Insinöörikoulutus, konetekniikka (päiväopinnot) Kemi, Syksy 2019: K52K19S

Kuvaus

SUORITETTAVA TUTKINTOKONETEKNIIKAN KOULUTUS (KEMI)Insinööri (AMK), 240opKonetekniikan koulutuksessa opiskelet insinööriksi (AMK). Koulutus täyttää ammattikorkeakouluasetuksessa (1129/2014, 2-5 §) säädetyt tutkintoon johtavien opintojen yleiset tavoitteet ja rakenteen. Koulutus perustuu ammattikorkeakoulujen toimintaa ohjaaviin lakeihin ja säädöksiin, Lapin AMK:n strategisiin valintoihin sekä työelämän ja sen kehittämisen tarpeisiin.
Konetekniikan insinöörinä toimit teollisuuden tai sen alihankintaverkoston tuotanto-, käyttö-, kunnossapito- ja johtotehtävissä. Työtehtäviäsi kuvaavia nimikkeitä voivat olla esimerkiksi käyttöinsinööri, tuotekehitysinsinööri, tuotesuunnittelija, tutkimusinsinööri, koneensuunnittelija, lujuuslaskija, laatuinsinööri, projekti-insinööri tai -päällikkö, kunnossapito-insinööri, työnjohtaja.
Konetekniikka on monipuolinen koulutusala, joka kattaa erilaisten teknisten ratkaisuiden ja järjestelmien tuntemuksen. Koulutuksen tavoitteena on antaa tietous teollisuudessa käytettävien laitteiden ja järjestelmien suunnittelusta, valmistuksesta, kunnossapidosta sekä toimintaperiaatteista että rakenteista. Opinnoissa yhdistetään sopivasti teoriaa ja käytäntöä. Opinnoissa on keskeisiä aiheita konetekniikka, tuotantotekniikka, energiatekniikka, kiertotalous, työyhteisö-, innovaatio- ja suunnitteluosaaminen, käynnissäpito, ihmisten johtaminen ja talousasioiden hallinta.
TUTKINNON RAKENNEOpetussuunnitelma rakentuu projekteista ja opintojaksoista. Projektien sisällöt ja opintojaksojen osaamistavoitteet kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuosi- ja lukukausiteemat kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.
Jokaisen lukukauden keskiössä on oppimis- ja/tai ongelmanratkaisuprojekti, jota tukevat kyseisen lukukauden muut opintojaksot. Opintojaksojen aiheet integroituvat projektin sisältöön ja rakentavat näin lukukauden osaamisen yhdessä projektin kanssa.


Konetekniikan insinöörin koulutuksen opetussuunnitelman rakenne on seuraava:
1) perus- ja ammattiopinnot 180 op
- pakolliset perus- ja ammattiopinnot 150 op
- vaihtoehtoiset ammattiopinnot 30 op
2) vapaasti valittavat opinnot 10 op
3) ammattitaitoa edistävä harjoittelu 30 op
4) opinnäytetyö 20 op, joka sisältää kehittämistoiminnan menetelmäopinnot
Perus- ja ammattiopintojen yleisenä tavoitteena on antaa sinulle yleiskuva konetekniikan alan asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää sinut alan yleisiin matemaattisiin ja luonnontieteellisiin perusteisiin sekä viestintään ja kieliin. Kieliopintojen erityisenä tarkoituksena on antaa sinulle ammattikorkeakouluasetuksessa (1129/2014) 7§:ssä vaadittava kielitaito, joka ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Kielitaitoa merkittäessä otetaan huomioon mitä valtioneuvoston asetuksessa (481/2003) 15§-19§:ssä säädetään.
Pakollisten ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää sinut laaja-alaisesti konetekniikan alan keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovelluksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin siten, että valmistuttuasi kykenet itsenäisesti työskentelemään konetekniikan alan asiantuntijatehtävissä sekä osallistumaan työyhteisösi kehittämiseen.
