Siirry suoraan sisältöön

Metallien hitsaus ja lämpökäsittelyLaajuus (5 op)

Tunnus: K502K217OJ

Laajuus

5 op

Opetuskieli

  • suomi

Osaamistavoitteet

Opintojaksossa opiskelija saa perustiedot ja käytännön kokemusta alueen teollisuudessa yleisimmin käytettävistä kaarihitsausprosesseista (111, 135/136 ja 141) ja tuntee niiden tyypilliset käyttösovellusalueet sekä rajoitukset. Lisäksi hän tutustuu teollisuudessa käytettäviin muihin hitsausprosesseihin (12, 15, 21, 22, 311 ja 52) ja klassisiin lämpökäsittelyihin. Opiskelija omaksuu perushitsaussanaston ja -piirrosmerkit sekä ymmärtää laadunvarmistuksen keskeisen merkityksen osana hitsausprosessia. Opiskelija tiedostaa hitsauksen terveyshaitat ja niiden ehkäisemiskeinot.

Sisältö

Kaarihitsausprosessien perusteet ja niihin liittyvät hitsausharjoitukset. Hitsausasennot ja terminologia (SFS-EN ISO 6947, SFS-EN ISO 17659). Hitsausliitosten piirrosmerkinnät (yleiskatsaus). Puikkohitsaus (prosessi 111). Umpilanka MAG hitsaus (prosessi 135). TIG hitsaus (prosessi 141). Muut hitsausprosessit (prosessit 12, 15, 21, 22, 311 ja 52). Lisäaineet. Suojakaasut. Hitsauksen laadunhallinta (SFS-EN ISO 3834). Hitsaajien pätevyys (SFS-EN ISO 9606-1). Hitsausprosesseihin liittyvät terveys ja turvallisuusasiat. Perinteinen karkaisu ja päästö, nuorrutus, normalisointi, jännitystenpoisto- ja liuoshehkutus.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hallitsee välttävästi opintojaksossa läpikäydyt hitsausprosessit ja tarvitsee opastusta niiden käyttösovellusalueiden määrittelyssä. Opiskelijan taito käyttää aihepiiriin kuuluvia ammattitermejä on selvästi puutteellinen. Opiskelija ei hahmota laadunhallinnan merkitystä hitsauksen kaltaisessa erikoisprosessissa. Opiskelijalla on selviä haasteita hallita lämpökäsittelyjen periaatteita ja hän tarvitsee toistuvasti apua asianmukaisen lämpökäsittelyn valinnassa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija hallitsee hyvin opintojaksossa läpikäydyt hitsausprosessit ja tarvitsee satunnaisesti opastusta niiden käyttösovellusalueiden määrittelyssä. Opiskelija käyttää aihepiiriin kuuluvia ammattitermejä pääsääntöisesti oikein. Opiskelija tiedostaa laadunhallinnan merkityksen hitsauksen kaltaisessa erikoisprosessissa ja osaa nimetä sen perusmenetelmät. Opiskelijalla hallitsee pääpiirteittäin lämpökäsittelyjen periaatteet ja osaa soveltaa niitä asianmukaisen lämpökäsittelyn valinnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee erittäin hyvin opintojaksossa läpikäydyt hitsausprosessit eikä tarvitse opastusta niiden käyttösovellusalueiden määrittelyssä. Opiskelija käyttää aihepiiriin kuuluvia ammattitermejä lähes poikkeuksetta oikein. Opiskelija tiedostaa laadunhallinnan merkityksen hitsauksen kaltaisessa erikoisprosessissa ja tietää sen perusmenetelmät sekä pystyy soveltamaan niitä erityyppisiin liitosmuotoihin. Opiskelijalla hallitsee hyvin lämpökäsittelyjen periaatteet ja osaa soveltaa niitä asianmukaisen lämpökäsittelyn valinnassa.

