Tieto puuttuu: R702Y14S

Descriptions

OpetussuunnitelmaTERVEYDEN EDISTÄMISEN KOULUTUS, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaSuoritettava tutkintoFysioterapeutti (ylempi AMK)Liikunnanohjaaja (ylempi AMK)Sairaanhoitaja (ylempi AMK)Terveydenhoitaja (ylempi AMK)
Tutkinnon yleiskuvaus ja tavoitteetYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot syventävät ammatillista osaamista
Lapin ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen koulutus on suunniteltu sosiaali- terveys- ja liikunta-alalla työskentelevien ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden osaamisen syventämiseen. Sosiaali- terveys- ja liikunta-alan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat 90 opintopisteen laajuisia. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen valittavalta edellytetään, että hän on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon. Lisäksi hänellä tulee olla vähintään kolmen (3) vuoden työkokemus asianomaiselta alalta ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liitetään tutkintonimike ja lyhenne ylempi AMK.
Koulutus liittyy läheisesti työelämään ja työelämäosaamisen kehittämiseen. Työelämä muuttuu nopeasti, minkä vuoksi työntekijöiden ammattitaitoon ja osaamiseen kohdistuu jatkuvasti yhä vaativampia odotuksia. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelu sopii työelämässä olevalle henkilölle, koska opiskelu ei vaadi pitkää poissaoloa työelämästä.

Hyvinvointipalveluiden toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja määrittää sosiaali- terveys- ja liikunta-alalla toimivien osaamis- ja ammattitaitovaatimuksia. Toimintaympäristön muutoksiin vaikuttavat muun muassa Suomen terveys- ja hyvinvointipoliittiset linjaukset ja taloudelliset reunaehdot. Ympäristön muutosten taustalla ovat myös kansainvälistyminen, ihmisten eliniän pidentyminen ja terveiden elinvuosien jatkuminen. Hyvinvointipalveluiden toimijoiden osaamistarpeet kohdistuvat väestön terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn, tuottavuuden jatkuvaan parantamiseen, palveluiden uudistamiseen ja kulttuurisiin valmiuksiin.

