Siirry suoraan sisältöön

Kulttuurihistorian perusteet (5 op)

Toteutuksen tunnus: UKUL0111V24-3001

Toteutuksen perustiedot


Ilmoittautumisaika

13.08.2024 - 09.09.2024

Ajoitus

16.09.2024 - 10.12.2024

Laajuus

5 op

Toteutustapa

Lähiopetus

Yksikkö

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Opetuskielet

  • Suomi

Paikat

1 - 500

Opettaja

  • Pälvi Rantala
  • Pilvikki Lantela

Vastuuhenkilö

Pälvi Rantala

Opiskelijaryhmät

  • UKULperus
    Kulttuurihistoria perusopinnot

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
- hahmottaa kulttuurihistorian tieteenalan keskeisiä käsitteitä ja tutkimuksellisia lähestymistapoja
- tunnistaa kulttuurihistoriallisen tutkimuksen ajankohtaisia keskusteluja, teemoja ja sovelluksia
- tunnistaa kulttuurihistorian keskeiset eettiset, epistemologiset ja metodologiset lähtökohdat
- hahmottaa lähteiden käyttöön, tulkintaan ja metodologisiin valintoihin liittyviä kysymyksiä
- tunnistaa pohjoisen näkökulman kulttuurihistorian kentällä.

Sisältö

Opintojaksolla perehdytään kulttuurihistoriaan keskeisiin käsitteisiin, ajatustapoihin ja tutkimuskohteisiin sekä kulttuurihistoriaan tieteenä, tutkimuksellisina lähestymistapoina, ajattelutapana ja toimintana.Opintojakso perehdyttää myös tulkinnan keskeisyyteen, eettisiin kysymyksiin sekä pohjoisen ja pohjoisuuden näkökulmiin kulttuurihistoriassa.

Oppimateriaalit

Kirjallisuus: 



Arcangeli, Alessandro, Rogge, Jörg, & Salmi, Hannu: General Introduction. Teoksessa Jörg Rogge, Alessandro Arcangeli & Hannu Salmi (toim.) The Routledge Companion to Cultural History in the Western World. Routledge 2020.



Arcangeli, Alessandro: Cultural History: A Concise Introduction. Routledge 2012. 



Gadamer, Hans-Georg: Hermeneutiikka: Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa. Suom. Ismo Nikander. Vastapaino 2004



Handley, Sasha, McWilliam, Rohan & Noakes, Lucy: Introduction: Towards new social and cultural histories. Teoksessa Sasha Handley, Rohan McWilliam & Lucy Noakes (toim.) New Directions in Social and Cultural History. Bloomsbury 2018



Kulttuurihistorian tutkimus. Lähteistä menetelmiin ja tulkintaan. (Toim. Marika Ahonen & al.) Kulttuurihistorian Seura 2022.



Salmi, Hannu: Suomi, kulttuurihistoria ja kulttuurisuuden haaste. Historiallinen Aikakauskirja 4 (2017), 417–425.



 



Lisäksi kurssilla käytetään muuta luentojen aiheisiin soveltuvaa materiaalia, joka ilmoitetaan kurssin aikana.



 

Opetusmenetelmät

Luennot lähiopetuksena (20 h). Luennot sisältävät pieniä keskustelutehtäviä, ja mukana on vastuuopettaja Pälvi Rantalan lisäksi useita vierailevia luennoijia.
Luentojen lisäksi suorittaminen edellyttää itsenäisen kirjallisen tehtävän tekemistä (113,5h). Luku- ja luentopäiväkirjan tulee sisältää reflektoivaa pohdintaa sekä luennoista että kurssin kirjallisuudesta. Luento- ja lukupäiväkirjan tekemiseen kannattaa varata riittävästi aikaa luentojen päättymisen jälkeen. Aikaa suorittamiseen on kaksi kuukautta.

