Tieto puuttuu: R801Y14S

Descriptions

OpetussuunnitelmaMATKAILUALAN KOULUTUS, matkailu-, ravitsemis- ja talousala
Suoritettava tutkintoRESTONOMI (ylempi AMK)
Tutkinnon yleiskuvaus ja tavoitteet
Restonomi (ylempi AMK, Master of Hospitality Management) on alemman korkeakoulu-tutkinnon jälkeen suoritettava matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ylempi korkeakoulututkinto. Restonomi (ylempi AMK) -tutkinto antaa julkisiin virkoihin ja tehtäviin saman kelpoisuuden kuin yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Matkailu- ja ravitsemisalan ylempi AMK-tutkinto perustuu työelämän tarpeisiin. Työelämän toimintaympäristöjen nopeat muutokset ja kansainvälistyminen sekä taloutemme rakenne-muutokset vaativat jatkuvaa panostusta osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Muutokset edellyttävät työyhteisöjen ja yritysten jäseniltä kykyä vastata kasvaviin ja monialaistuviin asiantuntijuusvaatimuksiin.

Koulutuksen lähtökohtana on näkemys matkailusta monialaisena, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti verkostoituneena pohjoisena toimintaympäristönä. Matkailualan koulutus tarjoaa laaja-alaisen ja syvällisen ymmärryksen alasta antaen valmiudet tietoja ja taitoja soveltamalla toimia alan vaativissa kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä sekä vahvistaa työyhteisön kehittämisen, koordinoinnin ja johtamisen edellyttämää osaamista. Tutkinnon keskeisen osan muodostaa opinnäytetyö, joka perustuu työelämän ajankohtaiseen kehittämiseen yhdessä työelämän asiantuntijoiden kanssa.

Matkailualan koulutuksesta valmistunut opiskelija:
- osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja työelämässä ja työskennellä itsenäisesti toimialan vaativissa kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä
- osaa koordinoida, kehittää ja johtaa työyhteisöään
- osaa analysoida matkailualan toiminta- ja työprosesseja sekä arvioida niiden tehokkuutta ja muutostarvetta verkostomaisessa, yhäti kansainvälistyvässä toimintaympäristössä
- osaa soveltaa matkailualan tutkittua tietoa ja tutkimus- ja kehittämismenetelmiä ja -työkaluja uusissa ja muuttuvissa tilanteissa
- osaa toimia monialaisissa verkostoissa niitä rakentaen ja kehittäen
- osaa viestiä vuorovaikutteisesti omaan toimialaansa liittyen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti
- omaa valmiuden elämänlaajuiseen oppimiseen sekä oman asiantuntijuutensa jatkuvaan kehittämiseen
Ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista säädetään ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (L351/2003) ja asetuksessa (A352/2003) sekä lakia ja asetusta koskevissa muutossäädöksissä (702/2013, 546/2013). Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tulee pituudeltaan vastata vähintään yhden lukuvuoden ja enintään puolentoista vuoden päätoimisia opintoja.
Ammattikorkeakoululain ja säädösten mukaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle:
- työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä
- syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn
- valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen
- hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin tulee em. säädösten mukaan sisältyä
- syventäviä ammattiopintoja,
- vapaasti valittavia opintoja ja
- opinnäytetyö.
Opintojen sisällöissä on huomioitu valtakunnallisesti määritellyt yleiset työelämävalmiudet. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taso vastaa kansallisen tutkintojen viitekehyksen (National Qualifications Framework, NQF) mukaista tasoa 7 ja eurooppalaisen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) tasoa 7.
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus perustuu ammattikorkeakoulu-lainsäädännön mukaiseen koulutuksen perustehtävään, Bolognan julistukseen, European Qualification Framework viitekehykseen, hallitusohjelmaan, Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sekä koulutustarpeiden alueelliseen ennakointiin.


