Kasvatuksen filosofiset ja eettiset kysymykset (5 op)
Toteutuksen tunnus: LKAS3110V24-3001
Toteutuksen perustiedot
- Ilmoittautumisaika
- 01.08.2024 - 31.05.2025
- Ilmoittautuminen toteutukselle on päättynyt.
- Ajoitus
- 01.08.2024 - 31.07.2025
- Toteutus on käynnissä.
- Opintopistemäärä
- 5 op
- Lähiosuus
- 0 op
- Virtuaaliosuus
- 5 op
- Toteutustapa
- Etäopetus
- Yksikkö
- Kasvatustieteiden tiedekunta
- Opetuskielet
- englanti
- suomi
- Opettajat
- Tuija Turunen
- Ryhmät
-
KASKO4Kasvatustiede 4. vuosikurssi
-
KASKO5Kasvatustiede 5. vuosikurssi
- Opintojakso
- LKAS3110V24
Arviointiasteikko
H-5
Tavoitteet
Kurssin suoritettuaan opiskelija:
• osaa analysoida kasvatusfilosofian ydinkysymyksiä ja pääsuuntaukset soveltaen niitä
• pystyy argumentoimaan kasvatusfilosofista näkökulmaa hyödyntäen kasvatuksesta ja koulutuksesta käytävää keskustelua
• osaa arvioida ja vertailla eri ajattelijoiden ihmiskäsitystä, kasvatusajattelua ja maailmankatsomuksellisia lähtökohtia
• osaa analysoida kriittisesti eettisiä kasvatuksen dilemmoja ja pystyy argumentoiden esittämään niihin eri näkökulmaisia ratkaisuja
• osaa arvioida monipuolisesti ja syvällisesti kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöihin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja käyttää kasvatusfilosofista ja eettistä ymmärrystä oman kasvatusfilosofisen viitekehyksensä luomiseen
Toteutustavat
• Itsenäinen kirjallisuuteen perehtyminen (ETÄ 2)
• Itserekisteröidy kurssin työtilaan Moodlessa ’LKAS3110 Kasvatuksen filosofiset ja eettiset kysymykset 2024-2027’ rekisteröitymisavaimella LKAS3110,2024
Suoritustavat
• Kirjallisuusesseet (1/teos).
Sisältö
• Erilaiset arvo-, tieto- ja todellisuuskäsitykset kasvatuksen ja koulutuksen perustana
• Kasvatuksen eettiset ulottuvuudet ja kasvattajana toimimisen eettiset kysymykset
• Klassiset kasvatus- ja sivistysteoriat ja postmodernin yhteiskunnan ajankohtaisten kasvatuskysymysten tarkastelu niiden kautta
Oppimateriaalit
Valitaan yksi teos ryhmistä a), b) ja c) (yhteensä 3 teosta):
a) Yleisteokset:
Nicholson, David (2022). Philosophy of education in action. An inquiry-based approach. 2nd Edition. Routledge.
Noddings, Nel (2016). Philosophy of education. 4th Edition.
b) Kasvatuksen eettiset kysymykset:
Peterson, Andrew & Arthur, James (2021). Ethics and the good teacher character in the professional domain. Routledge.
Shafer-Landau, Russ (2023). The Fundamentals of Ethics. 6th Edition. Oxford University Press.
c) Kasvatusfilosofian erityissuuntaukset:
Traxler, J. & Crompton, H. Eds (2020) Critical mobile pedagogy: Cases of digital technologies and learners at the margins.
Verma, R. & Apple, M. Eds. (2020) Disrupting hate in education: Teacher activists, democracy, and global pedagogies of interruption.
Petrovic, J. & Mitchell, R. Eds. (2018) Indigenous philosophies of education around the world.
Glass, K. (2019) In vital harmony: Charlotte Mason and the natural laws of education.
Martusewicz, R., Edmundson, J. & Lupinacci, J. (2020) EcoJustice education. Toward diverse, democratic and sustainable communities. 3rd Edition
Opetusmenetelmät
Suoritustavat:
-Kirjallisuusesseet (1/kirja).
