Bachelor of Sports and Leisure Studies (full time day studies), Rovaniemi, autumn 2014: R705L14S

Descriptions

SUORITETTAVA TUTKINTO Liikunnanohjaaja (AMK)
Rovaniemen ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmasta valmistuu osaajia ja kehittäjiä  liikunta-alan organisointi-, ohjaus- ja esimiestehtäviin. Liikunnanohjaaja (AMK) -tutkinto (Bachelor of Sport Studies) on korkeakoulututkinto, joka vastaa yliopiston kandidaatti-tutkintoa.
Liikuntakulttuuri ja sen osa-alueet ovat selkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Siten yhteiskunnalliset suuntaukset heijastuvat tavalla tai toisella myös liikuntakulttuuriin. 
Jatkuva muutosprosessi on viime vuosina ollut suomalaista yhteiskuntaa leimaava piirre. Niinpä liikunnanohjaajan (AMK) koulutuksen olennaiseksi kysymykseksi onkin noussut, miten välittää koulutettaville sellaiset valmiudet, että he pystyvät uusiutumaan yhä uudelleen, sopeutumaan jatkuvaan muutokseen sekä luomaan itselleen ja osaamiselleen kysyntää. Tulevaisuuden liikuntakulttuurin työllistävyydessä on olennaista julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin liikuntapalvelut ja erilaiset yhdistelmät. Perinteiset sektorirajat ylitetään etsittäessä yhteistyössä parasta asiantuntemusta ja tehokkainta toteutustapaa. Taustalla on rakenteellinen muutos. Sen seurauksena tapahtuu useiden työsuhteiden esiintymistä, itsensä työllistämistä sekä verkostoitumista.
Työtehtävät ovat hyvin moninaiset käsittäen erilaisten väestö- ja ikäryhmien liikunnan ohjaustehtäviä sekä alan yhteiskunnallisia, hallinnollisia, työterveydellisiä, valmennuksellisia ja kaupallisia tehtäviä. Ammattikorkeakoulusta valmistuneita liikunnanohjaajia työskentelee mm. seuraavilla ammattinimikkeillä: liikunnanohjaaja, erityisliikunnanohjaaja, junioripäällikkö, liikuntasihteeri, seurakehittäjä, valmennuspäällikkö, päävalmentaja ja yrittäjä. Monipuolinen tutkinto varmistaa sen, että työllistymiskenttä on laaja ja monialainen.
Tulevaisuudessa liikunta-alan ammateissa tulee korostumaan palvelu, mikä edellyttää vuorovaikutus- ja ryhmänhallintataitoja sekä palvelu-, myynti- ja markkinointitaitoja vaativaa henkistä pääomaa. Palveluajattelu ei sinällään ole liikuntakulttuurille vierasta.
 
Julkinen sektori
Liikunnanohjaajat ovat perinteisesti aivan viime vuosia lukuun ottamatta työllistyneet kunnallisessa liikuntatoimessa. Hakeutuminen oli itsestään selvää, koska silloiset liikunta-alan kelpoisuusehdot edellyttivät vähintään liikunnanohjaajakoulutusta. Tänä päivänä kunnallisen liikuntatoimen virkaan tai yhdistelmävirkaan voidaan valita myös muun kuin liikunta-alan koulutuksen saanut henkilö.
Suurissa kunnissa liikuntatoimen viran- tai toimenhaltijalta tarvitaan liikunnan sisällöllisen osaamisen lisäksi myös taloudellista ja lainsäädännöllistä osaamista. Toimenkuvassa korostuu järjestelijän ja koordinaattorin rooli. Pienissä kunnissa viranhaltija on usein mukana myös käytännön ohjaustyössä. Kunnallisen viran- tai toimenhaltijalta vaaditaan ulospäin suuntautuneisuutta, sanavalmiutta ja rohkeutta, avointa vuorovaikutusta ja kykyä tehdä johtopäätöksiä useista mielipiteistä, sekä laaja-alaista tietämystä ja johtajuuden tietotaito.
Yksityinen sektori
Yksityinen sektori tarjoaa tällä hetkellä liikunnanohjaajille työpaikkoja mm. kuntosaleilla, yritysliikunnassa sekä luonto- ja matkailuliikunnassa. Työpaikka- ja terveysliikunnassa on melkoinen kasvupotentiaali. Työpaikkaliikuntapalvelut toteutuvat paljolti oman työllistymisen kautta. Vakituisia työpaikkoja on vain suurimmissa yrityksissä. Osaamista tarvitaan tieteellisten terveysanalyysien ja terveyskuntotestien soveltamisessa. Keskeistä on tarjottavan palvelun tai tuotteen selkeä käytännön läheisyys.
Laadukas ja suunniteltu ohjelmallinen tarjonta on menestymisen edellytys luonto- ja matkailuliikunnassa. Toimivassa yhdistelmässä on sekä luontoa, liikuntaa että elämyksiä. Tarvittavat taidot ovat moninaisia: kyky liikkua turvallisesti luonnossa, luonnon ja maaston tarjoamien elämysmahdollisuuksien tuntemus, yrittäjyyden hallinta ja markkinointikyky, kielitaito sekä sosiaaliset vuorovaikutus- ja ryhmänhallintataidot.
 
