Opinto-opas

Kuvaus

Tutkinnon yleiskuvaus ja koulutuksen profiili

Rakentaminen on yhteiskunnan keskeisiä toimintoja. Kestävään kehitykseen perustuvassa rakentamisessa tarvitaan modernin tekniikan, talouden ja ympäristöalan taitajia. Rakennusmestari työskentelee asiantuntija-, johtamis- ja tuotantotehtävissä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Koulutus luo hyvät edellytykset toimia myös rakennusalan yrittäjänä.

Opiskelussa korostetaan alan teknisten taitojen hallinnan lisäksi kykyä yhteistyöhön, esimiestyöhön ja johtamiseen sekä projektien hallintaan. Opetussuunnitelma perustuu valtakunnallisiin rakennustyömaan työnjohtajan pätevyysvaatimuksiin sekä yleisiin rakennustekniikan koulutusohjelmien valtakunnallisesti määriteltyihin ohjeisiin. Opetussuunnitelmassa profiloituu läpileikkaavana Lapin korkeakoulukonsernin strategiset painopistealueet: Globaali arktinen vastuu, kestävä matkailu, tulevaisuuksien palvelut ja etäisyyksien hallinta.

Rakennusmestarikoulutuksessa suoritetaan 3,5 vuoden aikana 210 op laajuisena tekniikan alan ammattikorkeakoulun tutkinnon Rakennusmestari (AMK). Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä lähtökohtana on yleiseurooppalainen opintosuoritusten mitoitusjärjestelmä (ECTS). Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana.

Rakennusmestarikoulutuksen opetussuunnitelman rakenne:
1) Rakennusmestarin ydinosaaminen 170 op, joka sisältää rakennusinsinööreille tärkeät perusopinnot sekä opinnäytetyön.
2) Rakennusmestarin tehtäviin profiloivat opinnot 40 op, joka sisältää omaan suuntautumiseen erikoistavat ja kehittävät opinnot.

Ydinosaamiseen kuuluvien opintojen tavoitteena on antaa yleiskuva rakennusalan merkityksestä yhteiskunnassa ja työelämässä, perehdyttää matemaattis-luonnontieteellisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa ammattikorkeakoululaissa vaadittavan kielitaidon. Lisäksi tavoitteena on perehdyttää rakennusalan erilaisten tehtäväalueiden perusasioihin ja sovelluksiin. Ydinosaamiseen liittyviin opintoihin kuuluvat myös vapaasti valittavat opinnot sekä ammattitaitoa edistävä harjoittelu. Vapaasti valittaviin opintoihin (10 op) voidaan sisällyttää Lapin AMK:n koulutusten ja muiden korkeakoulujen opintosuorituksia. Harjoittelussa (30 op) perehdytään työelämän pelisääntöihin ja voidaan soveltaa osaamista rakennusalan käytännön työssä.

Profiloivaan osaamiseen liittyvien opintojen kautta perehdytetään joko talonrakennustekniikan tuotantoon tai infra- ja kaivostekniikkaan. Profiloivat opinnot ajoittuvat pääasiassa 3. ja 4. lukuvuodelle.

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietoja ja taitoja rakennusalan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.

Profiloitumisvaihtoehdot

Talonrakennustekniikan tuotannossa saa valmiudet toimia työnjohtotehtävissä rakennustyömailla. Infra- ja kaivostekniikassa saa valmiudet toimia työnjohtajana infrarakennuskohteissa sekä kaivosrakentamisessa.

Opetussuunnitelmassa kuvataan rakennusalan ammatillisen kasvun polku rakennusalan perehtyjästä alan soveltajaksi ja asiantuntijaksi. Eri vuosille sijoittuvat opinnot yhdistyvät isommiksi osaamisen kokonaisuuksiksi. Osaaminen kasvaa vähitellen rakennusmestarin tehtäviin.

Ensimmäisen opintovuoden päättyessä opiskelijalla on riittävä osaaminen työskennellä harjoittelijana rakennusalan erilaisissa perustehtävissä.

Toisena opintovuotena perehdytään rakentamisen materiaaleihin, laatuun ja esimiestehtäviin. Opintovuoden päättyessä voidaan työskennellä rakennusalan ammatillisissa tehtävissä, kuten avustavissa työnjohtotöissä.

Kolmannen opintovuoden opinnoissa painopisteen muodostavat syventävät ammatilliset ainekokonaisuudet monimuotoisissa oppimisympäristöissä. Opintovuoden päättyessä opiskelija voi toimia harjoittelijana rakennusalan työnjohtotehtävissä.

Neljännen opintovuoden aikana asiantuntemus syventyy ammattiopintojen ja opinnäytetyön kautta. Lukukauden aikana osaaminen kehittyy tasolle, jota rakennusmestarilta odotetaan työelämään siirryttäessä.

Miten opiskellaan?

Opiskelu on toiminnallista ja käytännönläheistä erilaisissa työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä. Ammatillinen kasvu toteutuu monipuolisissa ja vaihtelevissa ympäristöissä, joita ovat muun muassa laboratoriot, virtuaaliympäristöt, opiskelu ulkomaisessa kumppanuusoppilaitoksessa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa.

Opiskelu tapahtuu monimuoto-opiskeluna, jolloin työssä käyminen opiskelun ohessa on mahdollista. Monimuoto-opinnoissa opiskellaan joustavammin ajan ja paikan suhteen, koska osa opinnoista toteutetaan verkossa. Monimuoto-opinnoissa kampuksella tapahtuva lähiopiskelu sisältää muun muassa erilaisia harjoitus-, mittaus- ja laboratoriotöitä nykyaikaisissa oppimisympäristöissä. Monimuoto-opinnoissa tapahtuvaa lähiopiskelua on 2-3 päivän jaksoina 2-3 kertaa lukukaudessa. Osa profiloivista opinnoista voidaan suorittaa työpaikkaopintoina, jolloin oppiminen tapahtuu toimeksiantajan kanssa erikseen määritellyissä oppimisprojekteissa.

Ammattitaitoa edistävät harjoittelut suoritetaan alan yrityksissä ja julkisen hallinnon organisaatioissa. Opintoihin liittyvät opinnäytetyöt tehdään osana työelämän kehittämistä.

Tutkintoa suoritettaessa on mahdollista ottaa opintoja muista kotimaisista tai ulkomaisista korkeakouluista. Aiemmin hankittua osaamista voidaan ottaa huomioon opintojen suorituksessa.