Uskonnolliset ja kulttuuriset kompetenssit työelämässä (5op)

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
- hahmottaa uskontojen ja kulttuurien roolia ja merkitystä työelämässä ja ammatillisessa osaamisessa
- tunnistaa kulttuuriset ja uskonnolliset kysymykset globaaleissa, yhteiskunnallisissa ja paikallisissa konteksteissa
- reflektoida omaa asemoitumistaan, näkökulmiansa ja tietotaustaansa työelämän kohtaamistilanteissa, käytännöissä ja rakenteissa
- soveltaa uskonnollista ja kulttuurista lukutaitoa työelämän käytäntöihin.

Toteutustavat

Opetusprofiili: HYBRIDI 2.
Pitää sisällään luentotallenteita, parityöskentelyä, lähi- sekä verkko-opetusta.

Sisältö

Opintojaksolla perehdytään
- kulttuurien ja uskontojen roolin huomioivan työelämän ja osaamisen keskeisiin käsitteisiin
- kulttuurien ja uskontojen monimuotoisuuteen sekä niihin liittyviin valtakysymyksiin ja -konteksteihin
- oman asemoitumisen tunnistamiseen ja problematisoimiseen suhteessa erilaisiin kulttuurisiin ja uskonnollisiin tekijöihin, ajattelutapoihin ja teoreettisiin traditioihin
- kulttuurisen kompetenssin ja uskontolukutaidon keskeisiin ulottuvuuksiin ja niiden soveltamiseen.

Aika ja paikka

Ryhmätapaamiset 2024-2025 (max. 20 opiskelijaa/ryhmä). Ryhmiin ilmottaudutaan Moodlessa.

17.10.2024 (lähi Rovaniemellä)
21.11.2024 (lähi Oulussa)
30.1.2025 (verkossa)
13.3.2025 (lähi Rovaniemellä)
8.5.2025 (verkossa)

Oppimateriaalit

Kirjallisuus ilmoitetaan Moodlessa.

Opetusmenetelmät

Videoluennot Moodlessa, ryhmätapaamiset ja kirjallisuus.
Kurssin voi tehdä halutessaan kokonaan verkossa. Opiskelijoita kannustetaan kuitenkin osallistumaan lähiopetuksena järjestettäviin ryhmätapaamisiin.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Hylätty (0): Suoritus on erittäin puutteellinen tai virheellinen, tai sisältää huomattavia väärinkäsityksiä. Opiskelija ei ole osallistunut ollenkaan seminaarityöskentelyyn.

Välttävä (1): Suoritus ei osoita perehtyneisyyttä kurssin materiaaleihin. Kirjallisen työn sisällöt saattavat olla puutteellisia tai jäädä hyvin epäselviksi. Valitun ilmiön käsittelyssä ja taustoittamisessa on selviä puutteita. Kieliasu on heikko ja työn rakenteessa on puutteita. Osallistuminen seminaarityöskentelyyn on passiivista.

Tyydyttävä (2): Suoirtuksessa on käsitelty aiheeseen liittyviä teorioita, käsitteitä ja tutkimuksia, mutta käsittely on luettelomaista ja mekaanista. Tarkastelu voi olla liian suppea, lavea, epälooginen tai huonosti rajattu. Työn rakenne on osin jäsentymätön. Osallistuminen seminaarityöskentelyyn on passiivista.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä (3): Suoritus vastaa tehtävänasettelua, osoittaa ymmärtämistä sekä taitoa analysoida ja perustella. Käsitteellinen viitekehys ja aiempi tutkimus on käsitelty, mutta siinä on joitakin puutteita tai epäloogisuutta. Seminaarityön rakenne on jäsentynyt, ja on sovellettu hyvin relevanttia kirjallisuutta sekä luentojen antia, mutta tieteellisessä argumentaatiossa ja analyyttisyydessä saattaa olla puutteita. Osallistuminen seminaarityöskentelyyn osittain aktiivista.

Kiitettävä (4): Suorituksessa käytetyt käsitteet on selkeästi esitelty ja niiden käsittely on analyyttistä. Teoreettisen ja tutkimuksellisen kirjallisuusaineiston ja luentomateriaalin käsittely sekä niiden analyysi ovat tutkimustehtävään sopivia. Kirjallinen työ noudattaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteita. Seminaarityöskentelyyn osallistuminen osittain aktiivista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Erinomainen (5): Suorituksen viitekehys ja käsitteistö on taitavasti johdettu ja perusteltu osoittaen erityistä perehtyneisyyttä. Käytetyn kirjallisuuden sekä luennoilta nostettujen teemojen käsittely ja tulkinta ovat huolellista ja monipuolista. Työn rakenne ja sisältö kertoo taidosta jäsentää ja toteuttaa tieteellistä argumentaatiota. Suoritus on ehjä kokonaisuus, joka sisältää perusteltua omaa ajattelua tai kriittistä pohdintaa. Seminaarityöskentelyyn osallistuminen oma-aloitteista ja aktiivista.