Inclusive and Global Education (4 - 5cr)

Objective

Opintojakso koostuu kolmesta eri teemasta: globaalikasvatus, inklusiivinen kasvatus ja saamelaistietous, jotka limittyvät käsitteellisesti tiivisti toisiinsa.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
-tunnistaa globalisaation olevan pitkän yhteiskunnallisen evoluution viimeisin kehitysvaihe eikä vain nykyhetkessä läsnä oleva talouspoliittinen pintailmiö;
-hyödyntää käsitteitä ‘maailmankansalaisuus’ ja ‘proaktiivinen kansalaisuus’ monimuotoistuvan yhteiskunnan haasteiden kohtaamisessa rakentavalla tavalla pyrkien eheyttämään inhimillistä todellisuutta pirstaleisuuteen taipuvassa maailmantilanteessa;
-tunnistaa kasvatuksen ja yhteisöllisen osallisuuden identiteettiä rakentavina prosesseina;
-tunnistaa saamelaiskulttuurin moninaisuuden ja erityispiirteet;
-perustella saamelaisuutta koskevien opetussisältöjen merkityksen opetuksessa ja kasvatuksessa;
-tuntee inklusiivisen kasvatuksen eri tulkinnat ja niiden ilmentymisen koulutus- ja kasvatusjärjestelmissä;
-tunnistaa koulujen institutionaalisia ja yksilöstä lähteviä eristäviä, leimaavia tai marginalisoivia käytänteitä, jotka voivat kohdistua yksilöihin tai ihmisryhmiin;
-jäsentää inklusiivisen pedagogiikan elementtejä, joilla edistetään oppijan osallisuutta ja toimijuutta.

Content

-kokonaisvaltaisen näkemyksen vaikutus maailman ja historian hahmottamiseksi eheänä prosessina, joka kriiseistä huolimatta muodostaa järkeenkäyvän ja koherentin vision todellisuudesta (ns. “overview effect”);
-kulttuurinen ja kasvatuksellinen herkkyys inhimillistä moninaisuutta kohtaan (toiseuden problematiikan tarkastelua);
-kulttuurisen moninaisuuden hahmottaminen ei vain eri ryhmien oikeuksien näkökulmasta vaan myös kontribuutiona globaaliin sivistysprosessiin;
-proaktiivisen kansalaisuuden käsitteen tutkiskelua yhteisöllisyyden ja identiteetin rakentamisessa;
-tutustutaan saamelaisiin alkuperäiskansana eri näkökulmista;
-tarkastellaan saamen kielen ja saamelaisten asemaa kieli- ja koulutuspolitiikassa;
-tutkitaan inklusiivisen kasvatuksen käsitettä ja sen tulkintoja koulutusjärjestelmissä;
-analysoidaan inklusiivista kasvatusta yhteiskunnallisen tasa-arvon ja oppijan osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien näkökulmasta;
-eritellään inklusiivista pedagogiikkaa oppimisen esteiden tunnistamisen ja poistamisen sekä inklusiivisten arvojen näkökulmista: institutionaalinen toimintakulttuuri, toimijoiden asenteet ja toimintatavat sekä pedagogiset käytänteet.

Assessment criteria, satisfactory (1)

Seminaarityön arviointikriteerit
Hylätty (0): Työelämäsuuntautuneen ja tutkimusperustaisen orientaation sanoittaminen on puutteellista, virheellistä tai sisältää huomattavia väärinkäsityksiä. Teoreettiset näkökulmat puuttuvat kokonaan.
Välttävä (1): Teksti on jäsentymätön. Siinä on pintapuolisesti tunnistettu joitain työelämän ja tutkimusperustaisuuden elementtejä. Valittu lähestymistapa esitellään puutteellisesti. Teoreettisten näkökulmien huomioiminen on pinnallista.
Tyydyttävä (2): Teksti on hieman jäsentymätön. Siinä on tunnistettu joitain työelämän ja tutkimusperustaisuuden elementtejä. Valittu lähestymistapa esitellään, mutta kytkös teoreettisiin näkökulmiin on heikohko, vaikka niitä on jonkin verran huomioitu.

Esseen arviointikriteerit
Hylätty (0): Essee muodostuu hajanaisista muistiinpanoista, joilla on hyvin vähän kytköstä annettuun kirjallisuuteen ja luentojen sisältöön; esseen teksti ei sisällä juurikaan omaa pohdintaa tai se sisältää merkittäviä väärinkäsityksiä kurssin ja kirjallisuuden sisällöistä.
Välttävä (1): Esseessä on vain vähän yhteyttä annetun kirjallisuuden ja luentojen sisältöön, ja kytkös on puutteellista ja hajanaista; esseen tekstissä on vähän omaa pohdintaa, mutta se on pinnallista tai sisältää väärinkäsityksiä kurssin ja kirjallisuuden sisällöistä.
Tyydyttävä (2): Esseessä on jonkin verran yhteyttä annetun kirjallisuuden ja luentojen sisältöön, mutta kytkös on puutteellista ja hajanaista; esseen tekstissä on hieman omaa pohdintaa, mutta se on melko pinnallista tai sisältää joitakin väärinkäsityksiä kurssin ja kirjallisuuden sisällöistä.