Vaihtoehtoiset ammattiopinnot antavat mahdollisuuden suuntautua konetekniikan eri osa-alueisiin suuntautumisvaihtoehtojen mukaisesti. Nämä syventävät omaa osaamistasi ja antavat mahdollisuuden oman urapolun suunnitteluun.
Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on syventää ja täydentää ammatillista osaamistasi. Voit täydentää ammattikorkeakoulututkintoasi oman kiinnostuksesi ja yksilöllisten mieltymystesi mukaan. Voit sisällyttää muiden Lapin AMK:n koulutusten ja muiden korkeakoulujen opintosuorituksia vapaasti valittaviin opintoihisi.
Harjoittelussa perehdyt työelämän pelisääntöihin ja konetekniikan alan keskeisiin työtehtäviin. Harjoittelu opettaa sinua soveltamaan opittuja asioita käytännön työssä, motivoi opinnoissasi ja auttaa sinua suuntaamaan opintojasi omien urasuunnitelmiesi mukaisesti.
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää asiantuntemustasi konetekniikan alaan liittyvissä tehtävissä. Tavoitteeltaan opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja työelämää kehittävä. Olennaista opinnäytetyön teossa on pyrkimyksesi ammatilliseen kasvuun ja asiantuntijuutesi kehittämiseen.


Vaihtoehtoiset ammattiopinnot kuvausKonetekniikan koulutuksessa vaihtoehtoiset ammattiopinnot järjestetään kolmella eri vaihtoehtoisen opintojen mahdollisuudella. Vaihtoehtoiset ammattiopinnot järjestetään 3.lukuvuoden aikana. Vaihtoehtoisten ammattiopintojen laajuus on 30 op, joka sisältää:
- lukukausiprojektit 2 x 5op
- vaihtoehdon pakollinen opintojakso 5op
- vaihtoehdon valinnaiset opintojaksot 3 x 5op
Opiskelija voi lisäksi valita 5op laajuisen erikoistyön, jolla voi korvata yhden vaihtoehtoisen valinnaisen ammattiopinnon. Erikoistyö tehdään opiskelijan valitsemasta aiheesta ja aihe tulee yleensä joltain asiakkaalta tai yritykseltä. Aihe voi tulla myös koululta, jolloin sitä tarjotaan opiskelijalle tehtäväksi. Erikoistyön kautta opiskelija voi syventää omaa osaamistaan. Työn aihe hyväksytetään koulutusvastaavalla ja sille määrätään ohjaaja, jonka valvonnassa erikoistyö tehdään.

Opintojen kuormittavuusOpintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS- opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) perusteet. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Yhden opintopisteen työmäärä on noin 27 tuntia. Opintopistettä vastaava työmäärä arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittain tasaisesti 40 viikon aikana.
AMMATILLISEN KASVUN POLKU - HANKITTAVA OSAAMINENTeematOpetussuunnitelman rakenne muodostaa juonteen, joka mahdollistaa ammattitaidon tasaisen kasvun kohti insinöörin ammattia. Opinnot muodostuvat 4 lukuvuodesta, joista jokainen jakaantuu kahteen lukukauteen (syys- ja kevätlukukausi).
1. vuositeema: Insinöörin työ tutuksi. Ensimmäisen opintovuoden aikana perehdyt insinöörin toimenkuvaan ja pohjoiseen toiminta-alueeseen. Opintovuoden päättyessä tunnet pohjoisen insinöörin keskeiset työtehtävät ja omaat perustiedot konetekniikasta. Tunnet orientoivien opintojen kautta Lapin AMK:n toimintatavat ja perehdyt osaamis- ja ongelmaperustaiseen oppimistapaan.
1. lukukausiteema: Matkalla insinööriksi
Kuvaus ja osaamistavoite: Lukukauden tavoitteena on tutustuttaa sinut konetekniikan opiskeluun ja opiskelukäytänteisiin. Perehdyt insinöörin toimenkuvaan ja arktiseen toimintaympäristöön ja rakennat näin omaa tulevaa ammatti-identiteettiäsi. Saat näiden avulla valmiudet edetä insinööriopinnoissasi.