Terveyden edistämisen koulutus vastaa ajankohtaisiin ja tuleviin yhteiskunnallisiin, alueellisiin ja pohjoisen toimintaympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Haasteita ovat muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistaminen toimintatavoissa, työvoiman riittävä saanti, kunta- ja palvelurakenteiden murros, pitkien etäisyyksien hallinta, työnjako- ja toimintamallien uudistaminen, sekä alan teknologian tehokas hyödyntäminen.Mahdollisuudet nousevat innovatiivisuudesta palveluiden kehittämiseen. Uudenlaisten palveluiden keskiössätulee olla asiakaslähtöinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, turvallinen elinympäristö sekä eri hallinnonalojen ja toimijoiden tiivis yhteistyö. Väestön hyvinvointia edistetään paremmin, kun päätösten terveys- ja hyvinvointivaikutukset otetaan huomioon laajasti eri hallinnonaloilla. Julkinen sektori, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat toimivat yhä enemmän toisiaan täydentävissä verkostoissa. Kansalaisten osallisuutta vahvistamalla ehkäistään sosiaalisia ongelmia ja syrjäytymistä, kavennetaan väestöryhmien välisiä terveyseroja sekä edistetään terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää johtamista ja esimiestyötä. Toimintaympäristön ja organisaatioiden muutoksessa johtamisen osaamistarpeet kohdistuvat vastuulliseen ja eettiseen johtamiseen, jatkuvaan uudistumiseen ja oppimiseen, kehittymiseen innovaatioiden kautta, henkilöstön hyvinvointiin ja vuorovaikutukseen ihmisten kanssa. Esimiestyölle haasteita ja mahdollisuuksia asettavat organisaation strategian jalkauttaminen, muutosten läpivienti, toimintaprosessisen kehittäminen, vuorovaikutustavat, työyhteisöjen ongelmatilanteiden käsittely, henkilöstön työmotivaation, voimavarojen ja jaksamisen tukeminen. Terveyden edistämisen koulutus perustuu näyttöön perustuvaan tietoon terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä sosiaali- ja terveysalan johtamisesta ja kehittämisestä. Terveyden edistämisen asiantuntijuuteen sisältyy kyky analysoida, seurata ja kehittää oman alan toimintaa ajankohtaisten kansallisten ja kansainvälisten terveys- ja hyvinvointipoliittisten ohjelmien mukaisesti.
Koulutuksesta valmistuneella on asiantuntijaosaamista terveyden ja hyvinvoinninedistämisen monialaisten palveluiden johtamiseen, kehittämiseen ja uudistamiseen sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Opiskelija voi tutkinnon suoritettuaan toimia vaativissa esimies- ja kehittämistehtävissä sekä julkisella sektorilla että järjestö- ja yksityissektorilla. Valmiudet hyvinvointialojen yrittäjyyteen paranevat. Koulutus antaa valmiuksia työelämän tutkimukselliseen kehittämisosaamiseen.
Ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista säädetään ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (L351/2003) ja asetuksessa (A352/2003) sekä lakia ja asetusta koskevissa muutossäädöksissä (702/2013, 546/2013). Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tulee pituudeltaan vastata vähintään yhden lukuvuoden ja enintään puolentoista vuoden päätoimisia opintoja. Ammattikorkeakoulun on järjestettävä tutkintoon johtavat opinnot niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot mainitussa ajassa. Terveyden edistämisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto (90 op) on mahdollista suorittaa 1,5 vuodessa kokopäiväopiskelijana.
Ammattikorkeakoululain ja säädösten mukaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle:
- työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä
- syvällinen kuva omasta ammatti-alasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn
- valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen
- hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin tulee em. säädösten mukaan sisältyä
- syventäviä ammattiopintoja,
- vapaasti valittavia opintoja ja
- opinnäytetyö.
Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön sekä kehittää hänen analyyttisiä taitojaan, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan tutkimus- ja kehittämisvalmiuksia ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa, käyttää valittuja tutkimus- ja kehittämismenetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen asiantuntijatyöhön.
Opintojen sisällöissä on huomioitu valtakunnallisesti määritellyt yleiset työelämävalmiudet. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taso vastaa kansallisen tutkintojen viitekehyksen (National Qualifications Framework, NQF) mukaista tasoa 7 ja eurooppalaisen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) tasoa 7.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus perustuu ammattikorkeakoululainsäädännön mukaiseen koulutuksen perustehtävään, Bolognan julistukseen, European Qualification Framework viitekehykseen, hallitusohjelmaan, Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sekä koulutustarpeiden alueelliseen ennakointiin.
Pedagogiset lähtökohdatLapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemys
Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän lähtökohdaksi laissa on määritelty työelämää palvelevan osaamisen kehittäminen sekä työelämää ja aluekehitystä tukeva soveltava tutkimus- ja kehitystyö ja taiteellinen toiminta (L564/2009). Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen sekä toiminnan työelämälähtöisyys katsotaan Lapin ammattikorkeakoulussa (Lapin AMK) edellytykseksi ammattiosaamisen kehittymiselle.
Lapin AMKn oppimisnäkemys rakentuu osaamis- ja ongelmaperustaisen oppimisen periaatteille. Oppimisen lähtökohtana ovat työelämässä kohdattavat ongelmat ja toiminnan keskiössä on opiskelijan ammatillinen kasvu. Opiskelija on aktiivinen ja vastuullinen oman oppimisensa subjekti. Opettaja puolestaan on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja. Oppiminen on opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien ja asiantuntijoiden yhdessä toteuttamaa ammatillisten ongelmien tutkimista ja osallistumista yhteiseen tiedon rakentamiseen. Oppiminen on yhteistoiminnallista osaamisen jakamista, ongelmanratkaisua oppimistehtävien avulla ja asioiden kriittistä reflektointia.
Terveyden edistämisen koulutus on moniammatillista ja toteutetaan monimuoto-opetuksena, johon sisältyy lähiopiskelua, ohjattua etäopiskelua verkko-oppimisympäristöissä ja itsenäistä opiskelua. Terveyden edistämisen koulutuksen opintojen eteneminen on suunniteltu siten, että opinnot on mahdollista suorittaa pääsääntöisesti työn ohessa. Lähiopetuspäiviä on 2-3 päivää kuukaudessa Lapin AMKn Rovaniemen tai Kemin kampuksella. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelman (HOPS). Osaksi tutkintoa voidaan hyväksyä soveltuvin osin jo aiemmin suoritettuja ammattikorkeakoulun erikoistumisopintoja, ylemmän AMK -tutkinnon ja yliopistossa suoritettuja opintoja.Opetus on opiskelijalle maksutonta. Koulutuksen rahoittaa opetusministeriö ammattikorkeakoulutuksen rahoituksen puitteissa ja työvoimapoliittisten koulutusten osalta työ- ja elinkeinoministeriö.

