Insinöörikoulutus, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka (monimuoto-opiskelu) Rovaniemi syksy 2014: RA501R14

Kuvaus

SUORITETTAVA TUTKINTORakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa suoritetaan tekniikan alan ammattikorkeakoulututkinto, tutkintonimikkeenä insinööri (AMK)
TUTKINNON YLEISKUVAUS JA TAVOITTEETRakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksen tavoitteet Rakentaminen on tärkeä osa yhteiskunnan keskeisiä toimintoja. Kestävään kehitykseen perustuvassa rakentamisessa tarvitaan modernin tekniikan, talouden ja ympäristöalan taitajia. Rakennusinsinöörit työskentelevät asiantuntija-, johtamis-, projektivienti-, tuotanto- ja suunnittelutehtävissä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Koulutus luo lisäksi hyvät edellytykset toimia rakennusalan yrittäjänä ja alan viranomaistehtävissä.
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettinen, käytännöllinen ja asenteellinen valmius toimia rakennusalan insinööri (AMK) tehtävissä. Opiskelussa korostetaan alan teknisten taitojen hallinnan lisäksi kykyä yhteistyöhön, johtamiseen, projektien hallintaan ja mahdollisuutta toimia itsenäisenä yrittäjänä. Lisäksi painotetaan elinikäisen oppimisen merkitystä, kykyä seurata rakennusalan kehitystä ja alalla esiintyvien ongelmien ratkaisutaitoa.
Opetussuunnitelma perustuu valtakunnallisiin rakennetekniikan suunnittelijan, rakennustyömaan työnjohtajan pätevyysvaatimuksiin sekä yleisiin rakennustekniikan koulutusohjelmien valtakunnallisesti määriteltyihin kompetensseihin ja ohjeellisiin opetussuunnitelmiin sekä Suomen Rakentamismääräyskokoelman vaatimuksista pätevyydestä.Opetussuunnitelmassa huomioidaan alueen opetussuunnitelmalle asettamat tarpeet neuvottelukuntayhteistyön kautta.

Lapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemysAmmattikorkeakoulujen koulutustehtävän lähtökohdaksi on laissa määritelty työelämä ja sen kehittäminen sekä toisaalta tutkimus ja taiteelliset lähtökohdat (L351/2003). Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen sekä toiminnan työelämäläheisyys ja –lähtöisyys katsotaan Lapin ammattikorkeakoulussa (Lapin AMK) edellytykseksi ammattiosaamisen kehittymiselle. Lapinamk:n strategiset painoalat (etäisyyksien hallinta, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen, turvallisuusosaaminen sekäarktinen yhteistyö ja pohjoinen raja-osaaminen) toteutuvat opetussuunnitelmassa juonteena ja niiden toteutuminen tarkentuu vuosittain laadittavissa toteutussuunnitelmissa.
Lapin AMKin oppimisnäkemys rakentuu ongelmaperustaisen oppimisen periaatteille. Ongelmaperustaisen oppimisen lähtökohtana ovat työelämässä kohdattavat ongelmat ja toiminnan keskiössä on oppiminen.Oppiminen on opiskelijoiden, opettajien ja työelämän yhdessä toteuttamaa ammatillisten ongelmien tutkimista ja osallistumista yhteiseen tiedon rakentamiseen. Työelämä on kiinteä osa oppimisprosessia ja -ympäristöjä.
Insinöörin ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelijalle:
- laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet rakennusalan asiantuntijatehtävissä toimimista varten
- edellytykset rakennusalan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen,
- valmiudet elinikäiseen oppimiseen
- asiantuntijatehtävissä vaadittava viestintä- ja kielitaito.
OppimisympäristötOppimisympäristöinä hyödynnetäänrakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksen laboratorioita, alueen rakennustyömaita, kansallisia ja kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Koulutusohjelma hyödyntää myös Lapin ammattikorkeakoulun Arctic Power oppimis- ja kehittämisympäristöä. Opintoihin liittyvät opinnäytetyöt tehdään pääsääntöisesti alan kehittämistarpeita huomioiden.  

Opintojen kuormittavuus Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS- opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Opinnot suunnitellaan lukuvuosittain etenemään tasaisesti 40 viikon aikana.
 