 
Liikunnan kansalaisyhteiskunta / kolmas sektori
Liikunnan kansalaisyhteiskunnan keskeisimmän piirteen, vapaaehtoistyön luonne on muuttumassa. Enää ei haluta sitoutua raskaisiin ja muodollisiin järjestörakenteisiin. Sitoutumattomuus näkyy mm siinä, että osallistumisen sijaan ollaan valmiita maksamaan sopivista palveluista. Jäsenyydestä ja jäsenvaikuttajasta on siirrytty asiakkuuteen ja jäsenasiakkuuteen. Jäsenasiakkuuden lisääntyessä toiminta ammattilaistuu, jotta taataan tarvittava palvelutaso ja asiakkaiden palveluilta odottama laatu.
Varsinkin keskusjärjestö- ja liittotasolla liikunnan järjestökenttä on sekä määrällisesti että laadullisesti ammattilaistunut. Seuratasolla kehitys ei ole ollut yhtä voimakasta. Toiminnassa näkyy yhä selvemmin asiakasohjautuvuus, strateginen suunnittelu, tuotteistaminen jne. Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset ovat vaikuttaneet myös liikuntakulttuuriin. Kilpailu-urheilu ei enää ole johtavassa asemassa, vaikka onkin taloudellisesti merkittävä. Yhä tärkeämmiksi ovat nousseet kunto-, terveys- ja elämysliikunta sekä uudistuva nuorison liikuntakulttuuri.
Vapaaehtois- ja järjestötyön eli kolmannen sektorin sekä julkisen että yksityisen sektorin toimintaperiaatteet sekoittuvat osin keskenään. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että järjestöjen toimihenkilöiden tulee osata ”kommunikoida” sekä julkisen sektorin viranomaisten, yksityisen sektorin yritysten edustajien että vapaa-ehtoisten seura-aktiivien kanssa. Ihmissuhdejohtamisen ja ihmisverkostojen hallinnan taidot ovat yhä keskeisempiä taitoja.
Järjestöjen elinkelpoisuuden säilyttämisessä sekä palveluiden laadun ylläpidossa vaaditaan laaja-alaista osaamista. Itse liikunnan ja tiettyjen liikuntamuotojen ja -lajien sisältöjen tuntemus ei enää riitä. Tarvitaan myös yhteiskunnalliseen kehittämiseen, johtamiseen, talouden pitoon ja markkinointiin, lainsäädäntöön sekä kansainväliseen kanssakäymiseen liittyviä taitoja. Tiukka sektorikohtainen reviiriajattelu on muuttunut julkisen, yksityisen kuin kolmannenkin sektorin yhteistyömuodoiksi ja -taidoiksi.
 