Toteutustavat:
- Itsenäinen kirjallisuuteen perehtyminen
- Itserekisteröidy kurssin työtilaan Moodlessa ’LKAS3110 Kasvatuksen filosofiset ja eettiset kysymykset 2024-2027’ rekisteröitymisavaimella LKAS3110,2024
ETÄ2, täysin itsenäisesti suoritettava opintojakso
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)
0. Opiskelija ei tunnista kasvatusfilosofian keskeisiä käsitteitä. Kasvatuksen ja koulutuksen kysymysten kasvatusfilosofinen argumentointi jää toteavaksi. Kasvatusfilosofien ajattelun vertaaminen on puutteellista. Kasvatuksen eettisten kysymysten tunnistaminen, arvioiminen ja argumentoiminen on puutteellista. Oma kasvatusfilosofinen näkemys puuttuu.
1. Opiskelija tunnistaa kasvatusfilosofian keskeisiä käsitteitä ja niiden yhtymäkohtia kasvatuksen ja koulutuksen kysymysten argumentointiin. Kasvatusfilosofien ajattelun vertaaminen on luettelomaista ja toteavaa. Opiskelija tunnistaa kasvatuksen eettisiä kysymyksiä ja pystyy arvioimaan niitä. Oman kasvatusfilosofisen viitekehyksen muodostumisen merkitys tunnistetaan, mutta sitä ei kyetä argumentoimaan.
2. Opiskelija tunnistaa keskeisiä kasvatusfilosofian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä. Hän pystyy argumentoiden tarkastelemaan yksittäisiä kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiä. Kasvatusfilosofien ajattelun vertailu onnistuu, joskin se jää pinnalliseksi tai puutteelliseksi. Opiskelija pystyy käsitteellistämään ja analysoimaan kasvatuksen eettisiä dilemmoja. Oman kasvatusfilosofisen viitekehyksen keskeiset elementit tunnistetaan.
Arviointikriteerit, hyvä (3)
3. Opiskelija ymmärtää kasvatusfilosofian keskeisten käsitteiden sisällöt ja niiden väliset yhteydet ja soveltaa niitä argumentoiden kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiin. Hän osaa soveltaen tarkastella kasvatusfilosofien ajattelua ja vertailemaan heidän näkemyksiään. Opiskelija osaa soveltaa kasvatuksen eettisiä tarkastelukulmia ja osoittaa ymmärtävänsä kasvatustoiminnan eettisen luonteen. Oma kasvatusfilosofinen viitekehys on jäsentynyttä, mutta jää toteavalle tasolle.
4. Opiskelija kykenee arvioimaan kasvatusfilosofian keskeisiä käsitteitä ja niiden välisiä suhteita ja rakentamaan kokonaiskuvan kasvatusfilosofian merkityksestä.
Hän käyttää tätä kokonaiskuvaa kasvatuksen ja koulutuksen kysymysten tarkastelussa. Opiskelija tarkastelee kasvatusfilosofien ajattelua kokonaisuutena ja arvioi heidän ajatteluaan suhteessa kokonaiskuvaan. Hän osoittaa kokonaisvaltaista ja argumentoivaa harkintaa kasvatuksen eettisten kysymysten tarkastelussa. Opiskelija kykenee arvioimaan ja argumentoimaan omaa kasvatusfilosofista viitekehystään.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
5. Opiskelija arvioit kriittisesti kasvatusfilosofian keskeisiä käsitteitä ja rakentaa niistä perustellun käsitekokonaisuuden. Hän käyttää tätä käsitekokonaisuutta argumentoiden kasvatuksen ja koulutuksen kysymysten tarkastelussa. Opiskelija rakentaa kasvatusfilosofien ajattelusta luovalla tavalla viitekehyksen, jota hyödyntäen hän tarkastelee kasvatuksen ilmiöitä. Kasvatuksen eettisten dilemmojen tarkastelussa opiskelija osoittaa oivaltavansa ja tarkastelu on moniulotteista ja kriittistä. Opiskelijan oma kasvatusfilosofinen viitekehys on selkeästi argumentoitu ja hän käyttää sitä oman toimintansa ja ajattelunsa kriittiseen reflektioon.