Sosiaalialan koulutus (ylempi AMK) Kemi syksy 2015: K71Y15S

Kuvaus

OpetussuunnitelmaSosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto 90 opSuoritettava tutkintoSosionomi (ylempi AMK)
Geronomi (ylempi AMK)

Tutkinnon yleiskuvaus ja tavoitteetYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot syventävät ammatillista osaamistaSuomen korkeakoululaitos muodostuu tiede-, taide- ja ammattikorkeakouluista. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on kouluttaa asiantuntijoita työelämän kehittämistehtäviin. Koulutustehtävänsä lisäksi ammattikorkeakoulut harjoittavat opetusta palvelevaa ja työelämää tukevaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä[1]. Tutkimus- ja kehitystyö painottuu alueellisen kehittämisen edistämiseen sekä yhteistyöhön yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinnon ja työelämän kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta antaa riittävä tieto- ja taitoperusta sekä valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativissa työelämän kehittämis- ja muissa tehtävissä toimimista varten.
[1]     Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta innovaatiojärjestelmässä. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:8. Helsinki. <http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/tr08.pdf?lang=en>


Sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon temaattinen taustaLapin ammattikorkeakoulussa toteutettavan sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon,teemana on kansalais- ja aluelähtöinen sosiaalialan käytäntöjen kehittäminen. Kansalais- ja aluelähtöisellä sosiaalialan käytäntöjen kehittämisellä tarkoitetaan toimijoiden ja osallisten äänen sekä kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä hyvinvointipalveluiden kehittämistyössä yli alue- ja sektorirajojen. Tällainen aihepiiri mahdollistaa opintojen suorittamisen ja suuntautumisen sosiaalialan eri sektoreille ja alueille.
Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto pyrkii vastaamaan hyvinvointipalveluiden tuottamisen laajeneviin ja monimuotoistuviin kehittämishaasteisiin julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Haasteita ovat mm. väestö- ja aluerakennemuutokset, kansalaisten subjektiuden ja toimintakyvyn edistämiseen liittyvät kysymykset, sosiaalisia riskejä sisältäviin elinolosuhteisiin vaikuttaminen ja asiakastyön menetelmien kehittämistarpeet (esim. vaikeat lastensuojelutilanteet, perheiden kasvatustehtävän tukeminen ja muu ennaltaehkäisevä työ, työttömyyden, syrjäytymisen ja päihdeongelmien preventiivinen ja korjaava työ, vieraiden kulttuurien kohtaaminen, erityisryhmien aseman tukeminen sekä ikääntyvän väestön palvelujen kehittäminen). Sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon,tavoitteena on tuottaa asiantuntijoita, jotka kykenevät sosiaalialan työstä nousevien tarpeiden analysointiin, ammatillisen tiedon tuottamiseen ja käytäntöjen kehittämiseen kansalais- ja aluelähtöisesti.
Koulutusohjelman sisällöllisissä painopisteissä on huomioitu Suomen polarisoitumiskehitys muuttovoitto- ja tappioalueisiin. Harvaan asutuilla alueilla haasteina ovat mm. väistyvä maatalous, muuttoliike, väestön ikääntyminen ja palvelujen etäisyys. Kasvukeskuksissa haasteina ovat vastaavasti mm. traditioiden ja verkostojen löyhyys tai puuttuminen, turvattomuus, sosioekonominen eriytyminen ja vieraiden kulttuurien lisääntyminen. Nykytilanteessa tarvitaan hajautuneiden palvelujärjestelmien toimintatapojen tuntemista ja kehittämistä sekä asiantuntijoita, jotka kykenevät huomioimaan nämä yhteiskunnalliset ja yhteisölliset haasteet.
Lainsäädäntö luo peruspuitteet hyvinvointipalveluiden organisoimiselle ja kehittämiselle. Hyvinvointipalvelujen tuottamista määrittävissä sosiaali- ja terveydenhuoltolaeissa korostuu kuntalaisten paikallinen hyvinvoinnin säännöllinen ja systemaattinen seuraaminen[1]. Molemmat edellä mainitut lait velvoittavat kuntia seuraamaan alueensa väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilanteita, tekemään tulkintoja havaituista ongelmista ja epäkohdista sekä tekemään tarpeellisia toimenpide- ja kehittämisehdotuksia. Lainsäädännössä korostuu kansalaisten osallisuuden, omatoimisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien tukeminen ja edistäminen. Lisäksi lainsäädännössä korostetaan vahvaa paikallista demokratiaa, minkä nähdään takaavan toimivan ja vaikuttavan sosiaalihuollon kunnan maantieteellisestä sijainnista riippumatta[2]. Paikallisessa demokratiassa on keskeistä juuri kansalais- ja aluelähtöisyys.
Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto luo ammatillisesti suuntautuneen mahdollisuuden uudistaa ja kehittää sosiaalialan ja hyvinvointipalvelujärjestelmän asiantuntijuutta työuran eri vaiheissa. Julkisella sektorilla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voi sijoittua vaativiin sosiaalialan asiakastyön tehtäviin, esimiestehtäviin, palvelujen suunnittelu- ja johtotehtäviin, palvelujen kehittäjiksi ja koordinaattoreiksi. Järjestösektorilla sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto mahdollistaa sijoittumisen kehittämis-, koulutus- ja johtotehtäviin. Yksityisellä sektorilla sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voi sijoittua yritysten esimies- ja johtotehtäviin sekä eri sektorien välisten toiminta- ja palvelumallien kehittämistehtäviin.
[1]      Terveydenhuoltolaki (30.12.2010/1326); Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. LUONNOS <http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=9763020&name=DLFE-30014.pdf>
      Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:21. <http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=5065240&name=DLFE-22206.pdf>