Assessment criteria, good (3)

Seminaarityön arviointikriteerit
Hyvä (3): Työelämäsuuntautunut ja tutkimusperustainen orientaatio sisältää jonkin näkökulman. Tekstin rakenne osoittaa, että näkökulma on hyvin jäsentynyt. Keskeiset työelämään kiinnittyvät alueet hahmotetaan. Teoreettisia näkökulmia on hyödynnetty.
Kiitettävä (4): Työelämäsuuntautunut ja tutkimusperustainen orientaatio sisältää perustellun näkökulman. Tekstin rakenne osoittaa, että näkökulma on kiitettävästi jäsentynyt. Keskeiset työelämään kiinnittyvät alueet hahmotetaan monipuolisesti. Teoreettisia näkökulmia on hyödynnetty hyvin.

Esseen arviointikriteerit
Hyvä (3): Esseessä on hyödynnetty annetun kirjallisuuden ja luentojen sisältöjä, osoittaen ymmärrystä inklusiivisen, globaalikasvatuksen tai saamelaistietouden aihekentästä; esseen tekstissä on myös omaa kriittistä pohdintaa ja siinä on pyritty näkemään teoreettisen ymmärryksen soveltamismahdollisuuksia käytäntöön; teksti ei sisällä oleellisia väärinkäsityksiä kurssin ja kirjallisuuden sisällöistä.
Kiitettävä (4): Esseessä on monipuolisesti hyödynnetty annetun kirjallisuuden ja luentojen sisältöjä, osoittaen syvempää ymmärrystä inklusiivisen, globaalikasvatuksen tai saamelaistietouden aihekentästä; esseen tekstissä on omaa kriittistä pohdintaa ja siinä nähdään teoreettisen ymmärryksen soveltamismahdollisuuksia käytäntöön ja omaan ammatilliseen kehitykseen; teksti ei sisällä oleellisia väärinkäsityksiä kurssin ja kirjallisuuden sisällöistä.

Assessment criteria, excellent (5)

Seminaarityön arviointikriteerit
Erinomainen (5): Työelämän elementtien ja teoreettisten lähtökohtien yhtymäkohdat tuodaan esiin erinomaisesti. Pohdintaa ohjaa jokin käsitteellinen kehys. Omaan näkökulmaan liittyviä ongelmia ja jännitteitä ja niiden merkityksiä on oivallettu ja hyödynnetty. Teorian yhteys käytäntöön on osoitettu ja ymmärretty hyvin.

Esseen arviointikriteerit
Erinomainen (5):  Esseessä on paneuduttu perusteellisesti annetun kirjallisuuden ja luentojen sisältöihin, osoittaen erittäin kypsää ymmärrystä inklusiivisen, globaalikasvatuksen tai saamelaistietouden aihekentästä; esseen tekstissä on runsaasti myös omaa kriittistä pohdintaa ja siinä on oivaltavasti onnistuttu näkemään teoreettisen viitekehyksen soveltamismahdollisuuksia käytäntöön ja omaan ammatilliseen kehitykseen; teksti ei sisällä lainkaan väärinkäsityksiä kurssin ja kirjallisuuden sisällöistä.

Assessment criteria, approved/failed

Reflektoivien tekstien ja oppimispäiväkirjan arviointikriteerit
Hylätty: Reflektoiva teksti muodostuu hajanaisista muistiinpanoista, joilla on hyvin vähän kytköstä annettuun kirjallisuuteen ja luentojen sisältöön; teksti ei sisällä juurikaan omaa pohdintaa tai se sisältää merkittäviä väärinkäsityksiä kurssin ja kirjallisuuden sisällöistä.
Hyväksytty: Reflektoivassa tekstissä on monipuolisesti hyödynnetty luentojen ja annetun kirjallisuuden sisältöjä, osoittaen ymmärrystä inklusiivisen, globaalikasvatuksen tai saamelaistietouden aihekentästä; tekstissä on omaa kriittistä pohdintaa ja siinä on pyritty näkemään teoreettisen viitekehyksen soveltamismahdollisuuksia käytäntöön ja mahdollisesti omaan ammatilliseen kehitykseen; teksti ei sisällä oleellisia väärinkäsityksiä kurssin ja kirjallisuuden sisällöistä.

Materials

Kurssin tehtävät suoritetaan valinnaisen kirjallisuuden avulla. Kirjallisuuslistat esitellään kokonaisuudessaan kunkin teeman opetuksen yhteydessä ja Moodlen työtilassa.

Further information

Kasvatusalan opiskelijat suorittavat opintojakson 5 op:n ja luokanopettajaopiskelijat 4 op:n laajuisena.

Execution methods

Opintojakso toteutetaan verkkokurssina ja osittain kontaktiopetuksena. Opintojakso koostuu kolmesta temaattisesta moduulista (inklusiivinen kasvatus, saamelaistietous, globaalikasvatus) ja teemat yhteen kokoavasta päätösmoduulista. Kuhunkin moduuliin kuuluu tehtäviä joko yksin tai pienryhmässä. Lisäksi kasvatustieteen opiskelijat suorittavat kirjallisuusmoduulin esseellä (1 op). Opetusprofiili: HYBRIDI 1
-17 h luentoja ja seminaariopetusta
-itsenäistä työskentelyä yksin ja pienryhmässä 108 h/135 h

Accomplishment methods

-aktiivinen osallistuminen opetukseen, pienryhmätyöskentelyyn ja päätösseminaariin
-reflektoivien tekstien/ oppimispäiväkirjan kirjoittaminen
-pienryhmässä työelämäsuuntautuneen ja tutkimusperustaisen pohtivan kirjoitelman laatiminen
-muu kirjallisuuden suorittaminen esseellä (5 op:n suorituksessa)