Ilmoittautumisaika

11.03.2024 - 02.09.2024

Ajoitus

01.08.2024 - 31.12.2024

Laajuus

5 op

Toteutustapa

Lähiopetus

Yksikkö

Insinöörikoulutus, konetekniikka

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

0 - 50

Tutkinto-ohjelma
  • Konetekniikan koulutus
Opettaja
  • Arto Jäntti
  • Timo Kauppi
  • Jouni Kanto
Vastuuhenkilö

Timo Kauppi

Opiskelijaryhmät
  • K52K22S
    Insinöörikoulutus, konetekniikka (päiväopinnot), Kemi, syksy 2022
  • KA52K22Sr1
    Insinöörikoulutus, konetekniikka (monimuotototeutus), Kemi, syksy 2022
  • KA52K22S
    Insinöörikoulutus, konetekniikka (monimuotototeutus), Kemi, syksy 2022
  • KA52K22Sr2
    Insinöörikoulutus, konetekniikka (monimuotototeutus), Kemi, syksy 2022
  • KA52K22Sr3
    Insinöörikoulutus, konetekniikka (monimuotototeutus), Kemi, syksy 2022

Tavoitteet

Opintojaksossa opiskelija saa perustiedot ja käytännön kokemusta alueen teollisuudessa yleisimmin käytettävistä kaarihitsausprosesseista (111, 135/136 ja 141) ja tuntee niiden tyypilliset käyttösovellusalueet sekä rajoitukset. Lisäksi hän tutustuu teollisuudessa käytettäviin muihin hitsausprosesseihin (12, 15, 21, 22, 311 ja 52) ja klassisiin lämpökäsittelyihin. Opiskelija omaksuu perushitsaussanaston ja -piirrosmerkit sekä ymmärtää laadunvarmistuksen keskeisen merkityksen osana hitsausprosessia. Opiskelija tiedostaa hitsauksen terveyshaitat ja niiden ehkäisemiskeinot.

Sisältö

Kaarihitsausprosessien perusteet ja niihin liittyvät hitsausharjoitukset. Hitsausasennot ja terminologia (SFS-EN ISO 6947, SFS-EN ISO 17659). Hitsausliitosten piirrosmerkinnät (yleiskatsaus). Puikkohitsaus (prosessi 111). Umpilanka MAG hitsaus (prosessi 135). TIG hitsaus (prosessi 141). Muut hitsausprosessit (prosessit 12, 15, 21, 22, 311 ja 52). Lisäaineet. Suojakaasut. Hitsauksen laadunhallinta (SFS-EN ISO 3834). Hitsaajien pätevyys (SFS-EN ISO 9606-1). Hitsausprosesseihin liittyvät terveys ja turvallisuusasiat. Perinteinen karkaisu ja päästö, nuorrutus, normalisointi, jännitystenpoisto- ja liuoshehkutus.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hallitsee välttävästi opintojaksossa läpikäydyt hitsausprosessit ja tarvitsee opastusta niiden käyttösovellusalueiden määrittelyssä. Opiskelijan taito käyttää aihepiiriin kuuluvia ammattitermejä on selvästi puutteellinen. Opiskelija ei hahmota laadunhallinnan merkitystä hitsauksen kaltaisessa erikoisprosessissa. Opiskelijalla on selviä haasteita hallita lämpökäsittelyjen periaatteita ja hän tarvitsee toistuvasti apua asianmukaisen lämpökäsittelyn valinnassa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija hallitsee hyvin opintojaksossa läpikäydyt hitsausprosessit ja tarvitsee satunnaisesti opastusta niiden käyttösovellusalueiden määrittelyssä. Opiskelija käyttää aihepiiriin kuuluvia ammattitermejä pääsääntöisesti oikein. Opiskelija tiedostaa laadunhallinnan merkityksen hitsauksen kaltaisessa erikoisprosessissa ja osaa nimetä sen perusmenetelmät. Opiskelijalla hallitsee pääpiirteittäin lämpökäsittelyjen periaatteet ja osaa soveltaa niitä asianmukaisen lämpökäsittelyn valinnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee erittäin hyvin opintojaksossa läpikäydyt hitsausprosessit eikä tarvitse opastusta niiden käyttösovellusalueiden määrittelyssä. Opiskelija käyttää aihepiiriin kuuluvia ammattitermejä lähes poikkeuksetta oikein. Opiskelija tiedostaa laadunhallinnan merkityksen hitsauksen kaltaisessa erikoisprosessissa ja tietää sen perusmenetelmät sekä pystyy soveltamaan niitä erityyppisiin liitosmuotoihin. Opiskelijalla hallitsee hyvin lämpökäsittelyjen periaatteet ja osaa soveltaa niitä asianmukaisen lämpökäsittelyn valinnassa.