[2]    Emt.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon lainsäädännöllinen taustaYlemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista säädetään ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (14.11.2014/932) ja asetuksessa (1129/2014).
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tulee pituudeltaan vastata vähintään yhden lukuvuoden ja enintään puolentoista vuoden päätoimisia opintoja. Ammattikorkeakoulun on järjestettävä tutkintoon johtavat opinnot niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot mainitussa ajassa. Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto (90 op) on mahdollista suorittaa 1,5 vuodessa kokopäiväopiskelijana.
Ammattikorkeakoululain ja asetuksen mukaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle:
- työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä
- syvällinen kuva omasta ammatti-alasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn
- valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen
- hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin tulee sisältyä:
- syventäviä ammattiopintoja,
- vapaasti valittavia opintoja ja
- opinnäytetyö.
Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön sekä kehittää hänen analyyttisiä taitojaan, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan tutkimus- ja kehittämisvalmiuksia ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa, käyttää valittuja tutkimus- ja kehittämismenetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen asiantuntijatyöhön.
Opintojen sisällöissä on huomioitu valtakunnallisesti määritellyt yleiset työelämävalmiudet. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taso vastaa kansallisen tutkintojen viitekehyksen (National Qualifications Framework, NQF) mukaista tasoa 7 ja eurooppalaisen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) tasoa 7.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus perustuu ammattikorkeakoululainsäädännön mukaiseen koulutuksen perustehtävään, Bolognan julistukseen, European Qualification Framework viitekehykseen, hallitusohjelmaan, Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sekä koulutustarpeiden alueelliseen ennakointiin.
YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON PEDAGOGISET LÄHTÖKOHDATLapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemysAmmattikorkeakoulujen koulutustehtävän lähtökohdaksi laissa on määritelty työelämää palvelevan osaamisen kehittäminen sekä työelämää ja aluekehitystä tukeva soveltava tutkimus- ja kehitystyö ja taiteellinen toiminta (L564/2009). Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen sekä toiminnan työelämälähtöisyys katsotaan Lapin ammattikorkeakoulussa (Lapin AMK) edellytykseksi ammattiosaamisen kehittymiselle.LapinAMKn strategiset painoalat (turvallisuusosaaminen, etäisyyksien hallinta, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen, arktinen yhteistyö ja pohjoinen rajaosaaminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys) käsitellään kaikille YAMK-opiskelijoille yhteisessä opintojaksossa "Muuttuva pohjoinen toimintaympäristö".
Lapin AMKn oppimisnäkemys rakentuu osaamis- ja ongelmaperustaisen oppimisen periaatteille. Oppimisen lähtökohtana ovat työelämässä kohdattavat ongelmat ja toiminnan keskiössä on opiskelijan ammatillinen kasvu. Opiskelija on aktiivinen ja vastuullinen oman oppimisensa subjekti. Opettaja puolestaan on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja. Oppiminen on opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien ja asiantuntijoiden yhdessä toteuttamaa ammatillisten ongelmien tutkimista ja osallistumista yhteiseen tiedon rakentamiseen. Oppiminen on yhteistoiminnallista osaamisen jakamista, ongelmanratkaisua oppimistehtävien avulla ja asioiden kriittistä reflektointia.
