Oikeus, filosofia, sosiaalitieteiden historia ja valta (5op)

Osaamistavoitteet

Kurssin jälkeen opiskelija
- ymmärtää modernin tieteenfilosofian perusajatukset,
- ymmärtää historiallisen (sosiaali)tieteenfilosofisten käsitysten jatkumon,
- ymmärtää ja osaa käyttää erityisesti Searlen ja Lacanin teorioita analyyttisesti yhteiskunnallisten kysymysten pohdinnassa,
- tuntee viimeaikaisen (sosiaali)tieteenfilosofisen keskustelun keskustelijoita ja heidän perusajatuksiaan,
- ymmärtää oikeuden, oikeusfilosofia ja oikeudellisen tutkimuksen metodologian liittymän moderniin sosiaalifilosofiseen ja -tieteelliseen keskusteluun.

Sisältö

Kurssilla käydään läpi ihmis- ja sosiaalitieteen historiaa ja filosofiaa modernin tieteen syntyhetkiltä (1400-luku). Pyrkimyksenä on ymmärtää viimekädessä modernin oikeuden kehitystä osana sosiaalista rakennetta ja ajattelua sekä peilata oikeuden soveltamisessa ja tutkimuksessa toteutettavaa metodologiaa muissa tieteissä ja tieteenfilosofiassa esitettyjä näkemyksiä vasten.
Kurssilla käsitellään ensin modernin tieteen syntyä ja siitä esitettyjä erilaisia näkemyksiä René Descartesin, David Humen, Immanuel Kantin ja Georg H.F. Hegelin ajatusten kautta (skeptinen, analyyttinen, epistemologinen ja ontologinen lähestymistapa). Sen jälkeen tarkastellaan 1800- ja 1900 luvun tiedeajatuksen kehitystä ajan kirjoittajien käsityksiä analysoimalla (Weber, Durkheim, Popper, Wittgenstein, positivismi, jne). Tämän jälkeen pohditaan 1900-luvun jälkipuoliskon tieteenfilosofian ja tiedekäsityksen kehitystä mm. John Searlen (yhteiskunnallinen ontologia) ja Jacques Lacanin (sosiaaliset keskustelut/diskurssit) avulla. Luennoilla käsitellään mm. Foucaultin, Deleuzen, Zizekin ajatuksia yhteiskunnan ja tieteen tilasta. Searlen ja Lacanin teorioista esitetään varsin täydellinen ja havainnollist.ava analyysi. Analyysi esittää viimekädessä näiden (psykoanalyyttisen ja perinteisemmän kielifilosofisen) lähestymistapojen vertailun.

Tiede- ja sosiaalifilosofisia ajatuksia käsitellään kurssilla paljolti tämänhetkiseen poliittiseen, oikeudelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyvien arkipäiväisten esimerkkien kautta.

Lisätiedot

Lisätiedot
Kurssi on osa kehittyvää eurooppalaisen hallinto- ja tuomioistuintoiminnan (European administrative and judicial system) opintojaksojen kokonaisuutta. Sen tarkoituksena on antaa kattava kuva eurooppalaisessa hallinto- ja tuomioistuintoiminnassa tarvittavasta osaamisesta. Kokonaisuus keskittyy eurooppalaisen juristin tarvitsemiin taitoihin, kuten eurooppalaisen oikeusjärjestelmän perusteiden/filosofian/tutkimuksen ymmärtämiseen, eurooppalaisen oikeuden historiaan, eurooppalaisen lainsäädännön erityisluonteeseen, oikeusprosesseihin, tulkinta- ja argumentointimenetelmiin, eurooppalaisessa toiminnassa tarvittaviin kieliin, jne. Se antaa opiskelijalle valmiuksia eurooppalaisiin instituutioihin hakeutumiselle, toimimiseen kansallisessa ja eurooppalaisessa asianajo- ja tuomioistuinympäristössä, auttaa harjoittelupaikkojen hakemisessa eurooppalaisiin/kansainvälisiin järjestöihin/asianajotoimistoihin, sekä valmistaa vaihto-opiskeluun hakeutumiseen ja sieltä palaamiseen.
Kokonaisuus koostuu seuraavista notaari- ja maisterivaiheen opintojaksoista. Kukin opintojakso toimii luonnollisesti myös itsenäisenä osiona.
Eurooppaoikeus IEurooppaoikeus IISosiaalitieteiden filosofiaa juristeille Ranskankielen opinnot (koordinoidaan kielikeskuksen kanssa)Saksankielen opinnot (koordinoidaan kielikeskuksen kanssa)Muut kieliopinnot (koordinoidaan kielikeskuksen kanssa)Englanninkielen opinnot (luennot/materiaalit/suoritukset ja kieliopinnot koordinoidaan kielikeskuksen kanssa)Eurooppaoikeudellinen notaari ja maisteriseminaariMahdolliset vapaaehtoiset opintomatkat eurooppalaisiin instituutioihin.

Suoritustavat

Toteutus ja työmuodot:
1. Esilukutehtävät (Moodlessa jaettu kirjallisuus, jaetaan 2 viikkoa ennen)
2. Luennot (20 h)
3. Kirjallinen kuulustelu (Moodle)
3. Oma analyysi (3-4 sivua)

Materiaali: kaikki esitehtävä, luento ja kuulustelumateriaali jaetaan Moodlessa.