Ilmoittautumisaika

13.03.2023 - 04.09.2023

Ajoitus

04.09.2023 - 15.12.2023

Laajuus

5 op

Toteutustapa

Lähiopetus

Yksikkö

Insinöörikoulutus, konetekniikka

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

0 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Konetekniikan koulutus
Opettaja
  • Arto Jäntti
  • Timo Kauppi
Vastuuhenkilö

Timo Kauppi

Opiskelijaryhmät
  • KA52K21Sr2
    Insinöörikoulutus, konetekniikka (monimuotototeutus), Kemi, syksy 2021
  • KA52K21Sr1
    Insinöörikoulutus, konetekniikka (monimuotototeutus), Kemi, syksy 2021
  • KA52K21Sr3
    Insinöörikoulutus, konetekniikka (monimuotototeutus), Kemi, syksy 2021
  • KA52K21S
    Insinöörikoulutus, konetekniikka (monimuotototeutus), Kemi, syksy 2021

Tavoitteet

Opintojaksossa opiskelija saa perustiedot ja käytännön kokemusta alueen teollisuudessa yleisimmin käytettävistä kaarihitsausprosesseista (111, 135/136 ja 141) ja tuntee niiden tyypilliset käyttösovellusalueet sekä rajoitukset. Lisäksi hän tutustuu teollisuudessa käytettäviin muihin hitsausprosesseihin (12, 15, 21, 22, 311 ja 52) ja klassisiin lämpökäsittelyihin. Opiskelija omaksuu perushitsaussanaston ja -piirrosmerkit sekä ymmärtää laadunvarmistuksen keskeisen merkityksen osana hitsausprosessia. Opiskelija tiedostaa hitsauksen terveyshaitat ja niiden ehkäisemiskeinot.

Sisältö

Kaarihitsausprosessien perusteet ja niihin liittyvät hitsausharjoitukset. Hitsausasennot ja terminologia (SFS-EN ISO 6947, SFS-EN ISO 17659). Hitsausliitosten piirrosmerkinnät (yleiskatsaus). Puikkohitsaus (prosessi 111). Umpilanka MAG hitsaus (prosessi 135). TIG hitsaus (prosessi 141). Muut hitsausprosessit (prosessit 12, 15, 21, 22, 311 ja 52). Lisäaineet. Suojakaasut. Hitsauksen laadunhallinta (SFS-EN ISO 3834). Hitsaajien pätevyys (SFS-EN ISO 9606-1). Hitsausprosesseihin liittyvät terveys ja turvallisuusasiat. Perinteinen karkaisu ja päästö, nuorrutus, normalisointi, jännitystenpoisto- ja liuoshehkutus.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hallitsee välttävästi opintojaksossa läpikäydyt hitsausprosessit ja tarvitsee opastusta niiden käyttösovellusalueiden määrittelyssä. Opiskelijan taito käyttää aihepiiriin kuuluvia ammattitermejä on selvästi puutteellinen. Opiskelija ei hahmota laadunhallinnan merkitystä hitsauksen kaltaisessa erikoisprosessissa. Opiskelijalla on selviä haasteita hallita lämpökäsittelyjen periaatteita ja hän tarvitsee toistuvasti apua asianmukaisen lämpökäsittelyn valinnassa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija hallitsee hyvin opintojaksossa läpikäydyt hitsausprosessit ja tarvitsee satunnaisesti opastusta niiden käyttösovellusalueiden määrittelyssä. Opiskelija käyttää aihepiiriin kuuluvia ammattitermejä pääsääntöisesti oikein. Opiskelija tiedostaa laadunhallinnan merkityksen hitsauksen kaltaisessa erikoisprosessissa ja osaa nimetä sen perusmenetelmät. Opiskelijalla hallitsee pääpiirteittäin lämpökäsittelyjen periaatteet ja osaa soveltaa niitä asianmukaisen lämpökäsittelyn valinnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee erittäin hyvin opintojaksossa läpikäydyt hitsausprosessit eikä tarvitse opastusta niiden käyttösovellusalueiden määrittelyssä. Opiskelija käyttää aihepiiriin kuuluvia ammattitermejä lähes poikkeuksetta oikein. Opiskelija tiedostaa laadunhallinnan merkityksen hitsauksen kaltaisessa erikoisprosessissa ja tietää sen perusmenetelmät sekä pystyy soveltamaan niitä erityyppisiin liitosmuotoihin. Opiskelijalla hallitsee hyvin lämpökäsittelyjen periaatteet ja osaa soveltaa niitä asianmukaisen lämpökäsittelyn valinnassa.

