Kirjallisuuskatsaus eduskuntavaalitutkimukseen (5op)

Arviointiasteikko

H-5

Tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan ymmärrystä aineopintoihin kuuluvista opintojaksoista ja politiikkatieteellisistä erityisaloista.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
- tulkita ja analysoida politiikan eri ulottuvuuksia
- jäsentää ja määritellä valitsemiensa erikoistumisalojen ominaispiirteitä
- hahmottaa kyseisten erikoistumisalojen merkityksen politiikan tutkimukselle ja poliittiselle keskustelulle.

Toteutustavat

Korvaavat kurssit. Myös muut suoritusmuodot ovat mahdollisia.

Suoritustavat

Sovitaan tapauskohtaisesti. Voi koostua useammasta opintosuorituksesta. Opintosuoritusten laajuus 1–5 op.

Sisältö

Opintojaksossa voidaan suorittaa erilaisia korvaavia kursseja. Korvaavat kurssit voivat olla aihealueeseen soveltuvia kursseja muista opintokokonaisuuksista (esimerkiksi Arctic Studies Programme, saamen- ja alkuperäiskansatutkimuksen opintokokonaisuus, yliopiston projektiopinnot, sukupuolentutkimus), verkkokursseja, vaihto-opintoja, kesäkouluja, vierailuluentoja tai seminaareja. Opiskelija suunnittelee itsenäisesti opintojaksoon kuuluvat opintosuoritukset ja sopii niistä vastuuopettajien kanssa.

Oppimateriaalit

Heikki Paloheimo (toim.) 2005 Vaalit ja demokratia Suomessa. Helsinki: WSOY
https://luc.finna.fi/ulapland/Record/luc.991248723806246
Borg, Sami ja Heikki Paloheimo (toim. 2009): Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007. Tampere: Tampere University Press.
https://luc.finna.fi/ulapland/Record/luc.991448663806246
Teoksessa Sami Borg (toim.) Muutosvaalit 2011. Oikeusministeriön julkaisu 16/2012 Selvityksiä ja ohjeita. Helsinki: Edita Prima Oy.
https://luc.finna.fi/ulapland/Record/luc.993158073806246

Poliittisen osallistumisen eriytyminen – Eduskuntavaalitutkimus 2015 Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. Selvityksiä ja ohjeita. Kimmo Grönlund ja Hanna Wass (toim.) Oikeusministeriö
Oikeusministeriön julkaisuja 2020:5. Politiikan ilmastonmuutos Eduskuntavaalitutkimus 2019. Oikeusministeriö, Helsinki 2020 Sami Borg, Elina Kestilä-Kekkonen ja Hanna Wass (toim.) Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita
2020:5

Politiikka
https://luc.finna.fi/ulapland/Record/luc_electronic_yo.994700293506246

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Hylätty: Suoritus on erittäin puutteellinen tai virheellinen, tai sisältää huomattavia väärinkäsityksiä.

Välttävä ja tyydyttävä (1-2): Suoritus on suppea, pintapuolinen tai vastaa heikosti tehtävänantoa. Suorituksessa tyydytään luettelemaan asioita irrallisesti, tai käsitellään asioita yksipuolisesti. Suoritus voi sisältää virheitä tai epäselvyyksiä.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Hyvä ja kiitettävä (3-4): Suoritus vastaa tehtävänantoa, osoittaa ymmärtämistä sekä taitoa analysoida ja perustella. Olet muodostanut asiasta kokonaiskuvan, mutta siinä saattaa olla puutteita.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Erinomainen (5): Suorituksessa hahmotetaan laaja kokonaisuus ja tietoa osataan soveltaa moniulotteisesti tai sijoittaa eri konteksteihin. Suoritus osoittaa itsenäistä otetta ja oivallusta. Suoritus on ehjä kokonaisuus, joka sisältää perusteltua omaa ajattelua tai kriittistä pohdintaa. Vastaus on hyvin kirjoitettu tai toteutettu.