Osaamisen kuvaaminen opetussuunnitelmassaLapin ammattikorkeakoulun (Lapin AMK) opetussuunnitelmien peruselementteinä toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetutosaamisalueet, kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen. Kompetenssi kuvaa pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Lapin AMKin opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille koulutusohjelmille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin sekä koulutuskohtaisiin kompetensseihin, joissa on otettu huomioon Lapin AMKin profiloituminen ja strategiset painopisteet. Yleiset kompetenssit ovat eri koulutuksille yhteisiä yleisiä työelämän osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleisten kompetenssien kehittyminen tapahtuu pääsääntöisesti muun oppimisen yhteydessä. Yleisten työelämävalmiuksien kehittymisessä erityisesti ongelmaperustaisella oppimisella ja oppimisympäristöihin liittyvillä valinnoilla on merkitystä.
Koulutuskohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen kehittymisen perustan. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan kompetensseja ovat:
- Ympäristövastuu- ja elinkaariosaaminen rakentamisessa
- Suunnitteluosaaminen
- Rakentamisprosessi- ja kaivostuotanto-osaaminen
- Rakennusalan rakennus- ja elinkaarikustannusosaaminen
- Esimiestaidot ja johtaminen
- Korjausrakentamisen erityisosaaminen.
Rakennusinsinöörin osaaminen kehittyy opintojen aikana vuositeemoittain. Ensimmäisen vuoden teemana on Rakennusalaan perehtyjä, jolloin opiskelija saa osaamista ja valmiuksia selviytyä alaan liittyvästä opiskelusta. Hänen osaaminen kehittyy myös luonnontieteellisen osaamisen kasvuna. Toisena vuotena opiskelija osaaminen kehittyy eteenpäin rakennetun ympäristön oppijana. Tällöin hänen rakennusalan ammattiopinnot vievät häntä syvemmälle rakennusalan ammatillisen kasvun polulle. Toisena vuotena opiskelija myös suorittaa valintansa eri suuntautumisvaihtoehtojen välillä. Kolmas vuosi on ammatillisen kasvun aikaa oman rakennusalansa osaajana. Tällöin painopisteen opinnoissa saavat syvälle menevät ammatilliset ainekokonaisuudet monimuotoisissa oppimisympäristöissä. Neljäntenä vuonna opiskelija saavuttaa valmiuksia toimia oman rakennusalansa soveltajana. Tällöin hänen osaamisensa kehittyy tasolle, jota ammattikorkeakouluinsinööriltä odotetaan työelämään siirryttäessä.

Lapin AMKin opetussuunnitelmissa on annettu erityispainoa yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamiselle, kansainvälisyysosaamiselle sekä kestävään kehitykseen liittyvälle osaamiselle. Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen kehittyy opintojen aikana. Toisen vuoden opintojen aikana opiskelija saa rakennusalan liiketoimintaosaamisen perusteet. Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen kehittyy oman rakennusalansa vaihtoehtoisissaopinnoissa. Tärkeänä painopisteenä on rakennuttamisen ja laadunhallinnan osaaminen osana rakennusliikkeen yritystoimintaa. Erityisesti tuotantopainotteisissa opinnoissa opiskelija saa osaamista rakennusalan yrittäjyyteen. Yrittäjyyttä harkitsevalle järjestetään opintojen loppuvaiheessa tukea oman yrityksen käynnistämiseen liittyvissä asioissa.
Kansainvälistymisosaaminen on rakennusalalla polku, joka kehittyy opintojen aikana eteenpäin. Toisen vuoden aikana tehtävä lukuvuoden projekti toteutetaan hyödyntäen vieraan kielen mahdollisuuksia oppimisessa.Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa vaihtoehtoisena opintoinaan ammattikorkeakoulun yhteistyö oppilaitoksessa erillinen ulkomailla opiskeltava opintokokonaisuus, jonka tavoitteet ja sisältö suunnitellaan tapauksittain.

Kestävä kehitys korostuu rakennusalan osaamisessa eri opintojaksoissa.Koulutuksen kompetenssina on ympäristövastuu- ja elinkaariosaaminen rakentamisessa. Tämä korostuu eri opinnoissa. Erityisesti korostuvat materiaalien elinkaariosaaminen ja rakentamisen energiatehokkuus. 

Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Osaamistavoitteet kuvaavat, minkälaista osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi.  Osaamistavoitteista johdetaan arviointikriteerit, joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Osaamisen arviointi kertoo, miten hyvin asetetut osaamistavoitteet on saavutettu.
Osaamisen arviointia tehdään monesta eri näkökulmasta tarkastelemalla toiminnallisen, tiedollisen, yhteisöllisen ja arvioivan osaamisen kehittymistä. Toiminnallinen osaaminen näkyy työtehtävien jäsentyneenä ja sujuvana hallintana. Tiedollinen osaaminen osoittaa teoreettisen tiedon hallintaa, asioiden ja prosessien välisten yhteyksien ymmärtämistä ja kokonaisuuksien hahmottamiskykyä. Yhteisöllinen osaaminen liittyy vuorovaikutusosaamiseen, taitoon toimia ryhmän jäsenenä ja johtajana. Arvioiva osaaminen kertoo omaan toimintaan liittyvästä oppimisen, arvioinnin ja kehittämisen taidosta sekä kyvystä kehittää ja vaikuttaa yhteiseen ja ympäristön toimintaan. Arviointia toteutettaessa valitaan arviointimenetelmät niin, että ne todella mittaavat tavoiteltavaa osaamista ja sen tasoa.
Opintosuoritusten arvioinnissa ja arvioinnin oikaisemisessa noudatetaan Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä. Arviointi toteutetaan asteikolla 0-5. Kunkin opintojakson yhteydessä on määriteltyarviointikriteerit hyväksytylle suoritukselle. Opintojaksojen tarkempi arviointisuunnitelma esitellään kunkin opintojakson toteutussuunnitelmassa.

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Aiemmin tai opintojen aikana muualla hankittu osaaminen on mahdollista hyväksilukea osaksi tutkintoa. Osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta käytetään AHOT-menetelmää (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen).
LaadunhallintaAmmattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistuu määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. 
Lapin AMKin laatujärjestelmä on kuvattu laatukäsikirjassa. Koulutuksen laadunhallinta toteutetaan Lapin AMKin laatukäsikirjassa kuvattujen menettelyiden mukaisesti.   

Koulutuksien toiminnan laatu varmistetaan Lapin ammattikorkeakoulun laatukäsikirjassa kuvattujen periaatteiden ja menettelytapojen mukaisesti. Yhtenäinen laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa koulutuksen ja tutkintojen laatuun liittyvää tietoa, josta hyötyvät opiskelijat, henkilöstö, työnantajat ja muut sidosryhmät.

Tämä opetussuunnitelma on laadittu työryhmässä, jossa on ollut mukana alan opettajia. Opetussuunnitelmaa on tarkasteltu opiskelijoiden kanssa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksen palavereissa. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksen neuvottelukunta on käsitellyt opetussuunnitelmaa kokouksissaan.Opetussuunnitelman alueellinen painotus on tullut mm. neuvottelukuntakäsittelyn myötä.
OPINTOJEN RAKENNE JA TOTEUTUSTAPA Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvat
1) perus- ja ammattiopinnot
2) vapaasti valittavat opinnot
3) ammattitaitoa edistävä harjoittelu
4) opinnäytetyö.
Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija alan tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle ammattikorkeakoululain 9.5.2003/351 8 §:ssä vaadittava kielitaito.
Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija rakennusalan erilaisiin ammatillisiin tehtäväalueiden keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovelluksiin sekä niiden tutkimuksellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään rakennusalan suunnittelun ja työnjohdon asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön jatkuvaan kehittämiseen. Rakennusalalla painottuu myös kyky seurata jatkuvasti alan kehittymistä.
Ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. 
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. 
Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on syventää ja täydentää opiskelijan ammatillista osaamista. Niillä opiskelija voi myös täydentää ja tukea ammattikorkeakoulututkintoa sekä laajentaa sen sisältöä oman kiinnostuksensa ja yksilöllisen mieltymyksensä mukaan. Yleisten vapaasti valittavien ja kampuskohtaisten opintojen lisäksi muiden koulutusohjelmien ja muiden korkeakoulujen opintosuorituksia voidaan sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin.
SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOT / VALINNAISET OPINNOTRakennus- ja yhdyskuntatekniikassa vuoden 2014 opetussuunnitelman suuntaavat ammattiopinnot ovat talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehdosta. Opinnot on mahdollista suorittaa tuotantopainotteisesti.