Wellbeing as an issue of media education (5 cr)
Code: MKAS3108V24-3001
General information
- Enrollment
- 04.12.2024 - 31.05.2025
- Registration for the implementation has ended.
- Timing
- 25.03.2025 - 31.07.2025
- Implementation is running.
- Number of ECTS credits allocated
- 5 cr
- Local portion
- 0 cr
- Virtual portion
- 5 cr
- Mode of delivery
- Distance learning
- Unit
- Faculty of Education
- Teaching languages
- Finnish
- Degree programmes
- Mediakasvatuksen maisteriohjelma
- Teachers
- Satu-Maarit Korte
- Course
- MKAS3108V24
Evaluation scale
H-5
Objective
Opintojakson jälkeen opiskelija
- tuntee keskeisiä tutkimusperinteitä, teorioita ja käsitteitä, jotka selittävät mediankäytön ja käyttämättömyyden yhteyksiä eri-ikäisten ihmisten hyvinvointiin.
- osaa hakea, löytää ja arvioida kotimaisia sekä kansainvälisiä, aihepiiriin liittyviä tutkimusartikkeleita.
- ymmärtää hyvinvoinnin yksilöllisen ja yhteisöllisen määrittymisen kasvatuksessa ja koulutuksessa
- ymmärtää miten mediakasvatustoimijat voivat käytännössä edistää eri-ikäisten yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointia.
Execution methods
Opetusprofiili ETÄ 2.
Aikatauluttamaton opintojakso, suoritetaan itsenäisinä etäopintoina Moodlessa, tehtävälle tietty jättöpäivä ja palautuslaatikko Moodlessa.
Toteutustapa:
Luentotallenteet 10 h, sisältäen luennoilla vaadittujen tehtävien tekemisen Itsenäinen työskentely 123 h
Accomplishment methods
Luentotallenteiden katsominen ja kirjallisuuteen tutustuminen, sekä esseen kirjoittaminen itsenäisesti.
Esseessä oppimistehtävänä on kahden valinnaisen tieteellisen artikkelin analysointitehtävä, jossa myös arvioidaan tulosten käytännön implikaatioita ja reflektoidaan niitä opintojakson kirjallisuuteen.
Kaksi artikkelia valitaan yksilökohtaisesti ajankohtaisista kansainvälisistä julkaisuista opiskelijan mielenkiinnon mukaan (käytetty media, ikäluokka, havaittu ongelma tai tulos, psykososiaalinen hyvinvointi/pahoinvointi yms) ja hyväksytetään ensin vastuuopettajalla. Moodlessa ehdotuksia lähteistä ja teemoista.
Content
Opintojaksolla käsitellään hyvinvointia yhteisöllisenä ja yksilöllisenä kasvatustieteellisenä ilmiönä erityisesti mediakasvatuksen näkökulmasta. Opiskelijat perehtyvät videoitujen luentojen ja kirjallisuuden avulla tutkimukseen, joka kohdistuu mediankäytön/käyttämättömyyden ja hyvinvoinnin yhteyksiin. Oppimistehtävänä opiskelijat analysoivat kaksi tutkimusartikkelia sekä pohtivat luentojen, kirjallisuuden ja analysoimiensa artikkelien pohjalta miten mediakasvatustoimijat voivat edistää hyvinvointia.
Location and time
Tämä on täysin etänä tehtävä opintojakso huhti-toukokuussa.
Materials
OHEISKIRJALLISUUS:
- Saari, J. 2011 (tai uudempi painos). Hyvinvointi: Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.
- Kangaspunta, S. (Toim.) 2011. Yksilöllinen yhteisöllisyys: avaimia yhteisöllisyyden muutoksen ymmärtämiseen. Tampere: Tampere University Press.
- Quinn, R. E. 2015. The positive organization. Oakland, CA: Berrett-Koehler. - Seligman, M. 2011. Flourish. A visionary new understanding of happiness and well-being. New York: FreePress. - Uusiautti, S. 2019. Tunnista vahvuutesi ja menesty. Helsinki: Kirjapaja.
- Joinson, A. ym. (toim.) (2007). Oxford handbook of Internet psychology.
Assessment criteria, satisfactory (1)
0
Analyysissa ei ole juurikaan hyödynnetty aihepiirin tutkimusta, eikä analyysi osoittaa aihepiirin keskeisten tutkimusperinteiden, teorioiden ja käsitteiden tuntemusta. Valitun tutkimuksen merkitystä käytännön mediakasvatustyölle ei juurikaan pohdita. Analyysi ei osoita, että opiskelija tuntee erilaisten mediakasvatustoimijoiden toimintaa.
1
Analyysissa on hyödynnetty hyvin niukasti aihepiirin tutkimusta, eikä analyysi osoita aihepiirin keskeisten tutkimusperinteiden, teorioiden ja käsitteiden tuntemusta. Valitun tutkimuksen merkitystä käytännön mediakasvatustyölle pohditaan yleisluontoisesti. Analyysi ei osoita, että opiskelija tuntee erilaisten mediakasvatustoimijoiden toimintaa.
2
Analyysissa on hyödynnetty jonkin verran aihepiirin tutkimusta, ja analyysi osoittaa aihepiirin keskeisten tutkimusperinteiden, teorioiden ja käsitteiden tyydyttävää tuntemusta. Valitun tutkimuksen merkitystä käytännön mediakasvatustyölle pohditaan yleisluontoisesti. Analyysi ei osoita, että opiskelija tuntee hyvin erilaisten mediakasvatustoimijoiden toimintaa.
Assessment criteria, good (3)
Hyvä – Kiitettävä (3-4)
3
Analyysissa on hyödynnetty melko laajasti aihepiirin tutkimusta, ja analyysi osoittaa aihepiirin keskeisten tutkimusperinteiden, teorioiden ja käsitteiden hyvää tuntemusta. Valitun tutkimuksen merkitystä käytännön mediakasvatustyölle pohditaan verrattain moniulotteisesti. Analyysi osoittaa, että opiskelija tuntee hyvin erilaisten mediakasvatustoimijoiden toimintaa.
4
Analyysissa on hyödynnetty laajaa aihepiirin tutkimusta, ja analyysi osoittaa aihepiirin keskeisten tutkimusperinteiden, teorioiden ja käsitteiden kiitettävää tuntemusta. Valitun tutkimuksen merkitystä käytännön mediakasvatustyölle pohditaan moniulotteisesti. Analyysi osoittaa, että opiskelija tuntee kiitettävästi erilaisten mediakasvatustoimijoiden toimintaa.
Assessment criteria, excellent (5)
Erinomainen (5)
Analyysissa on hyödynnetty poikkeuksellisen laajaa aihepiirin tutkimusta, ja analyysi osoittaa
aihepiirin keskeisten tutkimusperinteiden, teorioiden ja käsitteiden erinomaista tuntemusta. Valitun tutkimuksen merkitystä käytännön mediakasvatustyölle pohditaan poikkeuksellisen moniulotteisesti. Analyysi osoittaa, että opiskelija tuntee poikkeuksellisen tarkasti erilaisten mediakasvatustoimijoiden toimintaa.