2. lukukausiteema: Insinöörin kieli
Kuvaus ja osaamistavoite: Lukukauden tavoitteena on tutustuttaa sinut insinöörin työvälineisiin ja opit niiden käytön perusteet. Kevään aikana opit myös projektityöskentelyn perusteet. Ymmärrät konetekniikan perusteita ja pystyt hakeutumaan ensimmäiseen työharjoittelupaikkaasi lukuvuoden päättyessä.

2. vuositeema: Insinöörin toolboxi. Toisen opintovuoden aikana tutustut insinöörin keskeisiin työkaluihin ja opit soveltamaan niitä käytännön tilanteissa. Opintovuoden päättyessä kykenet työskentelemään projekteissa ja soveltamaan ongelmanratkaisumenetelmiä.
3. lukukausiteema: Toolboxi haltuun
Kuvaus ja osaamistavoite: Opit ideoimaan ja suunnittelemaan konetekniikan alan tuotteita ja ratkaisuja. Opit myös käyttämään koneinsinöörin työkaluja eri yhteyksissä ja hyödyntämään jo opittuja projektityötaitoja.
4. lukukausiteema: Käytännön ongelmien ratkaiseminen
Kuvaus ja osaamistavoite: Opit viemään suunnitelmat käytäntöön ja tuntemaan konetekniikan alan tuotanto- ja käyttöympäristön vaatimuksia. Tämän perusteella osaat arvioida omaa osaamistasi, kehittää taitojasi ja valita itseäsi kiinnostavat vaihtoehtoiset ammatilliset opinnot seuraavaa lukuvuotta varten.

3. vuositeema: Luova insinööri. Kolmannen opintovuoden aikana tutustut asiakasrajapinnassa työskentelyyn ratkaisemalla todellisia toimeksiantoja. Syvennät omaa osaamistasi valinnaisten ammattiaineiden avulla ja rakennat näin omaa osaamispolkuasi. Kolmannen vuoden aikana sinulla on mahdollisuus tutustua kotikansainvälistymiseen vieraskielisillä opintojaksoilla tai opiskella lukukauden jossakin Lapin AMK:n partnerikoulussa Euroopassa tai muualla maailmassa. Opintovuoden päättyessä kykenet työskentelemään asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti sekä soveltamaan englannin kieltä käytännön tilanteissa.
5. lukukausiteema: Toimeksianto työelämästä
Kuvaus ja osaamistavoite: Tutustut todellisen toimeksiannon kautta asiakasrajapinnassa työskentelyyn. Opit työelämän käytänteet ja osaat toimia englannin kielellä omalla alallasi.
6. lukukausiteema: Osaaminen esille
Kuvaus ja osaamistavoite: Lukukauden tavoitteena on viimeistellä lukuvuoden alussa aloitettu projekti ja esitellä projektin tulokset. Syvennät omaa osaamistasi valinnaisten ammattiaineiden kautta.

4. vuositeema: Insinööri irti ! Neljännen opintovuoden aikana syvennät koneteknistä asiantuntemustasi sekä teet opinnäytetyön, jossa kiteytyy neljän vuoden aikana hankittu osaaminen. Opintovuoden päättyessä valmistut konetekniikan insinööriksi (AMK). Sinulla on teoreettinen, käytännöllinen ja asenteellinen valmius toimia konetekniikan insinöörin tehtävissä erilaisissa työympäristöissä. Sinulla on edellytykset kehittyä työssäsi todelliseksi konetekniikan ammattilaiseksi ja asiantuntijaksi. Sinulla on myös edellytykset esimiestoimintaan ja johtamiseen sekä alan talousasioiden perusteiden hallintaan.
7. lukukausiteema: Insinöörin vastuu
Kuvaus ja osaamistavoite: Tutustut konetekniikan alan talousasioihin sekä opit esimiestaitojen ja johtamisen perusteet. Ymmärrät alalla vallitsevia taloudellisia perusteita ja opit tarvittavat taidot opinnäytetyön tekemiseksi.
