Bachelor of Natural Resources, Agronomist (full time day studies), Rovaneimi, Autumn 2017: R61M17S

Descriptions

SUORITETTAVA TUTKINTOAGROLOGI (AMK) 240 opTUTKINNON YLEISKUVAUS JA TAVOITTEETAgrologi (AMK) -tutkintoon johtava maaseutuelinkeinojen koulutus kuuluu luonnonvara- alaan. Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä.
Agrologi (AMK) -koulutus antaa valmiudet toimia itsenäisenä yrittäjänä sekä erilaisissa asiantuntija-, opetus- ja kehittämistehtävissä eri organisaatioissa ja liike-elämässä.
Koulutuksessa painotetaan yrittäjyyttä, monialaista kestävää maaseutu- ja luonnonvarayrittämistä, kykyä toimia vaativissa pohjoisissa luonnonoloissa ja kansainvälistyvässä, monipaikkaisessa ja verkostoituneessa toimintaympäristössä. Opinnoissa korostuvat pohjoisten ekosysteemipalvelujen, olosuhteiden ja uusiutuvien luonnonvarojen älykkään monikäytön mahdollisuudet, edellytykset ja rajoitteet yritystoiminnan ja hyvinvoinnin lähteenä. Eettisinä lähtökohtina ovat turvallisuus ja luonnon kestävä käyttö. Lapin AMK:lla on porotalouden korkea-asteen koulutusvastuu.
Keskeisiä ammatillisia kompetensseja ovat
- Pohjoisen ekosysteemin ja luonnonvaratalouden osaaminen

- Uusiutuvien luonnonvarojen älykkään monikäytön osaaminen

- Kestävän poro- ja kotieläintuotannon osaaminen

- Kestävän pohjoisen luonnon- ja viljelykasvituotannon osaaminen

- Maaseudun monialaisen kestävän liiketoiminnan osaaminen.