Oppimisympäristöt
Terveyden edistämisen koulutuksessa oppiminen toteutuu monipuolisissa ja vaihtelevissa ympäristöissä. Oppimisympäristö on osin virtuaalinen, jolloin oppimisen välineinä käytetään muun muassa Moodle-oppimisalustaa, LearnLinc-ohjelmaa, sähköpostia, videoneuvottelua ja videointia sekä muita interaktiivisia sosiaalisen median oppimisympäristöjä.
Työelämä on keskeinen oppimisympäristö. Opintoihin liittyvä opinnäytetyö (30 op) tehdään työelämää uudistavana kehittämistehtävänä oman työpaikan, Lapin ammattikorkeakoulun hankkeen tai muun organisaation työelämälähtöisenä toimeksiantona. Opinnäytetyö on koko koulutuksen kestävä prosessi, jonka aikana opiskelija verkostoituu ja kehittää asiantuntijuutta muiden opiskelijoiden ja työelämän asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on tukea työelämää ja aluekehitystä tuottamalla tietoasekä kehittämällä ratkaisu- ja toimintamalleja työelämän ja henkilökohtaisen osaamisen tarpeisiin. Olennaista on opinnäytetyön hyödynnettävyys työelämässä.

Ylemmän ammattikorkeakoulun muina oppimisympäristöinä toimivat kansalliset ja kansainväliset, erityisesti pohjoisen alueen tutkimus- ja kehittämishankkeet, moniammatilliset asiantuntijayhteisöt sekä ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan käyttö.

Opintojen kuormittavuus
Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and Accumulation System) - järjestelmän perusteet. Kokopäiväisen opiskelijan lukuvuoden kokonaiskuormitus on 1600 tuntia, joka vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Terveyden edistämisen koulutuksen opintojaksot on jaettu kolmelle lukukaudelle siten, että opinnot on mahdollista suorittaa 1,5 vuoden aikana. Yksi opintopiste vastaa noin 27 (26,7) tuntia opiskelijan työtä. Tämä voi koostua lähiopetuksesta, virtuaaliopetuksesta, ryhmätöistä, itsenäisestä opiskelusta (esim. tiedonhaku, kirjallisuuden luku, esseen kirjoittaminen), tenttiin valmistautumisesta, tentistä, jne.

Osaaminen opetussuunnitelmassa
Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien peruselementteinä toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamiskokonaisuudet, kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen. Kompetenssit kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja työntekijän kykyä ja valmiuksia suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Lapin AMKssa käytössä olevat yleiset kompetenssit perustuvat Eurooppalaiseen tutkintojen ja osaamisen kahdeksanportaiseen viitekehykseen (EQF), jonka tarkoitus on EU maiden korkeakoulujen opetussuunnitelmien yhteneväisyys ja osaamistasojen vertailtavuus. Kompetenssien määrittelyyn on vaikuttanut myös tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (NQF), jonka tarkoitus on lisätä tutkintojen vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä kotimaassa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yleiset kompetenssit ovat määritelty kaikissa koulutusohjelmissa EQF:n ja NQF:n tasolle 7 ja ovat kuvattu taulukossa 1.
Taulukko 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasokuvaus Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen, EQF7-tason mukaan.
Taso 7TiedotTaidotPätevyysMaster-taso
Keskeiset oppimistulokset
ylemmässä
AMK-
tutkinnossa

Pitkälle erikoistuneet, osittain työ- ja opintoalan huippuosaamista vastaavat tiedot, joita mahdollistavat omaperäisen/itsenäisen ajattelun.
Alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyvien kysymystenymmärtäminen ja kriittinen tietoisuus.Erikoistuneet ongelman-ratkaisutaidot, joita tarvitaan tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa uusien tietojen ja menettelyjen kehittämiseen ja eri alojen tietojen yhdistämiseen.
Kyky johtaa ja uudistaa toimintaa monimutkaisissa ja vaikeasti ennakoitavissa ja uutta strategista lähestymistapaa vaativissa työ- ja opiskeluympäristöissä.
Kyky ottaa vastuuta ammattialan ammatillisen osaamisen ja työkäytäntöjen kehittämisestä ja/tai ryhmien toiminnan strategisesta arvioinnista.