8. lukukausiteema: Opinnäytetyö
Kuvaus ja osaamistavoite: Viimeisen lukukauden aikana kokoat aiemmin opitut tiedot ja taidot ja teet opintojen vaatiman opinnäyte- eli insinöörityön. Valmistut konetekniikan alan osaajaksi ja omaat tarvittavat tiedot ja taidot hakeutuaksesi insinöörin töihin.
KompetenssitLapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien perustana toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamisalueet eli kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen.
Opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille koulutuksille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin (1-5) ja koulutuskohtaisiin kompetensseihin (6-11). Yleiset kompetenssit ovat eri koulutuksille yhteisiä työelämän osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleiset kompetenssit kehittyvät pääsääntöisesti opetusmenetelmien ja ammatin sisällön oppimisen yhteydessä koko koulutuksen ajan. Yleisten kompetenssien arviointi toteutuu koulutuskohtaisten kompetenssien arvioinnin yhteydessä. Koulutuskohtaiset kompetenssit on luotu yhteistyössä työelämän yhteistyökumppanien kanssa.

Konetekniikan koulutuksen kompetenssit ovat:
- Oppimisen taidot
- Eettinen osaaminen ja vastuullisuus
- Työyhteisöosaaminen
- Innovaatio-osaaminen
- Kansainvälistymisosaaminen
- Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
- Konetekninen perusosaaminen
- Suunnitteluosaaminen
- Tuotantotekniikan osaaminen
- Turvallisuusosaaminen
- Konetekniikan yrittäjyysosaaminen

Kaikkiin Lapin AMK:n opetussuunnitelmiin sisältyy läpileikkaavina osaamistavoitteina Lapin AMK:n strategiset painopistealueet etäisyyksien hallinta, turvallisuusosaaminen, arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys.
Suomen kielen ja viestinnän opinnot on integroitu pakollisiin ammattiopintoihin, erityisesti projektiopintoihin ja opinnäytetyöhön. Suomen kielen ja viestinnän osaaminen kehittyy koko koulutuksen ajan ja sitä arvioidaan vuosittain. Englannin kieliopinnot on kokonaan integroitu ammattiopintoihin ja lukukausiprojekteihin. Englannin kielen osaaminen kehittyy myös koko koulutuksen ajan. Ruotsin kieliopinnot järjestetään laissa määrätyn osaamisen saavuttamiseksi ja ne integroidaan kokonaan lukukausiprojekteihin sekä ammattiaineisiin.
KansainvälisyysKansainvälisyys toteutuu opetussuunnitelman läpäisevänä jatkumona vieraskielisen lähdemateriaalin hyödyntämisenä opetuksessa ja kieliopintoina. Kolmas lukuvuosi on suunniteltu erityisesti vieraskielisiä opintoja ajatellen. Voit osallistua kansainväliseen vaihtoon ja myös erilaisiin kotikansainvälistämistä tukeviin opintojaksoihin sekä kansainvälisten opiskelijoiden ohjaamiseen erityisesti vieraskielisillä opintojaksoilla. Kotikansainvälistyminen ja opiskelijavaihdot ovat erityisesti esillä kolmannen lukuvuoden opinnoissa. Voit suorittaa halutessasi min. 3kk vaihtojakson jossain ulkomaisessa partnerikoulussamme, joita sijaitsevat useassa eri maassa ympäri maapalloa.
OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTIOppimisnäkemysLapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemyksenä on osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen. Oppimisen tavoitteena on ammatillisen osaamisesi kehittyminen opiskelijakeskeisten ja aktivoivien oppimis- ja ohjausmenetelmien avulla. Ammatillinen osaaminesi syvenee ongelmanratkaisu – ja päätöksentekotaitoja vahvistavien oppimis- ja kehittämisprojektien avulla.
Osaamis- ja ongelmaperustainen oppimisnäkemys tarkoittaa niitä asioita, joilla oppimistasi jäsennetään ja organisoidaan (esimerkiksi ongelmaperustainen sykli/vaihemalli, ongelmaperustainen projektioppiminen, CDIO tai näiden erilaiset yhdistelmät). Kaikissa oppimisen organisointitavoissa lähtökohtana ovat työelämän ongelmat ja työelämäläheinen toteutus.