Perusopinnoissa, pakollisissa ammattiopinnoissa ja perusharjoittelussa korostuvat agrologin (AMK) perusosaaminen ja identiteetti sekä yleiset työelämä- ja kansainvälistymisvalmiudet. Vaihtoehtoisilla ammattiopinnoilla, erikoistumisharjoittelulla, opinnäytetyöllä ja vapaavalintaisilla opinnoilla voit syventää/laajentaa erityisosaamistasi. Omaa suuntautumista tukevia opintoja voit valita myös muusta Lapin AMK:n, Lapin korkeakoulukonsernin tai muiden kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen tarjonnasta sekä työelämästä ja hankkeista työn opinnollistamisen kautta.
Kansainvälistymistavoitteiden saavuttamiseksi kotikansainvälistäminen on osa opintoja. Lisäksi kannustamme vaihto-opiskeluun tai -harjoitteluun ulkomailla.
OPINTOJEN RAKENNE JA TOTEUTUSTAPAOpetussuunnitelma (OPS) rakentuu opintojaksoista ja teemoista. Opintojaksojen osaamistavoitteet ja teemojen sisällöt kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuosi- ja lukukausiteemat kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.
Agrologi (AMK) -koulutuksen rakenne on seuraavanlainen:
1) perus- ja ammattiopinnot 185 op
2) vapaasti valittavat opinnot 5 op
3) ammattitaitoa edistävä harjoittelu 30 op
4) opinnäytetyö 20 op, sisältää kehittämistoiminnan menetelmäopinnot.
Perusopintojen ja pakollisten ammattiopintojen tavoitteesi on oppia agrologin ammatilliset perustiedot ja –taidot, niiden teoreettinen perusta, työssä tarvittavat viestintä- ja matemaattiset taidot voidaksesi toimia itsenäisenä yrittäjänä tai asiantuntijana sekä hallita ammattikorkeakoululain 932/2014, 8 §:ssä vaadittava kielitaito.
Vaihtoehtoisten ammattiopintojen tavoitteena on hankkia valmiuksia maaseutuelinkeinojen, luonnonvaratalouden ja pohjoisen alueen aktiiviseen kehittämiseen.
Ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on, että perehdyt erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä sekä saat valmiuksia työelämän ja alueen aktiiviseen kehittämiseen.
Opinnäytetyön tavoitteena on, että kehität valmiuksiasi soveltaa tietojasi ja taitojasi ammattiopintoihin liittyvissä käytännön asiantuntijatehtävissä. Opinnäytetyön toteutuksessa kannustamme monialaiseen, koulutusten väliseen ja työelämäyhteistyöhön.
Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on syventää ja täydentää ammatillista osaamista. Opintoja voi tehdä myös hankkeissa ja innovaatiotoiminnassa sekä sisällyttää muiden koulutusten ja muiden korkeakoulujen opintosuorituksia.
AMMATILLISEN KASVUN POLKU - HANKITTAVA OSAAMINENOpetussuunnitelmissa kuvataan opiskelijoiden oppimisprosessi ja ammatillinen kasvu perehtyjästä kehittäjäksi vuositeemojen ja niistä johdettujen lukukausiteemojen avulla. Opinnot kiinnitetään kunkin lukukauden kokoaviin opintojaksoihin, joita toteutetaan työelämäläheisesti. Opiskelija arvioi kriittisesti omaa oppimistaan opintojen ajan ja saa kehittävää vertais-, työelämä- ja opettajapalautetta osaamisestaan.
1. Vuositeema: Pohjoisen ekosysteemin ja luonnonvaratalouden toimintaympäristöön perehtyjä
Vuositeema jakaantuu seuraaviin lukukausiteemoihin: Johdatus luonnonvara-alalle sekä Poro- kotieläin- ja kasvituotannon perusteet.
Opiskelija perehtyy pohjoiseen ekosysteemiin ja luonnonvaratalouden toimintaympäristöön kiinnittäen niihin oman ammattialansa sekä maaseutuelinkeinot. Hän perehtyy poro-, kotieläin- ja kasvituotannon perusteisiin ja saa käytännön kokemusta niihin liittyvistä töistä. Hän oppii alalla tarvittavia matemaattisia perustaitoja sekä työyhteisön perusviestintätaitoja suomen kielellä.
2. Vuositeema: Pohjoisen uusiutuvien luonnonvarojen ja olosuhteiden monikäytön harjaantuja
Vuositeema jakaantuu seuraaviin lukukausiteemoihin: Tilatason tuotannon suunnittelu sekä Pohjoisen luonnonvarojen älykkään käytön suunnittelu.
Opiskelija syventää pohjoisen poro-, kotieläin- ja kasvituotannon sekä yksityismetsätalouden osaamistaan ja harjaantuu niihin liittyvissä käytännön taidoissa. Hän perehtyy syvemmin luonnonvarojen kestävän, älykkään monikäytön edellytyksiin, rajoitteisiin ja ohjaukseen hyödyntäen luonnonvaratietoa, matemaattisia taitoja ja älykästä teknologiaa. Opiskelijan kansainvälistymisvalmiudet ja -asenne vahvistuvat.
3. Vuositeema: Luonnonvaratalouden monialaisen liiketoiminnan osaaja ja soveltaja
Vuositeema jakaantuu seuraaviin lukukausiteemoihin: Luonnonvaratalouden liiketoiminnan johtaminen sekä Luonnonvaratalouden liiketoiminnan analyysit.
Opiskelija oppii liiketoiminnan ja johtamisen perusteet ja prosessit soveltaen niitä maatilatalouden ja porotalouden liiketoimintaan kehittävästi. Hän oppii hyödyntämään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan teoriaa, tiedonhankintaa ja menetelmiä kriittisesti ja reflektoiden.
4. Vuositeema: Luonnonvaratalouden ja maaseudun kehittäjä
Vuositeema jakaantuu seuraaviin lukukausiteemoihin: Luonnonvaratalouden ja maaseudun kehittäminen, Pohjoisen raaka-aineisiin ja olosuhteisiin perustuvat innovaatiot ja uusi liiketoiminta.
Opiskelijan maaseutuelinkeinojen ja luonnonvaratalouden osaaminen syvenee ja hän osaa tarkastella niitä aktiivisen kehittämisen, innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan näkökulmista. Hänellä on valmiuksia yrittäjyyteen ja muutoksenhallintaan. Hän on saavuttanut yleiset työelämän ja agrologikoulutuksen osaamisalueet (kompetenssit). Hän osaa reflektoida ammatillista osaamistaan agrologin työn ja oman urakehityksen näkökulmasta.
  
Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien perustana toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamisalueet eli kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen.
Opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille koulutuksille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin (5) sekä agrologikoulutuksen omiin kompetensseihin (5).
Yhteisten kompetenssien erityispiirteet ja tärkeys vaihtelevat eri ammateissa ja työtehtävissä. Ne luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Niiden osaaminen arvioidaan koulutuskohtaisten kompetenssien arvioinnin yhteydessä.
Osaamisalueet/kompetenssit
Yhteiset:
1. Oppimisen taidot
2. Eettinen osaaminen ja vastuullisuus
3. Työyhteisöosaaminen
4. Innovaatio-osaaminen
5. Kansainvälistymisosaaminen
Koulutuksen omat:
6. Pohjoisen ekosysteemin ja luonnonvaratalouden osaaminen
7. Uusiutuvien luonnonvarojen älykkään monikäytön osaaminen
8. Kestävän poro- ja kotieläintuotannon osaaminen
9. Kestävän pohjoisen luonnon- ja viljelykasvituotannon osaaminen
10. Maaseudun monialaisen ja kestävän liiketoiminnan osaaminen
Lapin AMKin opetussuunnitelmiin sisältyvät läpileikkaavina osaamistavoitteina Lapin AMKin strategiset painopistealueet etäisyyksien hallinta, turvallisuusosaaminen, arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys.
Kansainvälisyys toteutuu läpäisevänä jatkumona vieraskielisen lähdemateriaalin hyödyntämisenä opetuksessa, kieliopintoina ja vieraalla kielellä suoritettavina opintoina. Vieraskielisiä opintoja toteutetaan omassa koulutuksessa sekä koulutusten ja osaamisalojen yhteistyönä. Vieraskielistä opetusta toteuttavat myös kansainvälisessä asiantuntijavaihdossa Lapin AMKissa olevat yhteistyökumppaneiden opettajat. Opiskelijat osallistuvat myös kansainväliseen vaihtoon ja erilaisiin kotikansainvälistämistä tukeviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä kansainvälisten opiskelijoiden tutorointiin.
Kieli- ja viestintä- sekä matemaattisia taitoja opitaan ja ne kehittyvät koko opintojen ajan. Niiden oppiminen integroidaan ammatillisiin aineisiin, mutta ne arvioidaan erikseen.
OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTILapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemyksenä on osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen. Ammatillisen osaaminen opitaan ja se kehittyy opiskelijakeskeisten ja aktivoivien oppimis- ja ohjausmenetelmien avulla ja se syvenee ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja vahvistavien työelämäläheisten oppimis- ja kehittämisprojektien avulla. Oppiminen on yhteisöllistä, yhteistoiminnallista, opiskelijoiden, opettajien ja työelämän aktiivista vuorovaikutusta ja osallistumista yhteisen tiedon rakentamiseen. Opiskelija on aktiivinen ja vastuullinen oman oppimisensa toimija. Opettaja on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja.
Koulutuksen viralliset tavoitteet ja opetussuunnitelma ohjaavat ja motivoivat oppimista. Opetussuunnitelma on opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) perusta. Opettajatutor ohjaa sinua HOPS:n laatimisessa.
Oppiminen, tutkiminen ja kehittäminen tapahtuvat monipuolisissa oppimis- ja kehittämisympäristöissä. Näitä ovat muun muassa laboratoriot, virtuaaliympäristöt, muiden koti- ja kansainvälisten kumppaneiden tarjoamat ympäristöt, työelämä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet. Maaseutuelinkeinojen autenttisena oppimis-, kehittämis- ja innovaatioympäristönä on koko maakunta sekä laajempi kansallinen ja kansainvälinen ympäristö harjoittelu-, hanke- ja muiden yhteyksien kautta. Opintoihin liittyvä opinnäytetyö tehdään osana työelämän kehittämistä. Voit valita opintoja myös muiden koulutusten opetustarjonnasta, mikä lisää monialaista yhteistyötä.
Työn opinnollistaminen on vaihtoehtoinen tapa opiskella. Siinä tutkinnossa edellytettävää osaamista hankitaan tekemällä työtä liittäen siihen myös opiskelijan, työnantajan ja oppilaitoksen yhdessä sopimia teoreettisia opintoja, kehittämistehtävä-, raportointi- ja muita vaatimuksia.
Kehittävä arviointi huomioi oppimisprosessin ja osaamisen eli tuotoksen arvioinnin. Oppimisprosessia opintojaksotasolla arvioitaessa keskeisiä välineitä ovat itsearviointi ja palaute. Oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmissa oleviin, koulutuksen kompetensseista johdettuihin opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin, joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3 – 4), tyydyttävä (1 – 2), hylätty (0) tai asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0).
Opiskelijoilta kerättävän palautteen avulla kehitetään koulutuksen laatua. Sinulla on vastuu antaa palautetta opintojaksojen toteutuksesta sekä koulutuksesta ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden vuosipalautteena ja valmistumisvaiheessa tutkinnon haun yhteydessä.
Opintojen kuormittavuus määritellään yleiseurooppalaisen ECTS-opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) perusteilla. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä, mikä tarkoittaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Yhden opintopisteen työmäärä on noin 27 tuntia. Opintopistettä vastaava työmäärä arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittain tasaisesti 40 viikon aikana.
Ennen koulutusta hankittu osaaminen ja hyväksilukeminen. Sinulla on mahdollisuus ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi tutkintoon muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiasi opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantyyppisillä opinnoilla. Voit ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella (932/2014, 37§9). Menettelystä käytetään nimitystä hyväksiluku.
SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOT / VALINNAISET OPINNOTLapin AMKin agrologi (AMK) -koulutuksessa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja. Opiskelija voi perus- ja pakollisten ammattiopintojen jälkeen valita omaa osaamistaan syventäviä tai laajentavia opintoja maaseutuelinkeinojen vaihtoehtoisista ammattiopinnoista, Lapin AMKin opintotarjonnasta tai muiden kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen tarjonnasta sekä hankkia osaamista työn opinnollistamisen kautta.