Pedagogiset lähtökohdat ja oppimisympäristöt
Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän lähtökohdaksi laissa on määritelty työelämää palvelevan osaamisen kehittäminen sekä työelämää ja aluekehitystä tukeva soveltava tutkimus- ja kehitystyö ja taiteellinen toiminta (L564/2009). Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen sekä toiminnan työelämälähtöisyys katsotaan Lapin ammattikorkeakoulussa (Lapin AMK) edellytykseksi ammattiosaamisen kehittymiselle.
Lapin AMKn oppimisnäkemys rakentuu osaamis- ja ongelmaperustaisen oppimisen periaatteille. Oppiminen on opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien ja asiantuntijoiden yhdessä toteuttamaa ammatillisten ongelmien tutkimista ja osallistumista yhteiseen tiedon rakentamiseen. Oppiminen on yhteistoiminnallista osaamisen jakamista, ongelmanratkaisua oppimistehtävien avulla ja asioiden kriittistä reflektointia. Opiskelija on aktiivinen ja vastuullinen oman oppimisensa subjekti. Opettaja puolestaan on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja.
Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Restonomi (ylempi AMK) -tutkinto on laajuudeltaan 90 opintopistettä. Sen voi suorittaa 1,5 vuodessa kokopäiväopiskelijana tai henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) mukaisesti työn ohessa opiskellen. Tutkinnon syventävien ammattiopintojen laajuus on 50 opintopistettä, vapaasti valittavien opintojen 10 opintopistettä ja opinnäytetyön 30 opintopistettä.
Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelman (HOPS). Osaksi tutkintoa voidaan hyväksyä soveltuvin osin jo aiemmin suoritettuja ammattikorkeakoulun erikoistumisopintoja, ylemmän AMK -tutkinnon ja yliopistossa suoritettuja opintoja.
Vapaasti valittavien opintojen tulee tukea, laajentaa tai syventää opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassaan (HOPS) esittämiä oppimistavoitteita. Opinnot voi suorittaa valitsemalla ne joko matkailualan koulutuksen syventävien ammattiopintojen valikosta, Lapin ammattikorkeakoulun, matkailualan ja palveluliiketoiminnan koulutusverkoston tai jonkun muun ammattikorkeakoulun ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistojen maisteritutkintoon kuuluvasta opintotarjonnasta.
Opetus on opiskelijalle maksutonta. Opintoihin liittyvistä matka- ja majoituskuluista opiskelijat vastaavat itse.
Restonomi (YAMK) –tutkintoon johtava koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena, johon sisältyy lähiopiskelua, intensiivijaksoina toteutettuja kesä- ja kansainvälisiä opintoja, ohjattua etäopiskelua virtuaalisissa ja verkko-oppimisympäristöissä sekä itsenäistä opiskelua. Matkailualan opintojen eteneminen on suunniteltu siten, että opinnot on mahdollista suorittaa pääsääntöisesti työn ohessa. Opinnot toteutetaan yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun muiden YAMK –tutkintoon johtavien koulutusten kanssa, matkailu- ja ravitsemisalan yhteistyöverkostossa (KAMK, MAMK, Savonia) sekä yhteistyössä Lapin yliopiston eri tiedekuntien kanssa. Lähiopetuspäiviä on keskimäärin 2-3 päivää kuukaudessa.
Virtuaalisina oppimisympäristöinä käytetään muun muassa Moodle-oppimisalustaa, ILinc ja AC -ohjelmia, sähköpostia, videoneuvottelua ja videointia sekä muita interaktiivisia sosiaalisen median oppimisympäristöjä.
Lapin ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijat ja henkilökunta ovat osa Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituuttia (MTI). MTIin kuuluvat myös Lapin matkailuopisto ja Lapin yliopiston matkailututkimus. Usean oppilaitoksen muodostama yhteisö tarjoaa opiskelijalle erinomaisen mahdollisuuden hyödyntää Lapin ammattikorkeakoulun T&K –yksikön ohella myös MTIn verkostoja oppimisensa ja kehittämistoimintansa tukena.
Työelämä on keskeinen oppimisympäristö. Opintoihin liittyvä opinnäytetyö (30 op) tehdään työelämää uudistavana kehittämistehtävänä oman työpaikan, Lapin ammattikorkeakoulun hankkeen tai muun organisaation työelämäläheisenä toimeksiantona. Opinnäytetyöprosessin aikana opiskelija kehittää asiantuntijuuttaan sekä verkostoituu muiden YAMK -opiskelijoiden ja työelämän toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena on tietoa tuottamalla ja ratkaisu- ja toimintamalleja työelämän ja henkilökohtaisen osaamisen tarpeisiin kehittämällä tukea aluekehitystä.