Esitietovaatimukset

Kandidaatintutkinnon opinnot

Lisätiedot

Tavoite:
Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijan ymmärrystä suomalaisessa politiikan kentässä tehdystä eduskuntavaalitutkimuksesta.
Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa:
Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijan ymmärrystä suomalaisessa politiikan kentässä tehdystä eduskuntavaalitutkimuksesta.
Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa:
- tulkita ja analysoida kansalaisten äänestyskäyttäytymistä sekä puolueita äänestäjiensä pohjalta
- jäsentää ja määritellä eduskuntavaalitutkimuksen ominaispiirteitä
- hahmottaa eduskuntavaalitutkimuksen merkityksen politiikan tutkimukselle ja poliittiselle keskustelulle.
- tuottaa tiuhassa tahdissa pieniä opiskelusuoritteita

Sisältö:
Eduskuntavaalitutkimuksissa tutkimusongelma on, mitkä asiat vaikuttavat ihmisten äänestyskäyttäytymiseen. Milloin ihmiset äänestävät aktiivisesti ja milloin he jättävät äänestämättä? Milloin ihmiset vaihtavat puoluetta ja mikä saa heidät äänestämään samaa puoluetta vaaleista toiseen? Mitkä asiat ovat eri äänestäjille tärkeitä?
Puolueet ovat olleet tärkeä tutkimuksen kohde. Millaisia ovat eri puolueiden äänestäjät? Mitä asioita eri puolueiden äänestäjät pitävät tärkeinä? Mitä arvoja eri puolueiden äänestäjät painottavat? Mitkä puolueet ovat lähempänä toisiaan joissakin asiakysymyksissä ja missä asiakysymyksissä puolueet ovat erimielisiä? Tällä kurssilla saat tietää, millainen on sinua kiinnostava puolueesi tai mitkä puolueet ovat mitäkin mieltä sinua kiinnostavasta asiasta.
Millaiset taustamuuttujat ovat vaikuttaneet kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen? Sukupuoli, ikä, koulutus, työ, tulot ja asema yhteiskunnassa vaikuttavat niin äänestämättömyyteen kuin tietyn puolueen kannattamiseenkin. Kurssilla saat tietää miten yhteiskunnan rakenteet näkyvät äänestyskäyttäytymisessä.
Tutkimusten aikana näkyy selvänä dokumentoituna muutoksena perussuomalaisten nousu poliittiselle kentälle sekä merkittävä vasemmiston kannatuksen lasku.
Eri vuosina on tutkimuksissa ollut erityisiä painopisteitä. Erityisinä teemoina ovat olleet mm. median vaikutus, hallitus-oppositio-asetelma, vaalilupaukset, vaalihäirintä, puoluekannan periytyminen, poliittisen tietämyksen taso, poliittinen luottamus, ehdokasasettelu, uskonnollisuus, ehdokkaan äänestäminen, terveys ja poliittinen aktiivisuus.

Edeltävät opinnot :
Ei vaatimuksia. Kurssin voi suorittaa perusopintoihin, aineopintoihin tai syventäviin opintoihin. Suoritusten vaativuus riippuu mihin opintoihin kurssi suoritetaan.

Kurssi voidaan sisällyttää esimerkiksi seuraaviin opintoihin:
• Perusopinnot: SOPT1105 Valta, politiikka ja poliittisuus
• Aineopinnot: SOPT1205D Valinnainen tutkimusala
• Syventävät opinnot: KASU/VALO1305D Valinnainen tutkimusala

Toteutus ja työmuodot:
Kurssi suoritetaan etänä. Luennot pidetään Teamssissa ja oppimisportaalina käytetään Moodlea. Luentoja on kymmenenä (10) päivänä kaksi (2) kahden tunnin (2h) sessiota eli yhteensä 40 tuntia. Kurssi koostuu myös vapaaehtoisista työpajoista, joissa voi ohjatusti tehdä kurssin tehtäviä.