Koulutus on moniammatillista ja toteutetaan monimuoto-opetuksena, johon sisältyy lähiopiskelua, ohjattua etäopiskelua verkko-oppimisympäristöissä ja itsenäistä opiskelua. Opinnot on mahdollista suorittaa pääsääntöisesti työn ohessa. Lähiopetuspäiviä on 2‒3 päivää kuukaudessa Lapin AMKn Rovaniemen tai Kemin kampuksella. Osaksi tutkintoa voidaan hyväksyä soveltuvin osin jo aiemmin suoritettuja ammattikorkeakoulun erikoistumisopintoja, ylemmän AMK -tutkinnon ja yliopistossa suoritettuja opintoja. Opetus on opiskelijalle maksutonta. Koulutuksen rahoittaa opetusministeriö ammattikorkeakoulutuksen rahoituksen puitteissa ja työvoimapoliittisten koulutusten osalta työ- ja elinkeinoministeriö.
OppimisympäristötOppimisympäristö on osin virtuaalinen, jolloin oppimisen välineinä käytetään muun muassa Moodle-oppimisalustaa,iLinc-ohjelmaa, sähköpostia, videoneuvottelua ja videointia sekä muita interaktiivisia sosiaalisen median oppimisympäristöjä. Muina oppimisympäristöinä toimivat kansalliset ja kansainväliset, erityisesti pohjoisen alueen tutkimus- ja kehittämishankkeet, moniammatilliset asiantuntijayhteisöt sekä ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Työelämä on keskeinen oppimisympäristö. Opintoihin liittyvä opinnäytetyö (30 op) tehdään työelämää uudistavana kehittämistehtävänä oman työpaikan, Lapin ammattikorkeakoulun hankkeen tai muun organisaation työelämälähtöisenä toimeksiantona.
Opintojen kuormittavuusOpintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and Accumulation System) -järjestelmän perusteet. Kokopäiväisen opiskelijan lukuvuoden kokonaiskuormitus on 1600 tuntia, joka vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Opintojaksot on jaettu kolmelle lukukaudelle siten, että opinnot on mahdollista suorittaa 1,5 vuoden aikana. Yksi opintopiste vastaa noin 27 (26,7) tuntia opiskelijan työtä. Tämä voi koostua lähiopetuksesta, virtuaaliopetuksesta, ryhmätöistä, itsenäisestä opiskelusta (esim. tiedonhaku, kirjallisuuden luku, esseen kirjoittaminen), tenttiin valmistautumisesta, tentistä, jne.
Osaaminen opetussuunnitelmassaLapin AMKn opetussuunnitelmien peruselementteinä toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamiskokonaisuudet, kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen. Kompetenssit kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja työntekijän kykyä ja valmiuksia suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Lapin AMKssa käytössä olevat yleiset kompetenssit perustuvat Eurooppalaiseen tutkintojen ja osaamisen kahdeksanportaiseen viitekehykseen (EQF), jonka tarkoitus on EU maiden korkeakoulujen opetussuunnitelmien yhteneväisyys ja osaamistasojen vertailtavuus. Kompetenssien määrittelyyn on vaikuttanut myös tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (NQF), jonka tarkoitus on lisätä tutkintojen vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä kotimaassa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yleiset kompetenssit ovat määritelty kaikissa koulutusohjelmissa EQF:n ja NQF:n tasolle 7 ja ovat kuvattu Taulukossa 1.
Taulukko 1.Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasokuvaus Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen, EQF7-tason mukaan.
TASO 7 (master-taso), KESKEISET OPPIMISTULOKSET YLEMMÄSSÄ AMK-TUTKINNOSSA
Tiedot
Taidot
Pätevyys
Pitkälle erikoistuneet, osittain työ- ja opintoalan huippuosaamista vastaavat tiedot, joita mahdollistavat omaperäisen/itsenäisen ajattelun.
Alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyvien kysymystenymmärtäminen ja kriittinen tietoisuus.
Erikoistuneet ongelman-ratkaisutaidot, joita tarvitaan tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa uusien tietojen ja menettelyjen kehittämiseen ja eri alojen tietojen yhdistämiseen.
Kyky johtaa ja uudistaa toimintaa monimutkaisissa ja vaikeasti ennakoitavissa ja uutta strategista lähestymistapaa vaativissa työ- ja opiskeluympäristöissä.
Kyky ottaa vastuuta ammattialan ammatillisen osaamisen ja työkäytäntöjen kehittämisestä ja/tai ryhmien toiminnan strategisesta arvioinnista.

