Kulttuurisosiologia (5 op)

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
- tunnistaa kulttuurisosiologian keskeiset teoriat ja keskustelut
- jäsentää kulttuuristen instituutioiden ja ilmiöiden – esimerkiksi median, populaarikulttuurin ja taiteen – poliittisuuden
- tarkastella yhteisöllisyyden ja sosiaalisten erojen tuottamista kulttuurisena ilmiönä.

Toteutustavat

Itsenäinen kirjallisuuteen perehtyminen.

Suoritustavat

Suoritetaan itsenäisesti lukemalla kirjallisuus ja suorittamalla kirjallisuustentti (EXAM) tai oppimistehtävä. Opintojakso on mahdollista suorittaa myös kirjapiirimuotoisena ryhmätyönä. Mahdollisista korvaavista opintokokonaisuuksista ilmoitetaan erikseen.

Sisältö

Kulttuurisosiologia tarkastelee, mikä pitää ihmisiä, ryhmiä ja yhteiskuntia yhdessä tai erillään. Lisäksi se tutkii, miten kulttuuri on läsnä inhimillisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisten rakenteiden muotoutumisessa ja uusintamisessa. Kurssi keskittyy kulttuuriin kolmen toisiinsa kytkeytyvän näkökulman kautta. Ensinnäkin kurssi auttaa ymmärtämään, mitä kulttuuri on ja millaisista teoreettisista lähtökohdista sitä voidaan tarkastella esimerkiksi merkityksinä ja symboleina sekä kulttuurituotteina ja kulutustottumuksina. Toiseksi kurssi keskittyy kulttuuristen ilmiöiden – kuten maun, kulttuurituotteiden ja alakulttuurien – poliittisuuteen. Kolmanneksi kurssi auttaa ajattelemaan kulttuuria kuulumisen ja osallistumisen näkökulmista: esimerkiksi miten kulttuuri toimii sosiaalisten siteiden ja erojen tuottamisessa.

Oppimateriaalit

Valitaan kolme seuraavista:

Thomas Hylland Eriksen (2016) Overheating: An Anthropology of Accelerated Change.

John R. Hall, Laura Grindstaff & Ming-Che Lo (2010) Handbook of Cultural Sociology. Luvut: 1. J. Alexander & P. Smith, The Strong Program: the origins, achievements, and the prospects; 7. N. Couldry, Sociology and cultural studies: an interrupted dialogue; 20. G. A. Fine, Group cultures and subcultures; 31. Z. Bauman, Culture: liquid modern adventures of an idea; 39. A. Warde, Consumption and critique; 46. N. Eliasoph & P. Licherman, Making things political; 65. B. S. Turner, Cosmopolitanism and the clash of civilizations.

Arlie Hochschild (2016) Strangers in Their Own Land: Anger and Mourning on the American Right.

Kaj Ilmonen (2007) Johan on markkinat: kulutuksen sosiologista tarkastelua.

Mikko Lehtonen (2014) Maa-Ilma: materialistisen kulttuuriteorian lähtökohtia.

Semi Purhonen ym. (2014) Suomalainen maku: kulttuuripääoma, kulutus ja elämäntyylien sosiaalinen eriytyminen.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Hylätty: Suoritus on erittäin puutteellinen tai virheellinen, tai sisältää huomattavia väärinkäsityksiä.

Välttävä ja tyydyttävä (1-2): Suoritus on suppea, pintapuolinen tai vastaa heikosti tehtävänantoa. Suorituksessa tyydytään luettelemaan asioita irrallisesti, tai käsitellään asioita yksipuolisesti. Suoritus voi sisältää virheitä tai epäselvyyksiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä ja kiitettävä (3-4): Suoritus vastaa tehtävänantoa, osoittaa ymmärtämistä sekä taitoa analysoida ja perustella. Olet muodostanut asiasta kokonaiskuvan, mutta siinä saattaa olla puutteita.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Erinomainen (5): Suorituksessa hahmotetaan laaja kokonaisuus ja tietoa osataan soveltaa moniulotteisesti tai sijoittaa eri konteksteihin. Suoritus osoittaa itsenäistä otetta ja oivallusta. Suoritus on ehjä kokonaisuus, joka sisältää perusteltua omaa ajattelua tai kriittistä pohdintaa. Vastaus on hyvin kirjoitettu tai toteutettu.