Tieto puuttuu: R599Y14S

Descriptions

Suoritettava tutkinto Insinööri (ylempi AMK)
Tutkinnon yleiskuvaus ja tavoitteetJohdanto
Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu yritysten ja organisaatioidenhenkilöstön osaamisen kohottamiseen ja vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin. Lapin ammattikorkeakoulun Tekniikan ja liikenteen alan teknologiaosaamisen johtamisen koulutus painottuu ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden insinöörien johtamisvalmiuksien ja työelälmän kehittämisen parantamiseen. Opinnoissa huomioidaan Lapin ammattikorkeakoulun strategiset painotukset poikkialaiseen yhteistyöhön matkailun, terveyden edistämisen ja tekniikan alojen välillä ja Lapin maakunnan erityisolosuhteisiin  mm. pohjoisiin oloihin ja kylmään ilmanalaan. Lisäksi opinnot antavat valmiuksia oman alan tutkitun tiedon hankkimiseen, käsittelyyn ja soveltamiseen koulutettavan omassa työssä ja sen kehittämisessä. Tutkinto on luonteeltaan ja toteutustavoiltaan aikuiskoulutustutkinto, jonka keskeisen osan muodostaa ammatillinen opinnäytetyö. Se perustuu työelämään liittyvän kehittämisidean analysoinnille, suunnittelulle ja toteutukselle. Opinnäytetyö toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa.
Lapin ammattikorkeakoulussa toteutettavan Teknologiaosaamisen johtamisen koulutuksen tavoitteena on tukea Pohjois-Suomelle ja erityisesti Lapille tärkeiden teknologia-alojen kehittymistä, osaamisen kasvua ja alan yritysten kasvuedellytyksiä. Koulutuksen tuottama tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto syventää ja kehittää opiskelijoiden erityisasiantuntemusta ja laajentaa perustutkinnon tuottamaa ja työelämässä karttunutta ammatillista osaamista. Tutkinto on ensimmäinen tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Lapissa, ja se mahdollistaa alueella työssä olevien insinöörien jatkokouluttautumisen työn ohessa.
Koulutusohjelman painopistealue - johtaminen ja esimiestyöskentely – nousee esille useissa suomalaisorganisaatioiden haasteita koskevissa tutkimuksissa, mm. Tietoalat STTK:n teettämästä tutkimuksesta Myyteistä todellisuuteen – Henkilöstöhallinnon haasteet ICT-alalla[1]. Johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa näyttää tutkimuksen mukaan olevan erityisen haasteellista. Esimiesten johtamistaito on puutteellista ja se heijastuu suoraan alan yritysten ja organisaatioiden työskentelyilmapiiriin ja työtuloksiin. Ihmisten johtamistaitojen kehittäminen korostuu tutkimustuloksien jatkotyöstämisessä. Sama teema on noussut esille myös työelämän edustajien kanssa pidetyissä koulutuksen sisällön suunnitteluun liittyvässä seminaareissa, työpajoissa ja avainhenkilöiden haastatteluissa.
Pohjois-Suomessa on yrityksiä ja organisaatioita, joiden kasvu ja kehittyminen edellyttävät korkeaa teknistä ja teknologista osaamista. Erityisesti ICT-ala ja sitä lähellä olevat tuotantoalat tarvitsevat korkeakoulutettua henkilöstöä. Tästä hyvänä esimerkkinä on koko sisäasiainministeriön hallinnonalan tietotekniikkakeskus Haltik, joka on etabloitunut Rovaniemelle. Julkishallinnon IT-toimintojen organisoituminen etenee muutenkin koko valtakunnan tasolla (KuntaIT, ValtIT, JulkIT, SoteIT). Teknologiaosaamisen koulutusohjelma tukee tätä Rovaniemelle kehittyvää kansallista IT-keskusta.
Muita keskeisiä koulutuksen ulkoisia asiakasryhmiä ovat Pohjois-Suomen teknologiateollisuuden lisäksi alueella toimiva muu elinkeinoelämä ml. matkailuala, rakennusteollisuus ja metsäteollisuus, joiden edelleen kehittyminen vaatii insinööreiltä uusia työelämän kehittämisen taitoja. Näiden taitojen oppimiseksi teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma tarjoaa insinööreille esimiestaitojen kehittämisen lisäksi koulutusta työelämän tutkimukselliseen kehittämistoimintaan, joka toteutetaan opiskelijan henkilökohtaisen kehittämistehtävän kautta.
[1]Mäntylä, S. 2006. Myyteistä todellisuuteen – Henkilöstöhallinnon haasteet ICT-alalla. Tietoalat STTK ja Turun yliopiston sosiologian laitos. Sosiologian tutkimuksia A 27. Painosalama. Turku.