Lapin AMKn opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille koulutusohjelmille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin sekä koulutusalakohtaisiin kompetensseihin (Taulukot 2. ja 3.). Yleiset kompetenssit ovat eri koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä työelämän osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleisten kompetenssien kehittyminen tapahtuu pääsääntöisesti substanssiosaamisen oppimisen yhteydessä. Yleisten työelämävalmiuksien kehittymisessä erityisesti ongelmaperustaisella oppimisella ja oppimisympäristöihin liittyvillä valinnoilla on keskeinen merkitys.

Taulukko 2. Kaikille ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille yhteiset kompetenssit.
KOMPETENSSI
YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON OSAAMISEN KUVAUS
Oppimisen taidot
- osaa monipuolisesti ja tavoitteellisesti arvioida ja kehittää asiantuntijuuttaan sekä määrittää osaamisensa kehittämistarpeita
- osaa hankkia, käsitellä, tuottaa ja arvioida tietoa kriittisesti ja eri alojen näkökulmasta
- kykenee ottamaan vastuuta yhteisön tavoitteellisesta oppimisesta
Eettinen osaaminen
- kykenee ottamaan vastuuta yhteisön toiminnasta ja sen seurauksista
- osaa soveltaa alansa ammatti-eettisiä periaatteita asiantuntijana ja työelämän kehittäjänä
- osaa tehdä ratkaisuja ottaen huomioon yksilön ja yhteisön näkökulmat
- osaa edistää tasa-arvoisuuden periaatteiden toteutumista työyhteisössä
- osaa edistää kestävän kehityksen periaatteiden ja yhteiskuntavastuun toteutumista
Työyhteisöosaaminen
- osaa kehittää työyhteisön toimintaa ja työhyvinvointia
- osaa kehittää työelämän moninaista viestintää ja vuorovaikutusta
- osaa soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa tehtävissään
- osaa luoda verkostoja ja kumppanuuksia
- osaa johtaa ja uudistaa toimintaa monimutkaisissa ja ennakoimattomissa toimintaympäristöissä
- kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä, johtamistehtävissä tai yrittäjänä
Innovaatio-osaaminen
- osaa tuottaa uutta tietoa ja uudistaa toimintatapoja yhdistäen eri alojen osaamistaan
- osaa johtaa projekteja
- osaa johtaa tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiohankkeita sekä hallitsee tutkimus- ja kannattavaa toimintaa kehitystoiminnan menetelmiä
- osaa kehittää asiakaslähtöistä, kestävää ja taloudellisesti kannattavaa toimintaa
Kansainvälistymisosaaminen
- kykenee kansainväliseen viestintään työtehtävissään ja toiminnan kehittämisessä
- osaa toimia kansainvälisissä toimintaympäristöissä
- osaa ennakoida kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla ammattialallaan

Koulutuskohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan, koulutusohjelman identiteetin ja tarkoituksen. Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon ydinosaaminen jäsentyy sosiaalialan asiantuntijuusosaamisen, tutkimuksellisen kehittämisosaamisen ja johtamisosaamisen kompetenssien kautta.
Taulukko 3. Sosiaalialan koulutusohjelmassasosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinnon tuottamat kompetenssit.
Sosionomi (ylempi AMK)[1]
Sosiaalialan asiantuntijuusosaaminen
— Sosionomi (ylempi AMK) osaa kriittisesti analysoida yhteiskunnallisia ja globaaleja muutoksia sekä ennakoida niiden sosiaalisia vaikutuksia
— Sosionomi (ylempi AMK) osaa suunnitella, johtaa ja arvioida asiakasprosesseja sekä tehdä niiden vaikutuksista kokonaisarviointia
— Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee sosiaalialan erityisosaamista vastaavia käsitteitä, työorientaatioita ja menetelmiä
— Sosionomi (ylempi AMK) kykenee työskentelemään itsenäisesti sosiaalialan vaativissa asiantuntijatehtävissä
— Sosionomi (ylempi AMK) osaa toimia kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa
Tutkimuksellinen kehittämisosaaminen
— Sosionomi (ylempi AMK) osaa kriittisesti arvioida TKI -toiminnan intressilähtökohtia ja ymmärtää eettisyyden merkityksen toiminnassa
— Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee tutkimus- ja kehittämismenetelmiä sekä osaa kehittää sosiaalialan työtä käytäntölähtöisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntäen
— Sosionomi (ylempi AMK) osaa kehittää toimintaansa ja sosiaalialan käytäntöjä kokemustietoa reflektoiden ja kansalaisia osallistaen
— Sosionomi (ylempi AMK) osaa innovoida, valmistella ja johtaa projekteja sekä arvioida niiden prosessia ja vaikuttavuutta
Johtamisosaaminen
— Sosionomi (ylempi AMK) ymmärtää strategisen ajattelun periaatteet sekä tuntee laatujärjestelmiä ja osaa arvioida ja soveltaa niitä
— Sosionomi (ylempi AMK) hallitsee talous- ja henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja osaa soveltaa niitä
— Sosionomi (ylempi AMK) osaa kehittää ja johtaa työyhteisön toimintaa sekä edistää työhyvinvointia yhteistyössä henkilöstön kanssa
— Sosionomi (ylempi AMK) kykenee johtamaan osaamista sekä sosiaalialan työkäytäntöjen ja palvelujen kehittämistä monimutkaisissa ja ennakoimattomissa verkostoissa ja toimintaympäristöissä

Sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on kouluttaa kansalais- ja aluelähtöisen työn asiantuntijoita. Opiskelu tuottaa uutta työelämässä tarvittavaa osaamista sosiaalialan käytäntöjen ja hyvinvointipalvelujärjestelmän kehittämiseen ja koordinointiin sekä asiakastyön työmenetelmiin. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa kansalaisten tarpeiden ja työelämän palvelurakenteiden muutoksiin vauhdittaen osaltaan toimintamallien uudistumista.
[1]      Lähde: Sosiaalialan koulutusohjelma: sosionomi (ylempi amk) -tutkinto (Competences of the Master of Social Services (AMK) Degree. <https://www.innokyla.fi/sosionomi-ylempi-amk-tutkinto>


Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto (90 op) muodostuu orientaatiosta, opinnäytetyönä tehtävästä kehittämishankkeesta ja teemakokonaisuuksista, jotka tukevat ja täydentävät toinen toistaan (Taulukko 4.)
Taulukko 4. Kansalais- ja aluelähtöinen sosiaalialan käytäntöjen kehittäminen -koulutusohjelman rakenne.
ORIENTAATIO

OPINNÄYTETYÖ
30 op.
SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT
55 op
Työelämän monialainen kehittäminen
15 op
- Muuttuva pohjoinen toimintaympäristö
5 op
- Osaamisen johtaminen
5 op
- Työelämän kehittämismenetelmät
5 op
Kansalais- ja aluelähtöisyys hyvinvointipalveluiden kehittämisessä
15 op
- Kansalais- ja aluelähtöisyys sosiaalialalla
5 op
- Tarveanalyysi kansalais- ja aluelähtöisen työn perustana
10 op
Hyvinvointipalveluiden yhteiskunnallinen perusta
10 op
- Hyvinvointipalveluiden yhteiskuntapoliittisuus
5 op
- Sosiaalialan osallistavat ja aktivoivat käytännöt
5 op
Kehittämishankkeen vaikuttavuus
15 op
- Muutosjohtaminen sosiaalialalla
5 op
- Kehittämishanke sosiaalialan käytäntöjen uudistajana
5 op
- Kehittämistyön vaikuttavuuden arviointi
5 op
VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT
5 op
- Sosiaalialan käytäntötutkimus
5 op
- Sosiaalialan kehittämisen työmenetelmät
5 op