Ylemmän ammattikorkeakoulun muina oppimisympäristöinä toimivat kansalliset ja kansainväliset, erityisesti pohjoisen alueen tutkimus- ja kehittämishankkeet, monialaiset ja  -ammatilliset asiantuntijayhteisöt linkittyen ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan käyttöön
Opintojen kuormittavuus
Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and Accumulation System) - järjestelmän perusteet. Kokopäiväisen opiskelijan lukuvuoden kokonaiskuormitus on 1600 tuntia, joka vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Yksi opintopiste vastaa noin 27 (26,7) tuntia opiskelijan työtä. Tämä voi koostua lähiopetuksesta, virtuaaliopiskelusta, ryhmätöistä, itsenäisestä opiskelusta (esim. tiedonhaku, kirjallisuuden luku, esseen kirjoittaminen), tenttiin valmistautumisesta, tentistä, jne. Jokaisesta opintojaksosta laaditaan opintojakson kuormittavuutta mittaava opiskelijan ajankäyttösuunnitelma, joka liitetään osaksi opintojakson toteutussuunnitelmaa.
Osaaminen opetussuunnitelmassa
Oman osaamisalansa asiantuntijuudesta matkailualaa alueellisesti kehittäväksi, monialaisesti verkottavaksi toimijaksi.
Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien peruselementteinä toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamiskokonaisuudet, kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen. Kompetenssit kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja työntekijän kykyä ja valmiuksia suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Lapin AMKssa käytössä olevat yleiset kompetenssit perustuvat Eurooppalaiseen tutkintojen ja osaamisen kahdeksanportaiseen viitekehykseen (EQF), jonka tarkoitus on EU maiden korkeakoulujen opetussuunnitelmien yhteneväisyys ja osaamistasojen vertailtavuus. Kompetenssien määrittelyyn on vaikuttanut myös tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (NQF), jonka tarkoitus on lisätä tutkintojen vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä kotimaassa.
Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintoviitekehys EQF (2006/0163 COD) -taso 7 on kansallisella viitekehystasolla (NQF) kuvattu seuraavasti:
”Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. Ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. Kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja/tai ihmisiä. Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä.
Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.”
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yleiset kompetenssit ovat määritelty kaikissa koulutusohjelmissa EQF:n ja NQF:n tasolle 7 ja ovat kuvattu matkailualalle sovellettuina taulukossa 1.
Taulukko 1. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintoviitekehys EQF (2006/0163 COD) taso 7 sovellettuna matkailualan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaankoulutukseen.
Taso 7
Tiedot
Taidot
Pätevyys
Tason 7 olennaiset oppimistulokset ylemmässä ammatti- korkeakoulututkinnossa
Matkailutoimialan syvällistä osaamista vastaavat tiedot, joita käytetään tulevaisuus-suuntautuneen ajattelun perustana.
Matkailutoimialan, siihen sidoksisten toimialojen ja niitä tarkastelevien tieteenalojen monialaisuuden ymmärtäminen, moninaisuudesta syntyvien rajapintojen tunnistaminen ja ymmärrys niiden tarjoamista innovatiivisista mahdollisuuksista.
Toimialalle tunnusomaista monialaisuutta ja kokemuksellista osaamista hyödyntävät ongelman ratkaisutaidot, joita vaaditaan soveltavassa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa uusien toimintaympäristöjen, toiminta- ja menettelytapojen kehittämiseen sekä eri aloja käsittelevän tiedon soveltavaan yhdistämiseen.
Monitahoisten ja -tasoisten, uusia strategisia lähestymistapoja vaativien työ- tai toimintaympäristöjen johtaminen. Vastuun ottaminen päätöksenteossa.
Vastuullisen, kestävää kehitystä tukevan asenteen omaksuminen matkailualan tietojen ja kansainvälistyvien käytäntöjen kartuttamisessa sekä toiminnan arvioimisessa johtamisen kaikilla eri osa-alueilla.

