen työ, 5 sivua) tai tentti (ajankohdat sovitaan erikseen)

Sisältö

Kurssi tarkastelee modernin humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun historiaa ja filosofiaa sekä niiden yhteyksiä oikeudelliseen ajatteluun. Kurssin tavoitteena on ymmärtää modernin oikeuden kehitys osana yhteiskuntaa ja yhteiskunnallista ajattelua sekä pohtia sen suhdetta oikeustieteeseen, tutkimusmetodologiaan ja eettis-moraaliseen taustaan.

Kurssi alkaa modernin tieteen synnyn tarkastelulla sekä eri ajattelijoiden näkemyksillä siitä (René Descartes, David Hume, Immanuel Kant ja Georg W.F. Hegel) skeptisismin, analyysin, epistemologian ja ontologian näkökulmista. Tämän jälkeen käsitellään tieteellisen ajattelun kehitystä 1800- ja 1900-luvuilla analysoimalla aikakauden keskeisten ajattelijoiden näkemyksiä, kuten Max Weber, Émile Durkheim, Karl Popper ja Ludwig Wittgenstein, sekä positivismin ja sen kritiikin roolia.
Kurssi syventyy edelleen tieteenfilosofian ja tieteenkäsityksen muutoksiin 1900-luvun jälkipuoliskolla, hyödyntäen erityisesti John Searlen (sosiaalinen ontologia) ja Jacques Lacanin (diskurssianalyysi) teorioita. Lisäksi tarkastellaan Michel Foucault’n, Gilles Deleuzen ja Slavoj Žižekin ajatuksia yhteiskunnan ja tieteen suhteesta. Kurssi tarjoaa kattavan ja havainnollisen vertailun Searlen, Lacanin ja Deleuzen teorioista.

Lopuksi käsitellään oikeusperiaatteiden eettisiä ja moraalisia ulottuvuuksia yhteiskuntatieteellisen kehityksen valossa. Tämä osio perustuu mm. seuraavien ajattelijoiden näkemyksiin: Jean-Jacques Rousseau, Immanuel Kant, Jeremy Bentham, Georg W.F. Hegel, Hans Kelsen, Walter Benjamin, Friedrich Hayek, Lon L. Fuller, H.L.A. Hart, John Rawls, Michel Foucault, Ronald Dworkin, Joseph Raz, Robert Alexy, Dennis Patterson, Martha Nussbaum, Neil MacCormick, Aulis Aarnio ja Joseph Weiler.

Kurssin aikana tieteellisiä ja yhteiskuntafilosofisia teemoja tarkastellaan käytännön esimerkkien kautta, erityisesti suhteessa nykyajan poliittisiin, oikeudellisiin ja yhteiskunnallisiin keskusteluihin.

Huom: Kurssin sisältö englanninkielistä OTMEVAL0043V24-3002 Law, Power and Philosophy of Social Sciences. Opiskelijat eivät voi sisällyttää molempia kursseja tutkintoonsa.

Aika ja paikka

Kurssin aikataulu ja sisältö
Viikko (Kalenteriviikko) Päivämäärä Teema
Viikko 2 7.1.2026 Johdanto kurssiin: Keskeiset käsitteet ja tavoitteet
Viikko 3 14.1.2026 John Searlen sosiaalinen ontologia I: Instituutiot, kieli ja todellisuus
Viikko 4 21.1.2026 John Searlen sosiaalinen ontologia II: Sovellukset oikeuteen ja yhteiskuntaan
Viikko 5 28.1.2026 1700- ja 1800-luvun ajattelijat I: Descartes, Hume ja Kant – skeptisismi, epistemologia ja järki
Viikko 6 4.2.2026 1700- ja 1800-luvun ajattelijat II: Hegel – dialektiikka, valtio ja oikeus
Viikko 7 11.2.2026 Jacques Lacan: Psykoanalyysi, symbolinen järjestys ja oikeuden rooli
Viikko 8 18.2.2026 Walter Benjamin: Oikeus, väkivalta ja historia – Zur Kritik der Gewalt ja oikeusteoria
Viikko 9 25.2.2026 Michel Foucault: Valta, tieto ja oikeusjärjestelmä
Viikko 10 4.3.2026 Gilles Deleuze: Rihmastot, valtarakenteet ja oikeuden muutos
Viikko 11 11.3.2026 Keskeisten teoreetikkojen vertaileva tarkastelu: Searle, Lacan, Benjamin, Foucault ja Deleuze oikeuden ja yhteiskunnan analyysissä
Viikko 12 18.3.2026 Oikeuden eettiset ja moraaliset perustat I: Rousseau, Kant, Bentham ja Hegel
Viikko 13 25.3.2026 Oikeuden eettiset ja moraaliset perustat II: Benjamin, Hayek, Fuller ja Hart
Viikko 14 1.4.2026 Moderni oikeusteoria ja sen filosofiset juuret I: Rawls, Dworkin, Raz ja Alexy
Viikko 15 8.4.2026 Moderni oikeusteoria ja sen filosofiset juuret II: Patterson, Nussbaum, MacCormick ja Aarnio
Viikko 16 15.4.2026 Loppuluento (1 tunti) & vertaileva analyysi: Oikeus, valta ja yhteiskuntafilosofia – tenttiin valmistautuminen

Oppimateriaalit

Materiaali: kaikki esitehtävä, luento ja kuulustelumateriaali jaetaan Moodlessa ennen kurssia.

Opetusmenetelmät

Kurssirakenne:
1. Johdanto & Searlen viitekehys (Viikot 1–3)
2. 1700- ja 1800-lukujen ajattelijat (Viikot 4–5)
3. 1900-luvun teoreetikot (Lacan, Benjamin, Foucault, Deleuze) (Viikot 6–9)
4. Keskeisten ajattelijoiden vertaileva tarkastelu (Viikko 10)
5. Oikeusteoreetikot & eettiset perustat (Viikot 11–14)
6. Loppuluento: Vertaileva analyysi & tenttiin valmistautuminen (Viikko 15)

Tehtävät:
1. Ennakkolukemisto ennen jokaista luentoa (kirjallisuus Moodlessa)
2. Luennot (40 h)
3. Lopputehtävä (kirjallinen työ, 5 sivua) tai tentti (ajankohdat sovitaan erikseen)

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

1-5, hylätty.