CDIOKonetekniikan opetussuunnitelma tukee insinöörin työtehtävissä tarvittavien tietojen ja taitojen kehittymistä mukailemalla kansainvälistä insinöörikoulutuksen kehystä ja CDIO-periaatetta. Käytännössä se näkyy siten, että opit hahmottamalla (C = conceive), suunnittelemalla (D = design), toteuttamalla (I = implement) ja käyttämällä (O = operate). Lapin Ammattikorkeakoulu on osa laajaa kansainvälistä insinöörikoulutuksen kehittäjäverkostoa (CDIO, www.cdio.or g), jossa on yli 50 jäsentä 25 eri maasta.
Työelämässä tarvittavien valmiuksien kehittymistä tukevat monet oppimisprojektit ja opiskelijoiden aktivointi eri tavoin opintojen aikana. Lukukausien sisältämiä projekteja tehdään yhdessä, pienissä tiimeissä, joissa voit oppia tuntemaan opiskelutovereitasi ja kehittää osaamistasi tulevaisuutta varten. Opit suunnittelemaan ajankäyttöä ja pääset harjoittelemaan erilaisia työtilanteita varten. Työnantajat arvostavat sitä, että valmistuva insinööri kykenee toimimaan erilaisten ihmisten kanssa, sopeutuu muutoksiin ja pystyy tuomaan esille omaa osaamistaan eri tilanteissa. Kolmannen lukuvuoden aikana opetussuunnitelmaan sisältyy myös suunnittelusta toteutusvaiheeseen etenevä projekti, jolla on ulkoinen asiakas. Käytännössä asiakas voi olla toimialan jokin TKI-hanke (TKI = tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta) tai alueen yritys. Asiakasprojektit ovat sinulle näytönpaikkoja, jotka voivat avata ovia myös harjoitteluun ja tulevaisuudessa jopa opinnäytetyöhön.
Opetussuunnitelma on rakenteeltaan osaamisperustainen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että eri vuosille sijoittuvat opinnot on ryhmitelty aihepiireittäin isommiksi kokonaisuuksiksi niitä yhdistävien vuositeemojen mukaan. Osaamisesi kasvaa siten vähitellen insinöörin tehtäviin
Uuden sukupolven insinöörit tarvitsevat CDIO-taitoja, jotka koostuvat kolmesta osa-alueesta:
1. Henkilökohtainen osaaminen: insinöörin tehtävissä vaadittava päättely- ja ongelmanratkaisutaito, kokonaisuuksien hahmottaminen, kokeilu ja tiedonhankinta, luovuus, kriittisyys ja ammattietiikka.
2. Ihmissuhdetaidot: vuorovaikutus- ja tiimityötaidot, johtaminen ja kommunikointi eri tilanteissa.
3. Tuotteistaminen:tuotteiden ja systeemien rakentamisen taito hahmottelusta ja ideoinnista käyttöönottoon eri ympäristöissä (yritykset ja muut organisaatiot).
Opetuksen sijasta keskiössä on sinun oppimisesi ja osaamisesi. Oppiminen on yhteisöllistä, yhteistoiminnallista, opiskelijoiden, opettajien ja työelämän aktiivista vuorovaikutusta ja osallistumista yhteisen tiedon rakentamiseen. Oppimisprosessissa nivoutuvat yhteen teoria-, käytäntö- ja kokemustieto. Opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajien roolit muuttuvat oppimisprosessissa. Opiskelija on aktiivinen ja vastuullinen oman oppimisensa subjekti. Opettaja on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja. Opettaminen on monialaista, oppiaine-, koulutus- ja toimialarajat ylittävää tiimityötä, jossa yhteisopettajuus tarkoittaa oppimisen yhdessä suunnittelemista, toteuttamista ja arvioimista.
Koulutuksen viralliset tavoitteet toimivat sinulle oppimista ohjaavina ja motivoivina suunnannäyttäjinä. Opetussuunnitelma toimii lähtökohtana henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmallesi (HOPS), jonka laatimiseen saat ohjausta ryhmäsi opettajatuutorilta sekä yhteisissä koulutustilaisuuksissa.
