Tieto puuttuu: R64Y16S

Descriptions

OpetussuunnitelmaAluieden käytön suunnittelu (luonnonvara-ala)
Suoritettava tutkintoAgrologi (ylempi AMK)
Metsätalousinsinööri (ylempi AMK)

Tutkinnon yleiskuvaus ja tavoitteetJohdanto
Luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu yritysten ja organisaatioidenhenkilöstön osaamisen lisäämiseen ja vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin. Lapin ammattikorkeakoulun alueiden käytön suunnittelun koulutus painottuu ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden agrologien ja metsätalousinsinöörien suunnittelu- ja johtamisvalmiuksien parantamiseen. Koulutus asemoituu Lapin ammattikorkeakoulun keskeisille avainosaamisalueille, Arktinen yhteistyö ja pohjoinen rajaosaaminen sekä Luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen. Opinnot antavat valmiuksia oman alan tutkitun tiedon hankkimiseen, käsittelyyn ja soveltamiseen koulutettavan omassa työssä ja sen kehittämisessä. Keskeinen osa opintoja on opinnäytetyö. Se on työelämään liittyvä kehittämis- tai suunnittelutehtävä ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa.

Pohjoiseen ympäristöön kohdistuu kaikkialla kasvava määrä erilaisia tarpeita ja sen on tuotettava samanaikaisesti erilaisia hyötyjä ja palveluja: ekologisia (luonnonympäristö, ihmisen elinympäristö), taloudellisia (tuotantoympäristö), sosio-kulttuurisia (virkistys), historiallisia (asutus ja identiteetti) ja esteettisiä (kokemukset). Erityisiä haasteita ovat luonnon eri käyttömuotojen (maa-, metsä- ja porotalous, matkailu, kaivostoiminta ja energiatuotanto sekä luonnonsuojelu) yhteensovittaminen ja ristiriitojen ennalta ehkäisy. Kestävän kehityksen päämäärien saavuttamista haittaa alueiden ja luonnonvarojen käyttöön liittyvän politiikan, hallinnon, tutkimuksen ja koulutuksen sektoroituminen ja hajanaisuus. Luonnonvarojen ja alueiden käytön suunnitteluun, tutkimukseen ja koulutukseen onkin kaivattu kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja erityisesti sosiaalisen kestävyyden ymmärrystä[1]. Alueiden käytön suunnittelun koulutus palvelee tätä tavoitetta.

Koulutuksen johtoajatuksena on luonnonvarojen ja alueiden monitavoitteinen, kokonaisvaltainen kestävä käyttö. Tietyn seudun asukkaiden elinympäristöä koskien kyse on sen kaikkien elementtien integroidusta suunnittelusta, hoidosta ja käytöstä. Tavoitteena on kestävyyden eri ulottuvuuksien suotuinen tila, jota määritetään suhteessa ihmisten hyvinvointiin, arvoihin ja yhteisiin näkemyksiin. Koulutuksessa perehdytään näihin päämääriin tähtääviin kestävyyden arviointimenetelmiin ja vuorovaikutteisiin luonnonvarojen ja alueiden käytön suunnittelumenetelmiin. Näiden sovelluksista painotetaan erityisesti luonnon ja alueiden käytön kokonaisvaltaiseen hallintaan tähtäävää monitieteistä toimintamallia (holistic landscape concept)[2]. Se tarjoaa metsätalousinsinööreille ja agrologeille kokoavan lähestymistavan arvioida ja ymmärtää oma tehtäväkenttä osana alueiden ja luonnonvarojen käytön kokonaisuutta. Koulutuksessa perehdytään erityisesti ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden kysymyksiin, konfliktienhallintaan, vuorovaikutustaitoihin sekä suunnitteluprosessien yhteisölliseen johtamiseen.
Koulutuksesta valmistuvat asiantuntijat edistävät kestävää käyttöä ja vaikuttavat siten myönteisesti toimialansa ja -alueensa kehitykseen. He voivat toimia suunnittelu- ja kehittämistehtävissä luonnonvarojen ja alueiden käytön piirissä toimivien eri työnantajien palveluksessa. Tällaisia ovat esim. maa- ja metsä- ja porotalouden viranomaistoimijat, maakuntaliitot, kunnat, maanmittauslaitos, metsähallitus, metsäteollisuusyritykset, monialaiset maaseutuyritykset ja matkailu.
Ammattikorkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Niistä säädetään ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (L351/2003) ja asetuksessa (A352/2003) sekä lakia ja asetusta koskevissa muutossäädöksissä (L411/10.6.2005, L413/10.06.2005,L1074/22.12.2005, L1505/28.12.2007, L564/24.7.2009jaA353/15.5.2003, A354/15.5.2003, A355/15.05.2003, A794/15.10.2009, A1044/10.12.2009, A1080/11.12.2009 ja A1230/22.12.2009). Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus tekniikan alalla on 60 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa 1-1,5 vuodessa työn ohella.
Edellä lueteltujen säädösten mukaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle:
1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;
2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;
3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;
4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen valittavalta edellytetään, että hän on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon. Lisäksi hänellä tulee olla vähintään kolmen (3) vuoden työkokemus asianomaiselta alalta. Ammattikorkeakoulu voi harkintansa mukaan hyväksyä opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneelta, joka on suorittanut myös soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon, sellaisen työkokemuksen asianomaiselta alalta, jokaon hankittu ammatillisen korkea-asteen tutkinnon jälkeen.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvat
1) syventävät ammattiopinnot,
2) vapaasti valittavat opinnot ja
3) opinnäytetyö.

Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön sekä kehittää hänen analyyttisiä taitojaan, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan tutkimus- ja kehittämisvalmiuksia ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa, käyttää valittuja tutkimus- ja kehittämismenetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen asiantuntijatyöhön (A 423/16.6.2005).

Luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto on tarkoitettu luonnonvara-alan alan asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimiville tai niihin pyrkiville kyseisten alojen ammattikorkeakoulututkinnon tai muun näiden alojen korkeakoulututkinnon suorittaneille henkilöille. Koulutus antaa valmiudet toimia itsenäisesti alan johtamis-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä.


[1] Hyppönen M. 2005: Metsänkäyttömuotojen yhteensovittamisen ongelmat Ylä-Lapissa, Tuulentie S. 2005: Miksi sosiaalinen kestävyys pitäisi ottaa vakavasti?, monisteessa Eija Lindqvist ja Päivi Posio (toim.), Lapin Natura 2000 -artikkelisarja, L a p i n y m p ä r i s t ö k e s k u k s e n  m o n i s t e 61, 2005


[2] Antrop, M., 2005. From holistic landscape synthesis to transdisciplinary landscape management. In: Tress, B., Tress, G., Fry, G., Opdam, P. (Eds.), From landscape research to landscape planning: aspects of integration, education and application. pp. 27-50.
Pedagogiset lähtökohdat
Lapinammattikorkeakoulun oppimisnäkemys
Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän lähtökohdaksi on laissa määritelty työelämä ja sen kehittäminen sekä toisaalta tutkimus ja taiteelliset lähtökohdat (L351/2003). Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen sekä toiminnan työelämäläheisyys ja -lähtöisyys katsotaanLapin ammattikorkeakoulussa edellytykseksi ammattiosaamisen kehittymiselle.
Oppimisnäkemys rakentuu ongelmaperustaisen oppimisen periaatteille. Ongelmaperustaisen oppimisen lähtökohtana ovat työelämässä kohdattavat ongelmat ja toiminnan keskiössä on oppiminen. Opiskelija on aktiivinen, vastuullinen oman oppimisensa subjekti. Opettaja puolestaan on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja. Oppiminen on opiskelijoiden, opettajien ja työelämän yhdessä toteuttamaa ammatillisten ongelmien tutkimista ja osallistumista yhteiseen tiedon rakentamiseen.
Alueiden käytön suunnittelun koulutuksen opetusjärjestelyt on suunniteltu siten, että opinnot on mahdollista suorittaa pääsääntöisesti työn ohessa. Opiskelu on monimuoto-opiskelua, joka koostuu lähiopiskelujaksoista, itsenäisestä opiskelusta ja vuorovaikutteisesta etä- ja verkko-opiskelusta. Lähiopetus järjestetään pääsääntöisesti Lapin ammattikorkeakoulun Rantavitikan kampuksella. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Opetus on opiskelijalle maksutonta. Koulutuksen rahoittaa opetusministeriö ammattikorkeakoulutuksen rahoituksen puitteissa ja työvoimapoliittisten koulutusten osalta työ- ja elinkeinoministeriö.
Oppimista tukevina välineinä käytetään muun muassa Moodle-alustaa, LearnLinc-ohjelmaa sekä sähköpostia. Opintoihin liittyvät opinnäytetyöt tehdään osana todellista työelämän kehittämistä. Aiheet opinnäytetöihin tulevat pääsääntöisesti opiskelijoiden työnantajilta. Koulutusohjelman kouluttajina toimivatLapin ammattikorkeakoulun yliopettajat ja lehtorit sekä paikalliset ja kansalliset työelämän asiantuntijat.
Opintojen kuormittavuus
Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS-järjestelmän perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Koulutusohjelman opintojaksot on jaettu kolmelle lukukaudelle siten, että teknologiaosaamisen johtamisen opinnot on mahdollista suorittaa 1-1,5 vuoden aikana.
Osaaminen opetussuunnitelmassa
Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien peruselementteinä toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamisalueet, kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen. Kompetenssi kuvaa pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille koulutusohjelmille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin sekä koulutusohjelmakohtaisiin kompetensseihin, joissa on otettu huomioonLapin AMKin profiloituminen ja strategiset painopistealueet. Yleiset kompetenssit ovat eri koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä työelämän osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleisten kompetenssien kehittyminen tapahtuu pääsääntöisesti substanssiosaamisen oppimisen yhteydessä. Yleisten työelämävalmiuksien kehittymisessä erityisesti ongelmaperustaisella oppimisella ja oppimisympäristöihin liittyvillä valinnoilla on keskeinen merkitys.
Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen kehittymisen perustan. Osaamiskokonaisuuksien valinta tapahtuu ensisijaisesti koulutusohjelmakohtaisen sisällöllisen ydinehdoilla.
Osaamisen arviointi
Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Osaamistavoitteet kertovat, minkälaista osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamistavoitteista johdetaan arviointikriteerit, joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Osaamisen arviointi kertoo, miten hyvin asetetut osaamistavoitteet on saavutettu.
Osaamisen arviointia tehdään monesta eri näkökulmasta tarkastelemalla toiminnallisen, tiedollisen, yhteisöllisen ja arvioivan osaamisen kehittymistä. Toiminnallinen osaaminen näkyy työtehtävien jäsentyneenä ja sujuvana hallintana. Tiedollinen osaaminen osoittaa teoreettisen tiedon hallintaa, asioiden ja prosessien välisten yhteyksien ymmärtämistä ja kokonaisuuksien hahmottamiskykyä. Yhteisöllinen osaaminen liittyy vuorovaikutusosaamiseen, taitoon toimia ryhmän jäsenenä ja johtajana. Arvioiva osaaminen kertoo omaan toimintaan liittyvästä oppimisen, arvioinnin ja kehittämisen taidosta sekä kyvystä kehittää ja vaikuttaa yhteiseen ja ympäristön toimintaan. Arviointia toteutettaessa valitaan arviointimenetelmät niin, että ne mittaavat tavoiteltavaa osaamista ja sen tasoa.
Opintosuoritusten arvioinnissa ja arvioinnin oikaisemisessa noudatetaanLapin ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä. Arviointi toteutetaan asteikolla 0-5. Kunkin opintojakson yhteydessä on määritelty arviointikriteerit. Opintojaksojen tarkempi arviointisuunnitelma esitellään kunkin opintojakson toteutussuunnitelmassa.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)
Aiemmin tai opintojen aikana muualla hankittu osaaminen on mahdollista hyväksilukea osaksi tutkintoa. Osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta käytetään AHOT-menetelmää (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen).
Laadunvarmistus
Ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistuu määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin.Lapin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoima. 
Laatujärjestelmä on kuvattu laatukäsikirjassa. Koulutusohjelman laadunhallinta toteutetaanlaatukäsikirjassa kuvattujen periaatteiden, prosessien ja menettelytapojen mukaisesti.