Ilmoittautumisaika

14.03.2022 - 12.09.2022

Ajoitus

05.09.2022 - 31.12.2022

Laajuus

5 op

Toteutustapa

Lähiopetus

Yksikkö

Insinöörikoulutus, konetekniikka

Opetuskielet
  • Suomi
Paikat

0 - 30

Tutkinto-ohjelma
  • Konetekniikan koulutus
Opettaja
  • Arto Jäntti
  • Jouni Kanto
  • Timo Kauppi
Vastuuhenkilö

Timo Kauppi

Opiskelijaryhmät
  • KA52K20S
    Insinöörikoulutus, konetekniikka (monimuotototeutus), Kemi, syksy 2020
  • KA52K20Sr3
    Insinöörikoulutus Konetekniikka Kemi syksy 2020
  • KA52K20Sr2
    Insinöörikoulutus Konetekniikka Kemi syksy 2020
  • KA52K20Sr1
    Insinöörikoulutus Konetekniikka Kemi syksy 2020

Tavoitteet

Opintojaksossa opiskelija saa perustiedot ja käytännön kokemusta alueen teollisuudessa yleisimmin käytettävistä kaarihitsausprosesseista (111, 135/136 ja 141) ja tuntee niiden tyypilliset käyttösovellusalueet sekä rajoitukset. Lisäksi hän tutustuu teollisuudessa käytettäviin muihin hitsausprosesseihin (12, 15, 21, 22, 311 ja 52) ja klassisiin lämpökäsittelyihin. Opiskelija omaksuu perushitsaussanaston ja -piirrosmerkit sekä ymmärtää laadunvarmistuksen keskeisen merkityksen osana hitsausprosessia. Opiskelija tiedostaa hitsauksen terveyshaitat ja niiden ehkäisemiskeinot.

Sisältö

Kaarihitsausprosessien perusteet ja niihin liittyvät hitsausharjoitukset. Hitsausasennot ja terminologia (SFS-EN ISO 6947, SFS-EN ISO 17659). Hitsausliitosten piirrosmerkinnät (yleiskatsaus). Puikkohitsaus (prosessi 111). Umpilanka MAG hitsaus (prosessi 135). TIG hitsaus (prosessi 141). Muut hitsausprosessit (prosessit 12, 15, 21, 22, 311 ja 52). Lisäaineet. Suojakaasut. Hitsauksen laadunhallinta (SFS-EN ISO 3834). Hitsaajien pätevyys (SFS-EN ISO 9606-1). Hitsausprosesseihin liittyvät terveys ja turvallisuusasiat. Perinteinen karkaisu ja päästö, nuorrutus, normalisointi, jännitystenpoisto- ja liuoshehkutus.

Oppimateriaalit

Luentomateriaalit, Moodle-alustalle tallennetut materiaalit, Juha Lukkari "Hitsaustekniikka. Perusteet ja kaarihitsaus". Juha Lukkari, Antero Kyröläinen, Timo Kauppi "Hitsauksen materiaalioppi. Osa 2".

Opetusmenetelmät

Kontaktiluennot, etäluennot, hitsausharjoitukset, omatoiminen opiskelu.