Lisätietoja opiskelijoille

Luennot pidetään lähiopetuksena, ja niitä ei tallenneta. Luentojen kirjallinen materiaali (diat) tulevat Moodlen työalustalle kunkin luentokerran jälkeen, mutta on erittäin suositeltavaa osallistua luennoille.

Lapin ammattikorkeakoulun läsnäoleva tutkinto-opiskelija voi ilmoittautua maksutta Lapin yliopiston tarjoamiin LUC-opintoihin, mikäli opinnot voi liittää omaan tutkintoon. Ilmoittautuminen tapahtuu Lapin yliopiston Hakijan työpöydällä: https://hakeutuminen-lay.peppi4.lapit.csc.fi/web/hakijan-tyopoyta/. Valitse vasemmasta valikosta ensin ”Opintotarjonta” ja sen jälkeen sen alta ”LUC opinnot YO”, jolloin näet koko tarjonnan. Valitse kyseinen opintojakso ja ilmoittaudu.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Hylätty (0): Suoritus on erittäin puutteellinen tai virheellinen, tai sisältää huomattavia väärinkäsityksiä. Asioita ja käsitteitä ei ole ymmärretty. Opiskelija ei ymmärrä kulttuurihistorian peruskäsitteitä eikä tunnista tieteenalan ominaispiirteitä. Suoritus ei täytä arviointikriteerille 1 annettuja ehtoja.

Välttävä (1): Suoritus on sisällöltään suppea ja luentojen teemoja sekä luettua kirjallisuutta käsitellään kuvailevasti ja yksipuolisesti. Sisältö on pääosin ymmärretty, mutta suoritus saattaa sisältää virheitä tai epäselvyyksiä. Sisältöjen käsitteellinen tarkastelu sekä tekijän oma kriittinen ajattelu ja reflektointi puuttuvat. Suoritus on toteava ja luetteloiva ja tyyliltään kuvaileva, eikä sisällä argumentoituja päätelmiä.

Tyydyttävä (2): Suoritus on huolellisesti laadittu ja luentojen ja kirjallisuuden sisällöt omaksuttu, mutta niitä käsitellään mekaanisesti ja pintapuolisesti. Tekijä huomioi myös käsitteellisiä lähestymistapoja, mutta niiden tulkinta jää ohueksi ja kritiikittömäksi. Suoritus painottuu luentojen ja muun aineiston toistavaan kuvaamiseen. Omaa ajattelua ja pohdintaa näkyy jonkin verran.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä (3): Suoritus on ehjä kokonaisuus, jossa luentojen ja kirjallisuuden sisältöjä tarkastellaan käsitteellisten näkökulmien kautta. Teksti osoittaa myös itsenäistä ajattelua, mutta sen argumentointi jää vielä melko ohueksi. Laajempi kokonaiskuva, asioiden yhdistely ja tiedon soveltaminen jäävät vähemmälle.

Kiitettävä (4): Suoritus osoittaa syvällistä ymmärrystä luentojen ja kirjallisuuden sisällöistä, joita tekijä tulkitsee ja reflektoi itsenäistä ajattelua osoittaen. Opintojakson teemojen tarkastelu käsitteellisestä näkökulmasta on selvästi omaksuttu. Suoritus osoittaa asioiden välisten suhteiden ymmärtämistä. Suorituksessa näkyy tiedon kriittinen arviointi. Oma ajattelu näkyy kautta linjan, ote on analysoiva, valikoiva ja kokoava.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Erinomainen (5): Suoritus osoittaa syvällistä luentojen ja kirjallisuuden sisältöjen avaamien kokonaisuuksien hahmottamista ja reflektointia moniulotteisesti eri näkökulmista. Tekijä osoittaa kykenevänsä käsitteiden kriittiseen soveltamiseen, erilaisten kontekstien huomioimiseen ja perusteltuun argumentointiin. Suoritus on ehjä kokonaisuus, joka osoittaa itsenäistä otetta sisältäen perusteltua, oivaltavaa ja kriittistä pohdintaa.