Lapin AMKin opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille koulutusohjelmille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin sekä koulutuskohtaisiin kompetensseihin (Taulukot 2 ja 3). Yleiset kompetenssit ovat eri koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä työelämän osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle.
Taulukko 2. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset kompetenssit (Arenen suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa 23.2.2010)

Yleiset kompetenssit
(Generic competences)
Osaamisalueen kuvaus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Oppimisen taidot
(Learning competence)

- osaa monipuolisesti ja tavoitteellisesti arvioida ja kehittää asiantuntijuuttaan
- osaa hankkia, käsitellä, tuottaa ja arvioida tietoa kriittisesti ja eri alojen näkökulmasta
- kykenee ottamaan vastuuta yhteisön tavoitteellisesta oppimisesta

Eettinen osaaminen
(Ethical competence)

- kykenee ottamaan vastuuta yhteisön toiminnasta ja sen seurauksista
- osaa soveltaa alansa ammattieettisiä periaatteita asiantuntijana ja työelämän kehittäjänä
- osaa tehdä ratkaisuja ottaen huomioon yksilön ja yhteisön näkökulmat
- osaa edistää tasa-arvoisuuden periaatteiden toteutumista työyhteisössä
- osaa edistää kestävän kehityksen periaatteiden ja yhteiskuntavastuun toteutumista
- kykenee johtamaan yhteiskunnallisesti vaikuttavaa toimintaa eettisiin arvoihin perustuen

Työyhteisöosaaminen
(Working community competence)

- osaa kehittää työyhteisön toimintaa ja työhyvinvointia
- osaa kehittää työelämän monialaista viestintää ja vuorovaikutusta
- osaa soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa tehtävissään
- osaa luoda verkostoja ja kumppanuuksia
- osaa johtaa ja uudistaa toimintaa monimutkaisissa ja ennakoimattomissa toimintaympäristöissä
- kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä, johtamistehtävissä tai yrittäjänä

Innovaatio-osaaminen
(Innovation competence)
- osaa tuottaa uutta tietoa ja uudistaa toimintatapoja yhdistäen eri alojen osaamista
- osaa johtaa projekteja
- osaa johtaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita sekä hallistee tutkimus- ja kehitystoiminnan menetelmiä
- osaa kehittää asiakaslähtöistä, kestävää ja taloudellisesti kannattavaa toimintaa
Kansainvälistymis-osaaminen
(Internationalization competence)

- kykenee kansainväliseen viestintään työtehtävissään ja toiminnan kehittämisessä
- osaa toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä
- osaa ennakoida kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla ammattialallaan