Kurssin suorittamiseksi tulee kurssilla kerätä pisteitä tarpeellinen määrä erinäisistä suorituksista. Pisteitä saa läsnäolosta luennoilla, läsnäoloista työpajoissa, aktiivisuudesta luennoilla, pohdintapaperien jättämisestä, aktiivisuudesta Moodlen verkkokeskusteluissa, kurssityön tekemisestä, portfolion tekemisestä sekä avusta kurssin järjestämisessä. Läsnäolo ja aktiivisuus luennoilla sekä pohdintapapereiden jättäminen on painotettu pisteiden saamisessa, vaikka läsnäolo ei ole pakollista.

Vaadittavat suoritukset:
Kurssilla on kurssisuorituksia saatava tehtyä tietty minimipistemäärä.

Jokaisen luennon jälkeen on kurssilaisten palautettava yhden sivun pituinen pohdintapaperi. Palautus on tehtävä viimeistään seuraavaa luentoa edeltävänä päivänä. Pohdintapaperin toistuva myöhästyminen voi aiheuttaa kurssilta putoamisen. Pohdintapaperin vaatimukset riippuvat siitä, suorittaako opiskelija kurssin perusopintoihin, aineopintoihin tai syventäviin opintoihin.

Kurssin aikana tehdään kurssityö, joka on kaikille pakollinen. Kurssityö vaihtelee sen mukaan, mihin opintoihin kurssi suoritetaan. Perusopintoihin vaaditaan 30 minuutin dialogi opettajan kanssa luennon aikana. Aineopintoihin tulee tehdä 15 minuutin podcast. Syventäviin opintoihin vaaditaan 30 minuutin Teams-luento.

Lisätietoja kirjallisuudesta ja muusta materiaalista:
Opiskelija valitsee itse laajasta kirjallisuudesta artikkelit, joita haluaa lukea ja joihin haluaa perehtyä.
Kirjallisuus koostuu 2000-luvuilla tehtyjen eduskuntavaalitutkimuksista. Paradigma koostuu pääasiassa eduskuntavaalitutkimusten julkaisusarjasta. Tämän lisäksi on erityisesti Politiikka-lehdessä julkaistuja artikkeleita. Myös muuta oleellista kirjallisuutta voidaan käyttää.
Heikki Paloheimo (toim.) 2005 Vaalit ja demokratia Suomessa. Helsinki: WSOY
Borg, Sami ja Heikki Paloheimo (toim. 2009): Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007. Tampere: Tampere University Press.
Teoksessa Sami Borg (toim.) Muutosvaalit 2011. Oikeusministeriön julkaisu 16/2012 Selvityksiä ja ohjeita. Helsinki: Edita Prima Oy.
Poliittisen osallistumisen eriytyminen – Eduskuntavaalitutkimus 2015 Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. Selvityksiä ja ohjeita. Kimmo Grönlund ja Hanna Wass (toim.) Oikeusministeriö
Oikeusministeriön julkaisuja 2020:5. Politiikan ilmastonmuutos Eduskuntavaalitutkimus 2019. Oikeusministeriö, Helsinki 2020 Sami Borg, Elina Kestilä-Kekkonen ja Hanna Wass (toim.) Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2020:5

Politiikka-lehden oleelliset artikkelit.

Arviointi:

Hyväksytty/Hylätty
Hyväksytty
Opiskelija on suorittanut tarpeellisen määrän kurssipisteitä sekä palauttanut pohdintapaperit ajallaan ja tehnyt kurssityön. Suoritukset vastaavat tehtävänantoja, osoittavat ymmärtämistä sekä taitoa analysoida ja perustella.

Hylätty
Suoritus on erittäin puutteellinen tai virheellinen, tai sisältää huomattavia väärinkäsityksiä. Suoritus on suppea, pintapuolinen tai vastaa heikosti tehtävänantoa. Suorituksessa tyydytään luettelemaan asioita irrallisesti, tai käsitellään asioita yksipuolisesti. Suoritus voi sisältää virheitä tai epäselvyyksiä.


Kurssi voidaan sisällyttää esimerkiksi seuraaviin opintoihin:
• Perusopinnot: SOPT1105 Valta, politiikka ja poliittisuus
• Aineopinnot: SOPT1205D Valinnainen tutkimusala
• Syventävät opinnot: KASU/VALO1305D Valinnainen tutkimusala