Bachelror of Health Care, Nursing (full time day studies), Rovaniemi, Autumn 2014: R702H14S

Descriptions

SUORITETTAVA TUTKINTO Sairaanhoitaja (AMK) tutkinto 210 op
Hoitotyön koulutusohjelmassa opiskellaan sairaanhoitajaksi (AMK) tai terveydenhoitajaksi (AMK). Ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut sairaanhoitaja voi toimia kotimaassa tai ulkomailla terveysalan tehtävissä. Koulutuksessa saadaan valmiuksia myös alan liiketoimintaosaamiseen ja yrittäjyyteen. Koulutus täyttää terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamiselle asettamat vaatimukset.  Sairaanhoitajatutkinnon laajuus on 210 opintopistettä. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu toteutuu sairaanhoitajien tutkinnossa 90 opintopisteen laajuisena. Opinnäytetyö toteutetaan työelämän toimeksiantona ja se lasketaan kuuluvaksi ammattitaitoa edistävään harjoitteluun (15 opintopistettä). Kaikki hoitotyön opiskelijat suorittavat koulutuksensa aikana vähintään yhden harjoittelujakson Rovaniemen ulkopuolella Lapin muissa kunnissa. Kansainvälistymistavoitteiden saavuttamiseksi kotikansainvälistäminen on osa opintoja ja lisäksi suositellaan kolmen kuukauden opintoja ulkomailla.
 
Sairaanhoitaja toimii hoitotyön tehtävissä perusterveydenhuollossa, avohoitopalveluissa,erikoissairaanhoidossa, terveysalan yrityksissä tai potilas- ja kansalaisjärjestöissä. Hän vastaa hoitotyön suunnittelusta ja päätöksenteosta ympärivuorokautisessa hoitotyössä. Työ on pääosin kolmivuorotyötä, jossa korostuu itsenäinen ja vastuullinen toiminta.  Hoitotyön eettisinä lähtökohtina ovat potilasturvallisuus, ihmisarvon ja ihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioitus sekä oikeudenmukaisuus. Työn perusta on näyttöön perustuva hoitotyö, jossa korostuvat konkreettinen potilaiden hoitaminen, auttaminen, tarpeista huolehtiminen, potilasohjaus ja terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen.
TUTKINNON YLEISKUVAUS JA TAVOITTEET1 Lapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemys
Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän lähtökohdaksi laissa on määritelty työelämää palvelevan osaamisen kehittäminen sekä työelämää ja aluekehitystä tukeva soveltava tutkimus- ja kehitystyö ja taiteellinen toiminta (L564/2009). Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen sekä toiminnan työelämälähtöisyys katsotaanLapin ammattikorkeakoulussa (RAMK) edellytykseksi ammattiosaamisen kehittymiselle.
Oppimisnäkemys rakentuu osaamis- ja ongelmaperustaisen oppimisen periaatteille. Oppimisen lähtökohtana ovat työelämässä kohdattavat ongelmat ja toiminnan keskiössä on ammatillinen kasvu. Opiskelija on aktiivinen, vastuullinen oman oppimisensa subjekti. Opettaja puolestaan on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja. Oppiminen on yhteisöllistä, opiskelijoiden, opettajien ja työelämän sosiaalista vuorovaikutusta ja osallistumista yhteiseen tiedon rakentamiseen. Työelämä on kiinteä osa oppimisympäristöjä ja oppimisprosessia. Osaamisen arviointi on keskeinen osa oppimisprosessia.