Teemakokonaisuudet tukevat ja täydentävät samaan aikaan etenevää opinnäytetyönä tehtävää kehittämishanketta. Opiskelija työstää kehittämishankettaan koko opiskelun ajan ensimmäiseltä kontaktijaksolta alkaen. Sosiaalialan ja hyvinvointipalvelujärjestelmän asiantuntijuuden syventäminen ja laajentaminen toteutuu kansalaisten tarpeista ja opiskelijoiden työelämäyhteyksistä nousevien kehittämishankkeiden avulla. Tällä varmistetaan kansalais- ja aluelähtöisen työotteen ja uusien menetelmien toteutuminen työelämässä. Kehittämishanke ja muu opetus etenevät rinnakkain alkamalla käsitteiden ja kehittämistarpeiden määrittelystä edeten kehittämishankkeen vaikuttavuuden arviointiin ja sosiaalisten vaikutusten tunnistamiseen suomalaiselle (erit. paikalliselle, alueelliselle) hyvinvointipalvelujärjestelmälle.
Ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnon ominaisluonteen mukaisesti opinnäytetyö on tutkimuksen sijasta kehittämishanke, joka yhdistää käytännön kehittämistyötä sekä sen tutkimista ja arviointia. Tämä korostaa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta niiden tärkeää eroa suhteessa tiedekorkeakoulujen maisteritutkintoihin. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (ylempi AMK) opinnäytetyö eroaa ammattikorkeakoulututkinnon (AMK) opinnäytetyöstä koko opiskeluajalle ajoittuvan prosessi- ja kehittämisluonteensa sekä teoreettis-metodologisen käsittelytapansa vuoksi. Ammattikorkeakoulututkintoon liittyvä opinnäytetyö ajoittuu pääsääntöisesti opiskelun loppuvaiheeseen, eikä siinä painotu yhtä systemaattinen ja pitkäjänteinen kehittämistoiminta kuin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvässä opinnäytetyössä.
Vuositeemat1. vuositeema: Kansalais- ja aluelähtöisyys hyvinvointipalveluiden kehittämisessä
Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana opiskelija perehtyy kansalais- ja aluelähtöisyyden kysymykseen hyvinvointipalveluiden kysynnän ja tarjonnan näkökulmista. Hän osaa tarveanalyysin perustuen kehittää hyvinvointipalveluja kansalais- ja aluelähtöisestä näkökulmasta.
2. vuositeema: Kehittämisen vaikuttavuus
Toisen opiskeluvuoden aikaan opiskelija perehtyy kehittämisen johtamisen ja vaikuttavuuden kysymykseen soveltaen sosiaalialan tutkimus- ja työmenetelmiä. Hän osaa vaikuttavuuden arviointiin ja sosiaalialan käytäntötutkimukseen perustuen kehittää hyvinvointipalveluja ja johtaa niiden tuottamista kansalais- ja aluelähtöisestä näkökulmasta.
Osaamisen arviointiOsaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Osaamistavoitteista johdetaan opintojakson arviointikriteerit, joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Osaamisen arviointi kertoo, miten hyvin asetetut osaamistavoitteet on saavutettu. Opintojaksot arvioidaan Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosäännön mukaisesti asteikolla 0-5 tai poikkeustapauksissa asteikolla hyväksytty-hylätty. Opintojaksojen tarkempi arviointisuunnitelma esitellään kunkin opintojakson toteutussuunnitelmassa.
Osaamisen arviointia tehdään monesta eri näkökulmasta tarkastelemalla tiedollisen, toiminnallisen, yhteisöllisen ja arvioivan osaamisen kehittymistä. Tiedollinen osaaminen osoittaa teoreettisen tiedon hallintaa, asioiden ja prosessien välisten yhteyksien ymmärtämistä ja kokonaisuuksien hahmottamiskykyä. Toiminnallinen osaaminen näkyy työtehtävien jäsentyneenä ja sujuvana hallintana. Yhteisöllinen osaaminen liittyy vuorovaikutusosaamiseen, taitoon toimia ryhmän jäsenenä ja johtajana. Arvioiva osaaminen kertoo omaan toimintaan liittyvästä oppimisen, arvioinnin ja kehittämisen taidosta sekä kyvystä kehittää ja vaikuttaa yhteiseen ja ympäristön toimintaan. Arviointia toteutettaessa valitaan arviointimenetelmät niin, että ne todella mittaavat tavoiteltavaa osaamista ja sen tasoa.
Opintosuoritusten arvioinnin oikaisemisessa noudatetaan Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)Aiemmin tai opintojen aikana muualla hankittu osaaminen on mahdollista hyväksilukea osaksi tutkintoa. Osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta käytetään AHOT-menetelmää (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen).
LaadunvarmistusLapin ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistuu määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Lapin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoima.
Lapin AMKin laatujärjestelmä on kuvattu laatukäsikirjassa. Koulutuksen laadunhallinta toteutetaan Lapin AMKin laatukäsikirjassa kuvattujen periaatteiden, prosessien ja menettelytapojen mukaisesti. Yhtenäinen laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa koulutuksen ja tutkintojen laatuun liittyvää tietoa, josta hyötyvät opiskelijat, henkilöstö, työnantajat ja muut sidosryhmät.