Sharing Economy and LawLaajuus (5 cr)

Objective

Kurssin tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle
1) muodostumassa olevien uusien toimintamuotojen oikeudellisten ulottuvuuksien hallinta
2) perehtyminen käytännön- ja ongelmalähtöisesti uusien toimintamuotojen oikeudellisiin erityiskysymyksiin
3) kyky yhdistää toimintalähtöisesti eri oikeudenalojen konkreettisia sovelluksia

Content

Opintojakso tarjoaa perustietoa jakamistaloudesta talousmallina ja yhteistoimintakontekstina. Kurssilla
1) keskitytään erityisesti jakamistalouden sopimus- ja kuluttajansuojaoikeudelliseen viitekehykseen (luennoitsijana Jenna Päläs)
2) tarkastellaan ilmiötä maankäyttö- ja rakennuslain sekä asunto-osakeyhtiölain käyttötarkoitussääntelyn näkökulmasta (luennoitsijana Ilari Hovila)
3) käsitellään alusta- ja jakamistalouden kyberturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä (luennoitsijana Mirva Salminen).

Assessment criteria, satisfactory (1)

Kurssi arvostellaan arvosanoin 1 - 5. Kurssin loppuarvosanan määräytymisessä 40 % muodostuu oppimispäiväkirjasta sekä Moodle-työskentelystä ja 60 % loppuraportista. Luettavaksi suositeltu oheismateriaali sekä kurssin tarkemmat ohjeistukset tulevat Moodle-työtilaan tammikuussa 2022 viikolla 4 (neljä).

Materials

Ilmoitetaan erikseen Moodle-työtilassa.

Further information

Korvaavuudet
Osallistuminen merkitään ennen vuotta 2014 aloittaneille 5 op laajuisena opintojaksoksi koodilla OAIT9999.

Lisätiedot
Jakamistaloudella viitataan talous-, liiketoiminta- ja hyödyketuotantomalliin, jossa palvelualustan välityksellä harjoitetaan yksityishenkilöiden välistä rajallisten hyödykkeiden jakamista toisille yksityishenkilöille. Jakamisen kohteina voivat olla erilaiset ihmisten ja organisaatioiden käyttämät resurssit kuten tavarat, asuinhuoneistot ja varastotilat, kiinteistöt, rahavarat sekä aika ja osaaminen.
Alusta- ja jakamistalous luovat uudenlaisen sopimus- ja palveluekosysteemin, jossa palvelualusta saattaa yhteen eri hyödykkeiden tarjoajat ja hyödykkeiden kuluttajat perien välikätenä toimimisesta palkkion. Vertaistoiminnasta huolimatta jakamistaloutta ei voida pitää pelkästään yksityishenkilöiden välisenä yhteistyömuotona, jota voitaisiin puhtaasti tarkastella yksityishenkilöiden välisenä yksityiseen tahdonautonomiaan liittyvänä asiana. Nimittäin palvelualustan läsnäolo hämärtää perinteisiä toimijarooleja, jolloin on syntynyt epävarmuutta oikeussuhteisiin sovellettaviksi tulevista säännöksistä. Lisäksi palvelualustojen välityksellä tarjotaan hyödykkeitä, jotka ovat perinteisesti olleet vahvasti säänneltyjä.
Jakamistalouden toimintamallit ovatkin aiheuttaneet laajoja kysymyksiä lainsäädännön soveltamiseen liittyen mm. verotukseen, työsuhdeturvaan, elinkeinolupiin, kuluttajansuojasääntelyyn ja käyttäjäturvallisuuteen. Palvelualustat ovat usein suurien voittoa tavoittelevien yhtiöiden omistuksessa, mikä puolestaan on johtanut jakamistalouden kasvuun ja valtavirtaistumiseen. Juridiikan näkökulmasta kysymys on jakamistalouden ilmiöiden sovittamisesta vanhaan systeemiin eli oikeudelliseen toimintaympäristöömme.