Ylempi ammattikorkeakoulututkinto – taustaaAmmattikorkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Niistä säädetään ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (L351/2003) ja asetuksessa (A352/2003) sekä lakia ja asetusta koskevissa muutossäädöksissä (L411/10.6.2005, L413/10.06.2005,L1074/22.12.2005, L1505/28.12.2007, L564/24.7.2009jaA353/15.5.2003, A354/15.5.2003, A355/15.05.2003, A794/15.10.2009, A1044/10.12.2009, A1080/11.12.2009, A1230/22.12.2009 ja 546/2013). Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus tekniikan alalla on 60 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa yhdessä vuodessa päätoimisesti tai henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisestityön ohella.
Edellä lueteltujen säädösten mukaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle:
1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;
2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;
3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;
4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen valittavalta edellytetään, että hän on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon. Lisäksi hänellä tulee olla vähintään kolmen (3) vuoden työkokemus asianomaiselta alalta ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Ammattikorkeakoulu voi harkintansa mukaan hyväksyä opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneelta ja soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon hankkineelta ennen ammattikorkeakoulututkinnon suorittamista hankitun asianomaisen alan kolmen vuoden työkokemuksen
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin tulee em. säädösten mukaan sisältyä
1) syventäviä ammattiopintoja;
2) vapaasti valittavia opintoja; sekä
3) opinnäytetyö.
Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön ja työelämän kehittämiseensekä kehittää hänen analyyttisiä taitojaan, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan tutkimus- ja kehittämisvalmiuksia ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa, käyttää valittuja tutkimus- ja kehittämismenetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen asiantuntijatyöhön (A 423/16.6.2005).
Tekniikan alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto on tarkoitettu tekniikan alan asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimiville tai niihin pyrkiville tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun tekniikan alan korkeakoulututkinnon suorittaneille henkilöille. Koulutus antaa valmiudet toimia itsenäisesti alan johtamis-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä.

Pedagogiset lähtökohdat
Lapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemys
Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän lähtökohdaksi on laissa määritelty työelämä ja sen kehittäminen sekä toisaalta tutkimus ja taiteelliset lähtökohdat (L351/2003). Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen sekä toiminnan työelämäläheisyys ja –lähtöisyys katsotaan Lapin ammattikorkeakoulussa (Lapin amk) edellytykseksi ammattiosaamisen kehittymiselle.
Lapin amk:n oppimisnäkemys rakentuu osaamis- ja ongelmaperustaisen oppimisen periaatteille. Ongelmaperustaisen oppimisen lähtökohtana ovat työelämässä kohdattavat ongelmat ja toiminnan keskiössä on oppiminen. Opiskelija on aktiivinen, vastuullinen oman oppimisensa subjekti. Opettaja puolestaan on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja. Oppiminen on opiskelijoiden, opettajien ja työelämän yhdessä toteuttamaa ammatillisten ongelmien tutkimista ja osallistumista yhteiseen tiedon rakentamiseen.
Oppiminen toteutuu monipuolisissa ja vaihtelevissa ympäristöissä, joita ovat mm. laboratoriot, virtuaaliympäristöt, kansainvälisten kumppaneiden tarjoamat ympäristöt, työelämä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet.
Teknologiaosaamisen johtamisen koulutuksen opetusjärjestelyt on suunniteltu siten, että opinnot on mahdollista suorittaa pääsääntöisesti työn ohessa. Mahdollisuuksien mukaan koulutuksen opintokokonaisuudet toteutetaan yhtenäisinä ongelmaperustaiseen oppimiseen perustuvina poikkialaisina kokonaisuuksina, joihin sisältyy kaksi tai useampia opintojaksoja. Opiskelu on monimuoto-opiskelua, joka koostuu lähiopiskelujaksoista, itsenäisestä opiskelusta ja vuorovaikutteisesta etä- ja virtuaalisistaverkko-opiskelusta. Lähiopetus järjestetään pääsääntöisesti Lapin ammattikorkeakoulun Rantavitikan kampuksella. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Opetus on opiskelijalle maksutonta. Koulutuksen rahoittaa opetusministeriö ammattikorkeakoulutuksen rahoituksen puitteissa ja työvoimapoliittisten koulutusten osalta työ- ja elinkeinoministeriö.
Oppimista tukevina välineinä käytetään muun muassa Moodle-alustaa, LearnLinc-ohjel­maa, sähköpostia, videoneuvottelua ja videointia sekä muita interaktiivisia sosiaalisen median oppimisympäristöjä. Opintoihin liittyvät opinnäytetyöt tehdään osana todellista työelämän kehittämistä. Aiheet opinnäytetöihin tulevat pääsääntöisesti opiskelijoiden työnantajilta. Opiskelijat voivat tehdä opinnäytetöitään myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Koulutusohjelman kouluttajina toimivat Lapin ammattikorkeakoulun yliopettajat ja lehtorit, paikalliset ja kansalliset työelämän asiantuntijat sekä mahdollisuuksien mukaan ulkomaiset asiantuntijat.

