Henkilöstöjohtaminen ja hyvinvointi osana koulutusjohtamista (5 op)

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija
• tuntee henkilöstövoimavarojen ja työyhteisöjen johtamisen teoreettista perustaa, käsitteellisiä lähtökohtia ja keskeisimpiä kehitysvaiheita
• tuntee opetustoimen henkilöstöhallintoon liittyvän keskeisen lainsäädännön ja sen merkityksen toimintaa ohjaavien suunnitelmien laatimisessa ja toteuttamisessa (mm. tasa-arvosuunnitelma)
• osaa jäsentää henkilöstöjohtamisen osa-alueita ja toimintoja organisaatio- ja työyhteisötasoilla sekä työyhteisöjen johtamisen avaintekijöitä oppilaitoksessa
• hahmottaa ihmisten johtamisen psykologisena lähijohtajuutena sekä työyhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta
• osaa soveltaa henkilöstöjohtamisen periaatteita henkilöstöjohdon ja lähiesimiestyön tehtäviin koulutusorganisaatioiden kontekstissa

Toteutustavat

Opintojakso toteutetaan KTK:n ja YTK:n yhteistyönä. KOJO2103-opintojakso suoritetaan osallistumalla HAJO Henkilöstöjohtaminen ja psykologinen ihmistyö -opintojakson luennoille ja ryhmäkeskusteluihin (yht. 20 h), osallistumalla lainsäädäntöä käsittelevälle luennolle (4 tuntia) ja tekemällä kirjalliset oppimistehtävät. Mikäli opiskelija on suorittanut aiemmin vastaavan HAJO -opintojakson, osallistuu hän KOJO-opintojakson lainsäädäntöä koskevalle luennolle (4h) sekä tekee KOJO-opintojaksoon kuuluvat kirjalliset tehtävät.

Suoritustavat

Opintojakso toteutetaan verkkovälitteisesti opintojakson alussa kerrottua aikataulua noudattaen.
- Verkko-opetus:
• luennot ja ryhmäkeskustelut, 20h, YTK:n HAJOXXXX-kurssi
• lainsäädäntöön liittyvä luento (4h)
- Kirjalliset oppimistehtävät:
• lainsäädäntöön liittyvien tehtävien tekeminen
• essee tai muu oppimistehtävä

Sisältö

• henkilöstövoimavarojen ja työyhteisöjen johtamisen teoreettinen perusta, merkitys ja kehittymisen päävaiheet
• ihmisten johtaminen psykologisena lähijohtajuutena
• henkilöstöjohtamisen osa-alueet ja keskeiset toiminnot
• opetustoimen henkilöstöhallintoon liittyvä keskeinen lainsäädäntö
• työyhteisön hyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen merkitys organisaatiolle ja yhteiskunnalle muun muassa vastuullisuuden ja kestävyyden näkökulmasta
• koulutusjohtaminen erityisesti osaamisen kehittämisen ja asiantuntijayhteisön johtamisen näkökulmista

Oppimateriaalit

Soveltuvin osin kuntalaki, laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta, valtion virkamieslaki ja asetus, työsopimuslaki, laki kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista, työehtosopimuslaki, laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä, laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta, laki naisten ja miesten tasa-arvosta, yhdenvertaisuuslaki, laki yksityisyyden suojasta työelämässä, työturvallisuuslaki, työaikalaki, työterveyshuoltolaki, sairasvakuutuslaki, vuosilomalaki, rikoslaki ja yhteistoiminnasta säädetyt lait (laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella, laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa, yhteistoimintalaki).

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

0/hylätty Opiskelija ei hallitse opintojakson sisältöjä. Suoritus on erittäin puutteellinen, virheellinen tai sisältää huomattavia väärinkäsityksiä. Työ sisältää keskeneräistä ja katkonaista tekstiä ja pohdintaa, eivätkä esitetyt asiat liity olennaisesti aihepiiriin. Lähteiden käyttö on olematonta.

1 Suoritus osoittaa opintojakson tavoitteiden välttävää hallitsemista. Suoritus on suppea, pintapuolinen tai vastaa heikosti tehtävänantoa. Opiskelija esittää asioita jäsentelemättömästi irrallaan toisistaan tai yksipuolisesti. Oppimistehtävässä lähteiden käyttö on heikkoa, ja suoritus voi sisältää virheitä tai epäselvyyksiä.

2 Suoritus osoittaa opintojakson tavoitteiden tyydyttävää hallitsemista. Opiskelija osaa soveltaa käsitteitä ja tarkastella niitä eri näkökulmista. Asioiden käsittely on kuitenkin luettelonomaista ja toteavaa, ja siitä puuttuvat soveltaminen ja perustellut päätelmät. Oppimistehtävissä lähteiden käyttö on melko heikkoa, ja suoritus voi sisältää virheitä tai epäselvyyksiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

3 Suoritus osoittaa opintojakson tavoitteiden hyvää hallitsemista. Opiskelija tunnistaa syy- seuraussuhteita ja tekee niistä päätelmiä. Hän osaa erottaa olennaiset asiat epäolennaisista ja käsittelee niitä eritellen ja vertaillen. Suoritus vastaa tehtävänantoa, osoittaa ymmärtämistä sekä taitoa analysoida ja perustella. Opiskelija on muodostanut asiasta kokonaiskuvan, mutta siinä on puutteita. Oppimistehtävissä lähteiden käyttö on kohtalaista; opiskelija osaa käyttää jonkin verran lähteistöä ajattelunsa tukena.

4 Suoritus osoittaa opintojakson tavoitteiden kiitettävää hallitsemista. Opiskelija käsittelee asioita sekä yksittäisellä että yleisellä tasolla ja näkökulmia yhdistellen. Hän osaa tiivistää olennaisen, tehdä hypoteeseja ja uusia avauksia analyyttisesti ja perustellen. Opiskelija on muodostanut asiasta kokonaiskuvan, mutta siinä saattaa olla joitain puutteita. Oppimistehtävässä lähteiden käyttö on hyvää; opiskelija osaa käyttää lähteistöä ajattelunsa tukena ja osaa esittää jonkin verran argumentteja sen pohjalta.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

5 Suoritus osoittaa opintojakson tavoitteiden erinomaista hallitsemista. Opiskelija osaa tarkastella sisältöjä laajasti ja moniulotteisesti ja arvioida asioita ja näkökulmia analyyttisesti ja kriittisesti pohtien. Asiat suhteutetaan erittäin hyvin ja oivaltavasti toisiinsa. Suoritus on ehjä kokonaisuus, joka osoittaa itsenäistä otetta ja argumentointitaitoa. Oppimistehtävä on hyvin kirjoitettu tai toteutettu. Lähteiden käyttö on pääasiassa erinomaista; opiskelija osaa hyödyntää lähteitä oman ajattelunsa pohjana, osaa esittää argumentteja lähteiden pohjalta ja ilmaista perusteltuja mielipiteitä.

Lisätiedot

Opintojaksolle ei tarvitse ilmoittautua. Ilmoittautuminen lisätään automaattisesti niille opiskelijoille, jotka on valittu Koulutusjohtaminen ja opetushallinto -sivuainekokonaisuuteen erillisellä haulla.