Matkailualan koulutuskohtainen osaamisalan tason 7 mukainen kompetenssikuvaus on muotoutunut ammattikorkeakoulujen välisen, matkailu- ja ravitsemisalan ylempään ammattikorkeakoulututkinnon koulutusverkosto- ja elinkeinoyhteistyön tuloksena. Koulutuskohtaista kompetenssia täydentävänä toimivat lisäksi Lapin ammattikorkeakoulun profiilin mukaiset painopistealat (taulukko 3).
Taulukko 3 Matkailu- ja ravitsemisalan koulutuskohtainen kompetenssi (2011) sovellettuna Lapin ammattikorkeakoulun matkailualan koulutukseen
Koulutuskohtainen kompetenssi
Osaamisalueen kuvaus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Matkailu- ja palveluliiketoiminnan osaaminen
- osaa analysoida, arvioida ja kehittää palvelujärjestelmiä ja –prosesseja, erityisesti pohjoinen toimintaympäristö huomioiden
- osaa ennakoida pohjoisen matkailualan palvelukulttuurin muutostarpeita uusimman tutkimustiedon perusteella ja kehittää niitä ennakoivasti ja proaktiivisesti
- osaa analysoida ja arvioida palvelujen asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä sekä saavutettavuutta
- osaa tuottaa alalleen sovellettavissa olevaa uutta tietoa, kehittää käsitteistöä ja toimintatapoja
- kykenee ottamaan vastuuta oman alansa, alueensa sekä pohjoisen toimintaympäristön kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisestä

Osaamisen arviointi
Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Opintojaksojen tavoitteet on laadittu osaamisperustaisesti siten, että opiskelijan osaamisen taso ja ammatillinen kasvu syvenevät oman osaamisalansa asiantuntijuudesta kohti matkailualaa alueellisesti kehittävää ja monialaisesti verkottavaa toimijuutta. Arviointi perustuu määriteltyihin osaamistavoitteisiin ja niistä johdettuihin arviointikriteereihin, joiden avulla oppimistulokset ja osaamisen taso voidaan tunnistaa. Osaamisen arviointi kertoo, miten hyvin asetetut osaamistavoitteet on saavutettu. Arviointi toteutetaan asteikolla 0-5. Opintojaksojen tarkempi arviointisuunnitelma esitellään kunkin opintojakson toteutussuunnitelmassa. Jokaisesta opintojaksosta kerätään palaute oppimisprosessia ja opintojakson kehittämistä tukevalla tavalla.
Osaamisen arviointia tehdään monesta eri näkökulmasta tarkastelemalla toiminnallisen, tiedollisen, yhteisöllisen ja arvioivan osaamisen kehittymistä. Toiminnallinen osaaminen näkyy kokemusosaamisena, työtehtävien hallintana ja tietoa käytäntöön soveltavana työotteena Tiedollinen osaaminen osoittaa teoreettisen tiedon hallintaa, asioiden ja prosessien välisten yhteyksien ymmärtämistä ja kokonaisuuksien hahmottamiskykyä. Yhteisöllinen osaaminen liittyy vuorovaikutusosaamiseen, taitoon toimia ryhmän jäsenenä ja johtajana. Arvioiva osaaminen kertoo omaan toimintaan liittyvästä oppimisen, arvioinnin ja kehittämisen taidosta sekä kyvystä kehittää ja vaikuttaa yhteiseen ja ympäristön toimintaan. Arviointia toteutettaessa valitaan arviointimenetelmät niin, että ne mittaavat tavoiteltavaa osaamista ja sen tasoa.
Opintosuoritusten arvioinnissa ja arvioinnin oikaisemisessa noudatetaan Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)
Aiemmin tai opintojen aikana muualla hankittu osaaminen on mahdollista hyväksilukea osaksi tutkintoa. Osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta käytetään AHOT-menetelmää (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen).
Laadunvarmistus
Lapin ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistuu määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Lapin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoima.
Lapin AMKin laatujärjestelmä on kuvattu laatukäsikirjassa. Koulutuksen laadunhallinta toteutetaan Lapin AMKin laatukäsikirjassa kuvattujen periaatteiden, prosessien ja menettelytapojen mukaisesti. Laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa koulutuksen ja tutkintojen laatuun liittyvää tietoa, josta hyötyvät opiskelijat, henkilöstö, työnantajat ja muut sidosryhmät.