Oppimisympäristöt
Opiskelu on toiminnallista ja käytännönläheistä työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä. Ammatillinen kasvu toteutuu monipuolisissa ja vaihtelevissa ympäristöissä, joita ovat mm. laboratoriot, virtuaaliympäristöt, kansainvälisten kumppaneiden tarjoamat ympäristöt, työelämä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet. Hyvinvointipalveluiden osaamisalan laboratoriot (mm. ENVI ja Biomekaniikan laboratorio) tarjoavat kansainvälisen tason oppimisympäristön. Terveysalan opiskelijoiden keskeiset oppimisympäristöt ovat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköt sekä yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamat aidot työelämäympäristöt. Harjoittelu toteutuu Lapin eri kunnissa. Muina oppimisympäristöinä toimivat kansalliset ja kansainväliset, erityisesti pohjoisen alueen tutkimus- ja kehittämishankkeet, teoriaopinnot ja harjoittelu kansainvälisessä vaihdossa. Opintoihin liittyvät opinnäytetyöt tehdään osana työelämän kehittämistä. Opiskelijat tekevät opinnäytetöitään ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeissa, joissa he hyödyntävät Lapin ammattikorkeakoulun ja yliopiston tarjoamaa monialaista osaamista. Opiskelijoilla on mahdollisuus valita opintoja eri koulutusohjelmien opetustarjonnasta, joka mahdollistaa luonnollisella tavalla monialaisen yhteistyön.
3   Opintojen kuormittavuus 
Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS- opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Yhden opintopisteen työmäärä on noin 27 tuntia. Opintopistettä vastaava työmäärä arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittain tasaisesti 40 viikon aikana.
4     Osaaminen opetussuunnitelmassa
Opetussuunnitelmien peruselementteinä toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamisalueet eli kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen. Kompetenssi kuvaa pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille koulutusohjelmille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin sekä valtakunnallisesti yhtenäisiin koulutusohjelmakohtaisiin kompetensseihin, joissa on otettu huomioonLapin AMKin strategiset painopistealat. Yhteiset kompetenssit ovat eri koulutusohjelmille yleisiä työelämän osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yhteiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yhteiset kompetenssit kehittyvät pääsääntöisesti opetusmenetelmien ja substanssiosaamisen oppimisen yhteydessä koko koulutuksen ajan. Yleisten työelämävalmiuksien kehittymisessä erityisesti ongelmaperustaisella oppimisella ja oppimisympäristöihin liittyvillä valinnoilla on keskeinen merkitys. Yhteisten kompetenssien arviointi toteutuu koulutusohjelmakohtaisten kompetenssien arvioinnin yhteydessä.
Kaikille ammattikorkeakoulututkinnoille yhteiset ja koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit kuvataan opetussuunnitelman kompetenssimatriisissa.
Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen kehittymisen perustan. Kompetenssien oppiminen lukuvuosittain  kuvataan kompetenssimatriisissa. Sairaanhoitajakoulutuksen kompetensseja ja niiden sisällön laadintaa ovat ohjanneet kansalliset hoitotyön koulutusohjelmille yhteisesti laaditut kompetenssit ja EU-direktiivit.  
 
 
Opetussuunnitelmissa on tehty opiskelijoiden oppimisprosessi näkyväksi ja kuvattu opiskelijoiden suunniteltu ammatillinen kasvu kohti tutkinnon kompetensseina määriteltyjä osaamistavoitteita vuositeemojen avulla.
 1.Vuositeema: Hoitotyöhön  perehtyjä.  Ensimmäisen opintovuoden aikana opiskelija perehtyy turvalliseen ja eettiseen hoitotyöhön. Opiskelija kohtaa ja ymmärtää asiakkaan ja potilaan oman elämänsä kokonaisuuden asiantuntijana. Hän tuntee sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöjä ja osaa jäsentää hoitotyötä prosessin mukaisesti. Lukuvuoden päättyessä hänellä on oppimiskokemuksia kliinisestä hoitotyöstä ja valmiuksia rakentaa ammatti-identiteettiään koulutusammattinsa osaamis- ja vastuualueiden näkökulmasta.  
  2. Vuositeema: Hoitotyöhön  harjaantuja. Toisen opintovuoden aikana opiskelija harjaantuu turvallisessa ja eettisessä hoitotyössä, terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä sekä kliinisessä hoitotyössä. Opiskelija laajentaa osaamistaan hoitotyössä lääketieteen eri aloille. Hän osaa hyödyntää ammatillista yhteistyötä, vuorovaikutusta ja dialogia hoitotyössä. Lukuvuoden päättyessä opiskelijalla on oppimiskokemuksia moniammatillisesta hoitotyöstä ja hän osaa reflektoida osaamistaan kokemusten avulla erilaisissa hoitotyön toimintaympäristöissä.
 3. Vuositeema: Hoitotyön soveltaja. Kolmannen opintovuoden aikana opiskelija soveltaa hoitotyön osaamiseen itsenäisesti kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisua. Opiskelija osaa ohjata ja opettaa asiakkaita sekä edistää heidän terveyttä ja toimintakykyään ja tehdä päätöksiä hoitotyössä näyttöön perustuen. Lukuvuoden päättyessä hänellä on oppimiskokemuksia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä luotettavasta tiedonhankinnasta. Opiskelija osaa reflektoida ammatillista kehittymistään kriittisesti.
 4. Vuositeema: Hoitotyön kehittäjä (EQF 6) Neljännen opintovuoden aikana opiskelija laajentaa ja kehittää osaamistaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä sekä kykenee arvioimaan palvelujen laatua. Opiskelijalla on ammattialansa edellyttämiä johtamis- ja työelämätaitoja, kansainvälistymisosaamista sekä valmiuksia yrittäjyyteen ja muutoksenhallintaan. Opintojen päättyessä hän on saavuttanut yleiset työelämän ja sairaanhoitajakoulutuksen osaamisalueet. Opiskelija osaa reflektoida ammatillista osaamistaan sairaanhoitajan työn ja urakehityksen näkökulmasta