Lapin AMKin opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille koulutusohjelmille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin sekä koulutuskohtaisiin kompetensseihin (Taulukot 2 ja 3). Yleiset kompetenssit ovat eri koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä työelämän osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleisten kompetenssien kehittyminen tapahtuu pääsääntöisesti substanssiosaamisen oppimisen yhteydessä. Yleisten työelämävalmiuksien kehittymisessä erityisesti ongelmaperustaisella oppimisella ja oppimisympäristöihin liittyvillä valinnoilla on keskeinen merkitys.
Taulukko 2. Kaikille ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille yhteiset kompetenssit.
KompetenssiYlemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamisen kuvausOppimisen taidot - osaa monipuolisesti ja tavoitteellisesti arvioida ja kehittää asiantuntijuuttaan sekä määrittää osaamisensa kehittämistarpeita
- osaa hankkia, käsitellä, tuottaa ja arvioida tietoa kriittisesti ja eri alojen näkökulmasta
- kykenee ottamaan vastuuta yhteisön tavoitteellisesta oppimisesta
Eettinen osaaminen - kykenee ottamaan vastuuta yhteisön toiminnasta ja sen seurauksista
- osaa soveltaa alansa ammatti-eettisiä periaatteita asiantuntijana ja työelämän kehittäjänä
- osaa tehdä ratkaisuja ottaen huomioon yksilön ja yhteisön näkökulmat
- osaa edistää tasa-arvoisuuden periaatteiden toteutumista työyhteisössä
- osaa edistää kestävän kehityksen periaatteiden ja yhteiskuntavastuun toteutumista
Työyhteisöosaaminen - osaa kehittää työyhteisön toimintaa ja työhyvinvointia
- osaa kehittää työelämän moninaista viestintää ja vuorovaikutusta
- osaa soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa tehtävissään
- osaa luoda verkostoja ja kumppanuuksia
- osaa johtaa ja uudistaa toimintaa monimutkaisissa ja ennakoimattomissa toimintaympäristöissä
- kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä, johtamistehtävissä tai yrittäjänä
Innovaatio-osaaminen

- osaa tuottaa uutta tietoa ja uudistaa toimintatapoja yhdistäen eri alojen osaamistaan
- osaa johtaa projekteja
- osaa johtaa tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiohankkeita sekä hallitsee tutkimus- ja kannattavaa toimintaa kehitystoiminnan menetelmiä
- osaa kehittää asiakaslähtöistä, kestävää ja taloudellisesti kannattavaa toimintaa
Kansainvälistymisosaaminen - kykenee kansainväliseen viestintään työtehtävissään ja toiminnan kehittämisessä
- osaa toimia kansainvälisissä toimintaympäristöissä
- osaa ennakoida kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla ammattialallaan

Koulutuskohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan, koulutusohjelman identiteetin ja tarkoituksen. Terveyden edistämisen koulutuskohtaiset kompetenssit on kuvattu kolmen osaamiskokonaisuuden avulla, jotka muodostavat tutkinnon substanssiosaamisen tiedollisen ja taidollisen perustan (taulukko 3).
Taulukko 3. Terveyden edistämisen koulutuskohtaiset kompetenssit.
KompetenssiTerveyden edistämisen osaamisen kuvausTerveyden ja hyvinvoinnin edistämisen asiantuntijaosaaminen - arvioi väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa laaja-alaisesti sekä hallitsee oman asiantuntijuusalueensa terveyden edistämisen monitieteisen tietoperustan
- kehittää yhteisönsä tai alueensa terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöverkostoissa ja näyttöön perustuen
- soveltaa terveyden edistämisen toimintamalleja ja -menetelmiä
- ennakoi ja uudistaa terveyden edistämisen toimintaa, menetelmiä ja prosesseja yksilö-, yhteisö- ja aluetasoilla itsenäisesti alan monikulttuurisissa asiantuntija- ja kehittämistehtävissä
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtamisosaaminen
- kehittää ja johtaa palvelukokonaisuuksia, niiden laatua, vaikuttavuutta ja taloutta sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden suuntaisesti omalla vastuualueellaan jamonialaisissa verkostoissa
- kehittää työyhteisön / organisaation terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa eettisesti, vastuullisesti, tavoitteellisesti ja tulevaisuuteen suuntautuen yhteistoiminnassa henkilöstön ja asiakasryhmien kanssa
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tutkimus- ja kehittämisosaaminen
- arvioi kriittisesti, arvostaa näyttöön perustuvaa tietoa, hahmottaa kokonaisuuksia ja luo uutta käytäntöä kehittävää tietoa
- hallitsee tutkimus- ja kehitystoiminnan menetelmiä sekä suunnittelee, toteuttaa ja arvioi kriittisesti alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työelämälähtöisiä tutkimuksellisia kehittämishankkeita ja projekteja
- luo uutta terveyden ja hyvinvoinninedistämisen käytäntöä kehittävää tietoa