Arviointiasteikko

H-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1)

Opiskelija hallitsee välttävästi opintojaksossa läpikäydyt hitsausprosessit ja tarvitsee opastusta niiden käyttösovellusalueiden määrittelyssä. Opiskelijan taito käyttää aihepiiriin kuuluvia ammattitermejä on selvästi puutteellinen. Opiskelija ei hahmota laadunhallinnan merkitystä hitsauksen kaltaisessa erikoisprosessissa. Opiskelijalla on selviä haasteita hallita lämpökäsittelyjen periaatteita ja hän tarvitsee toistuvasti apua asianmukaisen lämpökäsittelyn valinnassa.

Arviointikriteerit, hyvä (3)

Opiskelija hallitsee hyvin opintojaksossa läpikäydyt hitsausprosessit ja tarvitsee satunnaisesti opastusta niiden käyttösovellusalueiden määrittelyssä. Opiskelija käyttää aihepiiriin kuuluvia ammattitermejä pääsääntöisesti oikein. Opiskelija tiedostaa laadunhallinnan merkityksen hitsauksen kaltaisessa erikoisprosessissa ja osaa nimetä sen perusmenetelmät. Opiskelijalla hallitsee pääpiirteittäin lämpökäsittelyjen periaatteet ja osaa soveltaa niitä asianmukaisen lämpökäsittelyn valinnassa.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee erittäin hyvin opintojaksossa läpikäydyt hitsausprosessit eikä tarvitse opastusta niiden käyttösovellusalueiden määrittelyssä. Opiskelija käyttää aihepiiriin kuuluvia ammattitermejä lähes poikkeuksetta oikein. Opiskelija tiedostaa laadunhallinnan merkityksen hitsauksen kaltaisessa erikoisprosessissa ja tietää sen perusmenetelmät sekä pystyy soveltamaan niitä erityyppisiin liitosmuotoihin. Opiskelijalla hallitsee hyvin lämpökäsittelyjen periaatteet ja osaa soveltaa niitä asianmukaisen lämpökäsittelyn valinnassa.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tentti 80%, suullinen kuulustelu 20%

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Opiskelija hallitsee välttävästi opintojaksossa läpikäydyt hitsausprosessit ja tarvitsee opastusta niiden käyttösovellusalueiden määrittelyssä. Opiskelijan taito käyttää aihepiiriin kuuluvia ammattitermejä on selvästi puutteellinen. Opiskelija ei hahmota eri tyyppisten terästen hitsattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelija ei hahmota laadunhallinnan merkitystä hitsauksen kaltaisessa erikoisprosessissa. Opiskelijalla on selviä haasteita nimetä hitsauksen yhteydessä tehtäviä lämpökäsittelyjä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Opiskelija hallitsee hyvin opintojaksossa läpikäydyt hitsausprosessit ja tarvitsee satunnaisesti opastusta niiden käyttösovellusalueiden määrittelyssä. Opiskelija käyttää aihepiiriin kuuluvia ammattitermejä pääsääntöisesti oikein. Opiskelija tarvitsee opastusta eri tyyppisten terästen hitsattavuuteen vaikuttavia tekijöitä määritellessään. Opiskelija tiedostaa laadunhallinnan merkityksen hitsauksen kaltaisessa erikoisprosessissa ja osaa nimetä sen perusmenetelmät. Opiskelijalla hallitsee pääpiirteittäin hitsauksen yhteydessä tehtävien lämpökäsittelyjen periaatteet.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Opiskelija hallitsee erittäin hyvin opintojaksossa läpikäydyt hitsausprosessit eikä tarvitse opastusta niiden käyttösovellusalueiden määrittelyssä. Opiskelija käyttää aihepiiriin kuuluvia ammattitermejä lähes poikkeuksetta oikein. Opiskelija hallitsee eri tyyppisten terästen hitsattavuuteen vaikuttavat tekijät. Opiskelija tiedostaa laadunhallinnan merkityksen hitsauksen kaltaisessa erikoisprosessissa ja tietää sen perusmenetelmät sekä pystyy soveltamaan niitä erityyppisiin liitosmuotoihin. Opiskelijalla hallitsee hyvin hitsauksen yhteydessä tehtävien lämpökäsittelyjen periaatteet ja osaa soveltaa niitä annettujen ohjeiden mukaisesti.