Opetussuunnitelmissa toteutuu läpileikkaavina osaamisalueina yrittäjyys-, kansainvälisyys- ja kestävä kehitys. Opiskelijoille annetaan mahdollisuus rakentaa itselleen oma yrittäjäpolku. Sen tehtävänä on tukea yrittäjävalmiuksien kehittymistä ja lisätä yrittäjäksi ryhmistä. Lähtökohtana on kolme erilaista oppimispolkua yrittäjyyteen: perusura, oman alan yrittäjyyttä harkitseva sekä oman yrityksen käynnistäminen ja yrittäjänä toimiminen. Perusura on tarkoitettu kaikille opiskelijoille ja kahdessa muussa oppimispolussa pyritään opetussuunnitelmaa toteuttamaan yksilöllisen yrittäjyyden oppimissuunnitelman avulla. Hoitotyön koulutusohjelman opiskelija voi valita yrittäjyysopintoja esimerkiksi palvelualojen koulutusohjelmista. Tavoitteena on saada koko opiskeluprosessi tukemaan yrittäjämäisen asenteen kehitystä.
Kansainvälisyys toteutuu opetussuunnitelman läpäisevänä jatkumona vieraskielisen lähdemateriaalin hyödyntämisenä opetuksessa ja kieliopintoina. Koulutusohjelmassa toteutetaan opintojaksoja englannin kielellä. Kliininen osaaminen sisätautipotilaan hoitotyössä (Clinical competence in caring for a medical patient) tai kliininen osaaminen kirurgisen potilaan hoitotyössä (Clinical competence in caring for a surgical patient) -opintojaksoja toteutetaan englannin kielellä sekä oman koulutusohjelman opiskelijoille että vaihto-opiskelijoille. Englanninkielistä opetusta toteuttavat myös kansainvälisessä asiantuntijavaihdossa olevat opettajat. Lisäksi opiskelijat voivat osallistua kansainväliseen vaihtoon ja heitä kannustetaan osallistumaan myös erilaisiin kotikansainvälistämistä tukeviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä kansainväliseen tutortoimintaan. Englannin kieliopinnot on opetussuunnitelmassa integroitu kahteen opintojaksoon, joissa kielen oppimista arvioidaan. Ruotsin kieliopinnot toteutetaan yhteen opintojaksoon integroituna kokonaisuutena. Viestintäosaamisen oppiminen sisältyy opintoihin koko koulutuksen ajan ja sitä arvioidaan vuosittain eri opintojaksoissa. Kestävä kehitys sisällytetään eri opintojaksojen toteutuksiin lukuvuosittain.Kestävään kehitykseen sisältyviä osaamistavoitteita on sisällytetty eri lukuvuosien opintojaksojen osaamistavoitteisiin, kuten Ammatillinen osaamisperusta hoitotyössä -opintojaksoon, Terveyden tukeminen mielenterveys- ja päihdehoitotyössä –opintojaksoon ja Johtaminen ja kehittäminen hoitotyössä –opintojaksoon sekä Johtaminen ja kehittäminen terveydenhoitotyössä -opintojaksoon. Lisäksi jokaiseen ammattitaitoa edistävään harjoitteluun sisältyy kestävään kehitykseen kohdistuva osaamistavoite, jonka pohjalta opiskelija laatii henkilökohtaiset tavoitteet.  Lisäksi opiskelijat toteuttavat kestävän kehityksen periaatteita toimiessaan erilaisissa hoitotyön oppimisympäristöissä.Opiskelijan kannalta koulutuksen viralliset tavoitteet toimivat oppimista ohjaavina ja motivoivina suunnannäyttäjinä. Opetussuunnitelma toimii lähtökohtana henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmalle, jonka laatimiseen opiskelija saa ohjausta ryhmänsä tutoropettajalta. Opiskelija voi  valita myös muista korkeakouluista opintoja, jotka hyväksiluetaan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan.