Vuositeemat1. Vuositeema: Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtaminen
Ensimmäisen opintovuoden aikana opiskelija reflektoi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen asiantuntijuuttaanja johtamisosaamisensa kehittymistä kriittisesti. Hän osaa toimia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä työelämälähtöisesti ja monialaisesti. Lukuvuoden päätteeksi opiskelija osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa ja toimintatapoja suunnitellessaan, toteuttaessaan ja arvioidessaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, sen laatua ja johtamista. Hänellä on valmiuksia toimia asiantuntija- ja esimiestehtävissä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen arvoperustan mukaisesti.
2. Vuositeema: Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kehittäminen
Toisen opintovuoden aikana opiskelija kehittää moniammatillisissa ryhmissä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtamista ja esimiestyötä. Toisen vuoden jälkeen ja päättäessään opintonsa opiskelija on syventänyt taitotietoaan opinnäytetyössään jollakin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen erityisalueella. Hän ottaa vastuun oman ammattialansa johtamisen ja terveyden edistämisen käytäntöjen kehittämisestä ja arvioinnista. Hänellä on kykyä johtaa ja luoda uutta strategista lähestymistapaa terveyden ja hyvinvoinninedistämiseen ja johtamiseen.
Osaamisen arviointiOsaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Osaamistavoitteista johdetaan opintojakson arviointikriteerit, joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Osaamisen arviointi kertoo, miten hyvin asetetut osaamistavoitteet on saavutettu. Opintojaksot arvioidaan Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosäännön mukaisesti asteikolla 0-5 tai poikkeustapauksissa asteikolla hyväksytty-hylätty. Opintojaksojen tarkempi arviointisuunnitelma esitellään kunkin opintojakson toteutussuunnitelmassa.
Osaamisen arviointia tehdään monesta eri näkökulmasta tarkastelemalla tiedollisen, toiminnallisen, yhteisöllisen ja arvioivan osaamisen kehittymistä. Tiedollinen osaaminen osoittaa teoreettisen tiedon hallintaa, asioiden ja prosessien välisten yhteyksien ymmärtämistä ja kokonaisuuksien hahmottamiskykyä. Toiminnallinen osaaminen näkyy työtehtävien jäsentyneenä ja sujuvana hallintana. Yhteisöllinen osaaminen liittyy vuorovaikutusosaamiseen, taitoon toimia ryhmän jäsenenä ja johtajana. Arvioiva osaaminen kertoo omaan toimintaan liittyvästä oppimisen, arvioinnin ja kehittämisen taidosta sekä kyvystä kehittää ja vaikuttaa yhteiseen ja ympäristön toimintaan. Arviointia toteutettaessa valitaan arviointimenetelmät niin, että ne todella mittaavat tavoiteltavaa osaamista ja sen tasoa.
Opintosuoritusten arvioinnin oikaisemisessa noudatetaan Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)Aiemmin tai opintojen aikana muualla hankittu osaaminen on mahdollista hyväksilukea osaksi tutkintoa. Osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta käytetään AHOT-menetelmää (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen).
LaadunvarmistusLapin ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistuu määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Lapin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoima.
Lapin AMKin laatujärjestelmä on kuvattu laatukäsikirjassa. Koulutuksen laadunhallinta toteutetaan Lapin AMKin laatukäsikirjassa kuvattujen periaatteiden, prosessien ja menettelytapojen mukaisesti. Yhtenäinen laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa koulutuksen ja tutkintojen laatuun liittyvää tietoa, josta hyötyvät opiskelijat, henkilöstö, työnantajat ja muut sidosryhmät.