Hankittu osaaminen ja hyväksilukuTutkintoa suorittaessasi sinulla on mahdollisuus ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiasi opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla saman tyyppisillä opinnoilla. Opiskelijana saat ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella (932/2014, 37§9). Menettelystä käytetään nimitystä hyväksiluku.
Hyväksiluvussa on kolme päätapaa:
- korvaaminen
- sisällyttäminen
- aiemmin ja opiskelun aikana hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (HOT).
Korvaamisella tarkoitetaan opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojen korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöiltään samantyyppisillä korkeakoulutasoisilla opinnoilla. Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen korkeakouluopintojen liittämistä osaksi tutkintoa. Hankitun osaamisen tunnistaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija pyrkii ymmärtämään hankkimaansa osaamista ja jäsentää sen suhteessa opintojakson tai osaamisalueen osaamistavoitteisiin siten, että hän pystyy kuvaamaan ja näyttämään toteen osaamisensa. Hankitun osaamisen tunnustaminen tarkoittaa virallisen hyväksynnän antamista hankkimallesi osaamiselle.
Arviointi ja palauteOpiskelun eri vaiheissa tapahtuva arviointi muodostaa johdonmukainen kokonaisuuden, joka tukee koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen saavuttamista. Arvioinnin suunnittelu pyritään toteuttamaan kolmikantaperiaatteella (opiskelija, työelämänedustaja/ohjaaja, opettaja).
Kehittävä arviointi huomioi sekä oppimisprosessin että osaamisen eli tuotoksen arvioinnin. Oppimisprosessin arvioinnissa opintojakson tasolla keskeisiä työvälineitä ovat itsearviointi ja palaute. Arviointiperusteiden, menetelmien ja kriteerien lähtökohtana ovat kyseisen opintojakson osaamistavoitteet, jotka johdetaan koulutuksen kompetensseista. Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmissa oleviin opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2), hylätty (0) tai asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0).
Opiskelijoilta kerättävän palautteen avulla kehitetään koulutuksen laatua. Sinulla on mahdollisuus antaa palautetta opintojaksojen toteutuksesta sekä koulutuksesta ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden vuosipalautteena sekä valmistumisvaiheessa tutkinnon haun yhteydessä.
Oppiminen, tutkiminen ja kehittäminen erilaisissa oppimis- ja kehittämisympäristöissäOpiskelu on toiminnallista ja käytännönläheistä erilaisissa työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä. Lapin AMK:ssa opiskelu ja oppiminen toteutuvat työelämäläheisesti. Tämä mahdollistaa työelämästä ja alueelta nousevien ilmiöiden ja ongelmien käsittelyn oppimisen, tutkimisen ja kehittämisen lähtökohtana. Ammatillinen kasvu toteutuu monipuolisissa ja vaihtelevissa ympäristöissä, joita ovat muun muassa laboratoriot, työelämä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet.
Ammattitaitoa edistävä harjoittelua toteutuu eri puolilla Lappia ja Suomea sijaitsevissa yrityksissä ja organisaatioissa. Myös harjoittelu ulkomailla on mahdollista. Opintoihin liittyvät opinnäytetyöt tehdään osana työelämän kehittämistä. Opiskelijoilla on mahdollisuus valita opintoja eri koulutusohjelmien opetustarjonnasta, joka mahdollistaa luonnollisella tavalla monialaisen yhteistyön. Nämä osaamisalan yhteiset opinnot antavat tutkinnolle erityistä laaja-alaisuutta.
Tutkinto on mahdollista suorittaa myös tuotantopainotteisesti, jossa tutkinnon edellyttämää osaamista hankitaan tekemällä oman alan työtä ja palvelee näin hyvin opiskelijan ammatillista kehittymistä ja tutkintoon valmistautumista. Tällöin opiskelija suorittaa itse hankkimassaan työharjoittelupaikassa 30op laajuisen lukukauden 4. lukuvuoden alussa. Lukukauden opinnot muodostuvat täten työharjoittelusta ja sillä korvataan ns. lukuaineet.