Osaamisen arviointi
Ammatillisen kasvun arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Osaamistavoitteet kertovat, minkälaista osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamistavoitteista johdetaan arviointikriteerit, joiden avulla osaaminen tunnistetaan. Osaamisen arviointi kertoo, miten hyvin asetetut osaamistavoitteet on saavutettu.Ammatillisen kasvun arviointia tehdään monesta eri näkökulmasta tarkastelemalla toiminnallisen (operationaalisen), tiedollisen (kognitiivisen), yhteisöllisen (sosiaalisen) ja arvioivan (reflektiivisen) kyvykkyyden kehittymistä kohti EQF6-tasoa. Toiminnallinen kyvykkyys näkyy työtehtävien jäsentyneenä ja sujuvana hallintana. Tiedollinen kyvykkyys osoittaa teoreettisen tiedon hallintaa, asioiden ja prosessien välisten yhteyksien ymmärtämistä ja kokonaisuuksien hahmottamiskykyä. Yhteisöllinen kyvykkyys liittyy vuorovaikutusosaamiseen, taitoon toimia ryhmän jäsenenä ja johtajana. Arvioiva kyvykkyys kertoo omaan toimintaan liittyvästä oppimisen, arvioinnin ja kehittämisen taidosta sekä kyvystä kehittää ja vaikuttaa yhteiseen ja ympäristön toimintaan.
Arviointi toteutetaan pääsääntöisesti asteikolla 0-5. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Opintosuoritusten arvioinnissa ja arvioinnin oikaisemisessa noudatetaan Rovaniemen ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä.Kunkin opintojakson yhteydessä on määritelty arviointiasteikko ja osaamistavoitteisiin perustuvat arviointikriteerit. Opintojaksojen tarkempi arviointisuunnitelma esitellään kunkin opintojakson toteutussuunnitelmassa. Koulutusohjelma toteuttaa tutkintosäännössä kuvattua aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen prosessia (AHOT).
Laadunhallinta
Ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistuu määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin.
OPINTOJEN RAKENNE JA TOTEUTUSTAPA Opintojen rakenne 
RAMKin opetussuunnitelmat rakentuvat opintojaksoista ja teemoista. Opintojaksojen ja teemojen sisällöt kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuositeemat kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta. Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen rakenne:
1) perus- ja ammattiopinnot 105 op
2) vapaasti valittavat opinnot 10 op
3) ammattitaitoa edistävä harjoittelu 75 op
4) opinnäytetyö 20 op, sisältää tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan menetelmäopinnot  
Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija alan tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle ammattikorkeakoululain 9.5.2003/351 8 §:ssä vaadittava kielitaito. Hoitotyön koulutusohjelmissa ruotsin kieli sisältyy Näyttöön perustuva toiminta hoitotyössä - opintojaksoon ja englannin kieli Turvallisen hoitotyön - ja Kliininen osaaminen kirurgisen potilaan hoitotyössä - opintojaksoon. Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija alan ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovelluksiin sekä niiden tieteellisiin ja taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee työskentelemään itsenäisesti terveysalan asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen.
Ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Opinnäytetyön toteutuksessa on mahdollisuus monialaiseen ja koulutusohjelmien väliseen yhteistyöhön. Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on syventää ja täydentää opiskelijan ammatillista osaamista. Niiden kautta opiskelija voi myös täydentää ja tukea ammattikorkeakoulututkintoa sekä laajentaa sen sisältöä oman kiinnostuksensa ja yksilöllisen mieltymyksensä mukaisesti. Opiskelijoita kannustetaan toteuttamaan vapaasti valittavia opintoja hankkeissa ja innovaatiotoiminnassa.   Yleisten vapaasti valittavien, terveys- ja liikunta-alalla yhteistyössä laadittujen ja koulutusohjelmakohtaisten opintojen lisäksi vapaasti valittaviin opintoihin voidaan sisällyttää muiden koulutusohjelmien ja muiden korkeakoulujen opintosuorituksia.
SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOT / VALINNAISET OPINNOT  
Hoitotyön koulutusohjelmassa on hoitotyön (210 op) ja terveydenhoitotyön (240 op) suuntautumisvaihtoehto (ops 702T13).
Hoitotyön (SH) koulutusohjelmassa opiskelija voi syventää osaamistaan jollakin hoitotyön alalla viimeisen lukukauden aikana. Opiskelija voi valita itseään kiinnostavan 15 opintopisteen ammattitaitoa edistävän harjoitteluympäristön.