Opintojen kuormittavuus
Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS-järjestelmän perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Koulutusohjelman opintojaksot on jaettu kahdelle lukukaudelle siten, että teknologiaosaamisen johtamisen opinnot on mahdollista suorittaayhden vuoden aikana.
Osaaminen opetussuunnitelmassa
Lapin ammattikorkeakoulun (Lapin amk) opetussuunnitelmien peruselementteinä toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamisalueet, kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen. Kompetenssi kuvaa pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Lapin amk:n opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille koulutusohjelmille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin sekä koulutuskohtaisiin kompetensseihin, joissa on otettu huomioon Lapin amk:n profiloituminen ja strategiset painopistealueet. Yleiset kompetenssit ovat eri koulutuksille yhteisiä yleisiä työelämän osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleisten kompetenssien kehittyminen tapahtuu pääsääntöisesti substanssiosaamisen oppimisen yhteydessä. Yleisten työelämävalmiuksien kehittymisessä erityisesti ongelmaperustaisella oppimisella ja oppimisympäristöihin liittyvillä valinnoilla on keskeinen merkitys.
Koulutuskohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen kehittymisen perustan. Osaamiskokonaisuuksien valinta tapahtuu ensisijaisesti koulutusohjelmakohtaisen sisällöllisen ydinehdoilla.

Osaamisen arviointi
Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Osaamistavoitteet kertovat, minkälaista osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamistavoitteista johdetaan arviointikriteerit, joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Osaamisen arviointi kertoo, miten hyvin asetetut osaamistavoitteet on saavutettu.
Osaamisen arviointia tehdään monesta eri näkökulmasta tarkastelemalla toiminnallisen, tiedollisen, yhteisöllisen ja arvioivan osaamisen kehittymistä. Toiminnallinen osaaminen näkyy työtehtävien jäsentyneenä ja sujuvana hallintana. Tiedollinen osaaminen osoittaa teoreettisen tiedon hallintaa, asioiden ja prosessien välisten yhteyksien ymmärtämistä ja kokonaisuuksien hahmottamiskykyä. Yhteisöllinen osaaminen liittyy vuorovaikutusosaamiseen, taitoon toimia ryhmän jäsenenä ja johtajana. Arvioiva osaaminen kertoo omaan toimintaan liittyvästä oppimisen, arvioinnin ja kehittämisen taidosta sekä kyvystä kehittää ja vaikuttaa yhteiseen ja ympäristön toimintaan. Arviointia toteutettaessa valitaan arviointimenetelmät niin, että ne todella mittaavat tavoiteltavaa osaamista ja sen tasoa.
Opintosuoritusten arvioinnissa ja arvioinnin oikaisemisessa noudatetaan Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä. Arviointi toteutetaan asteikolla 0-5. Kunkin opintojakson yhteydessä on määritelty arviointikriteerit. Opintojaksojen tarkempi arviointisuunnitelma esitellään kunkin opintojakson toteutussuunnitelmassa.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)
Aiemmin tai opintojen aikana muualla hankittu osaaminen on mahdollista hyväksilukea osaksi tutkintoa. Osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta käytetään AHOT-menetelmää (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen).

Laadunhallinta
Ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistuu määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Lapin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoima.
Lapin amk:n laatujärjestelmä on kuvattu laatukäsikirjassa. Koulutuksen laadunhallinta toteutetaan Lapin amk:n laatukäsikirjassa kuvattujen menettelyiden mukaisesti.