Kokemuksen tutkimus (5op)

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
- tarkastella kokemuksen tutkimisen tietoteoreettisia, metodologisia ja menetelmällisiä kysymyksiä
- hahmottaa ymmärtävän tutkimusparadigman yleistä luonnetta ja sovelluksia ihmistutkimukseen
- tunnistaa, mitä ymmärtävän paradigman mukainen kokemuksen tutkimus edellyttää tutkimusaiheelta, tutkimusmenetelmältä ja tutkijalta.

Toteutustavat

Luennot ja pienryhmä-/parityöskentely (34 h) sekä itsenäisesti tehtävä essee. Vaihtoehtona omakohtainen perehtyminen kirjallisuuteen.

Suoritustavat

Luennot ja pienryhmä-/parityöskentely sekä itsenäisesti tehtävä essee. Kurssin suorittaminen kontaktiopintoina edellyttää läsnäoloa luennoilla ja osallistumista työskentelyyn.

Vaihtoehtoisesti kurssin voi suorittaa kokonaan kirjatenttinä, jossa tentitään 3 kirjaa (2 pakollista ja 1 vapaavalintainen).

Sisältö

Opintojaksolla tarkastellaan kokemuksen tutkimuksen käsityksiä tiedosta, tiedon rakentumisesta, tutkimusaineistojen hankinnasta, analyysimenetelmistä sekä tutkijan ja tutkimukseen osallistuvien välisestä suhteesta. Kokemuksen tutkimuksen menetelmistä perehdytään erityisesti fenomenologisen, hermeneuttisen ja narratiivisen psykologian menetelmiin. Kontaktiopinnot sisältävät kokemuksen tutkimuksen menetelmien käytännön harjoittelua ja tarkastelua.

Oppimateriaalit

Kontaktiopetuksen sijaan opintojakson voi suorittaa kokonaan kirjallisuustenttinä, jossa tentitään 3 kirjaa (2 pakollista ja 1 vapaasti ao. listalta valittava teos).

Pakollisina tentitään seuraavat:
Smith, J. A. (2015 tai uudempi p.). Qualitative psychology: A practical guide to research methods. SAGE.
Toikkanen, J. & Virtanen, I. A. (2018). Kokemuksen tutkimus VI: Kokemuksen käsite ja käyttö. LUP.

Lisäksi tentitään yksi seuraavista:
Holstein, J. A. & Gubrium, J. F. (2012). Varieties of narrative analysis. SAGE.
Langdridge, D. (2007). Phenomenological psychology: Theory, research, and method. Pearson Education.
Perttula, J. (1996). Kokemus psykologisena tutkimuskohteena: johdatus fenomenologiseen psykologiaan. Suomen fenomenologinen instituutti.
Smith, J. A. (2009). Interpretative phenomenological analysis: Theory, method and research. SAGE.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Hylätty: Opiskelija ei tunnista tai ymmärrä opintojakson keskeisiä käsitteitä. Argumentointi jää toteavaksi. Tehtävän ohjeistusta ei ole noudatettu tai siinä on merkittäviä puutteita, kuten liian lyhyt teksti tai liian vähän lähteitä.

Välttävä (1): Opiskelija tunnistaa opintojakson keskeisiä käsitteitä ja osoittaa aiheiden niukkaa ymmärtämistä. Argumentointi on pinnallista ja rakentuu lähdekirjallisuuden tai luentojen toteavan referoinnin ja omien perustelemattomien mielipiteiden varaan. Tehtävän muodollista ohjeistusta on kuitenkin pääpiirteissään noudatettu.

Tyydyttävä (2): Opiskelija tunnistaa opintojakson keskeisiä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä. Hän pystyy nimeämään ja tarkastelemaan aihealueen oleellisia kysymyksiä. Argumentointi on kuitenkin pääosin referoivaa tai luentoja toistavaa, eikä sisällä juurikaan omaa kriittistä pohdintaa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä (3): Opiskelija ymmärtää opintojakson keskeisten käsitteiden sisällöt ja niiden väliset yhteydet. Hän pystyy nimeämään ja tarkastelemaan aihealueen oleellisia kysymyksiä. Argumentointi sisältää myös omaa kriittistä pohdintaa. Laajemman kokonaiskuvan luominen, asioiden yhdistely tai tiedon soveltaminen on kuitenkin vähäistä tai toteavaa.

Kiitettävä (4): Opiskelija ymmärtää ja kykenee arvioimaan opintojakson keskeisiä käsitteitä ja niiden välisiä suhteita. Hän pystyy rakentamaan kokonaiskuvan aihealueen oleellisista kysymyksistä ja merkityksistä. Opiskelija osoittaa kriittisesti analysoivaa otetta aihealueen käsittelyssä. Argumentointi rakentuu oman pohdinnan ja lähdekirjallisuuden väliselle tieteelliselle dialogille, joka ei kuitenkaan kaikilta osin ole johdonmukaisen syvällistä tai moniulotteista.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Erinomainen (5): Opiskelija ymmärtää ja kykenee arvioimaan opintojakson keskeisiä käsitteitä ja niiden välisiä suhteita. Hän pystyy rakentamaan perustellun kokonaiskuvan aihealueen oleellisista kysymyksistä ja merkityksistä. Opiskelija osoittaa syvällistä ja kriittisesti analysoivaa otetta aihealueen käsittelyssä. Argumentointi rakentuu oman kriittisen pohdinnan ja lähdekirjallisuuden väliselle tieteelliselle dialogille, joka on johdonmukaista, moniulotteista ja oivaltavaa.

Esitietovaatimukset

ORJO1100 Organisaatioiden ja työyhteisöjen johtamisen perusopinnot tai HAJO1100 Hallintotieteiden ja johtamisen perusopinnot.