Liikunta-alan yrittäjyys
Liikuntakulttuurissa on toiminut edellä kuvattu ja liikuntalaissakin ilmaistu niin sanottu työjakoperiaate; Kolmas sektori toteuttaa itse liikuntatoimintaa ja julkinen sektori luo sille edellytykset. Tämän lisäksi kasvava yksityinen sektori tuottaa erilaisia uusia liikunnallisia palveluja ja tuotteita sekä olosuhteita. Nämä kolme sektoria on nähty aiemmin erillisinä, mutta yhteiskunnan kehitys on johtanut siihen, että perinteinen työjako on hämärtynyt ja sektoreiden rajat ovat huokoistuneet. Yritystoiminnan alueelle on tullut yhdistyspohjaista toimintaa ja yritystoimintaa on syntynyt yhdistystoiminnan alueelle.
Liikunta-alan yrittäjyyden kehittämisstrategiassa 2020 tehdään voimakkaasti kasvava liikunta-alan yrittäjyys näkyväksi toimialaksi. Siinä on liikunnan ja urheilun ytimen lisäksi piirteitä luovista toimialoista sekä hyvinvointialoista ja elää markkinoiden tarpeesta sekä muuttuu jatkuvasti.
Alan yrittäjyys on monitahoista. Se ulottuu perinteisestä urheilun ytimestä, mm. kasvatuksesta, koulutuksesta, valmennuksesta ja liikuntapaikkarakentamisesta esimerkiksi urheilumarkkinointiin, matkailuun ja ohjelmapalveluihin, modernin teknologian hyödyntämiseen, liikuntavälineiden ja –varusteiden valmistukseen ja myyntiin sekä organisaatioiden konsultointiin ja yksilölliseen elämäntapavalmennukseen. Liikunta-ala nähdäänkin kasvavana liikunnan, urheilun ja terveyden edistämisen hyvinvointialana, joka tulee tarjoamaan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin työmahdollisuuksia yrittäjähenkisille liikunta-alan ammattilaisille.
TUTKINNON YLEISKUVAUS JA TAVOITTEET Rovaniemen ammattikorkeakoulun oppimisnäkemys
 Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän lähtökohdaksi laissa on määritelty työelämää palvelevan osaamisen kehittäminen sekä työelämää ja aluekehitystä tukeva soveltava tutkimus- ja kehitystyö ja taiteellinen toiminta (L564/2009). Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen sekä toiminnan työelämälähtöisyys katsotaan Rovaniemen ammattikorkeakoulussa (RAMK) edellytykseksi ammattiosaamisen kehittymiselle.
RAMKin oppimisnäkemys rakentuu osaamis- ja ongelmaperustaisen oppimisen periaatteille. Oppimisen lähtökohtana ovat työelämässä kohdattavat ongelmat ja toiminnan keskiössä on ammatillinen kasvu.  Opiskelija on aktiivinen, vastuullinen oman oppimisensa subjekti. Opettaja puolestaan on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja. Oppiminen on yhteisöllistä, opiskelijoiden, opettajien ja työelämän sosiaalista vuorovaikutusta ja osallistumista yhteiseen tiedon rakentamiseen. Työelämä on kiinteä osa oppimisympäristöjä ja oppimisprosessia. Osaamisen arviointi on keskeinen osa oppimisprosessia.
 
Oppimisympäristöt
Oppimisympäristö on yleisesti määriteltynä paikka, tila, yhteisö tai toimintakäytäntö, jonka tarkoituksena on edistää oppimista. Termi on syntynyt kuvaamaan perinteisestä opettajajohtoisesta poikkeavia opiskelukäytäntöjä.  Oppimisympäristöt ovatsiis kokonaisvaltaisia toimintaympäristöjä, jotka muodostuvat monista eri tekijöistä, kuten
- ympäristöstä
- oppijoista
- opettajista
- erilaisista oppimisnäkemyksistä
- erilaisista toimintamuodoista
- oppimislähteistä
- välineistä ja tavoista käyttää näitä 
Liikunnanohjaajan (AMK) koulutuksessa käytetään apuna mahdollisimman monia lähialueen oppimisympäristöjä, palveluja ja asiantuntijoita. Ammattikorkeakoululla on yhteistyökumppaneita, jotka tarjoavat  todellisia oppimistilanteita. Lapin Liikuntakeskuksessa on lukuisia oppimismahdollisuuksia. Lähikuntien sosiaali-, koulu-, nuoriso- ja liikuntatoimi tarjoavat monipuolisia oppimisympäristöjä. Luontevia yhteistyökumppaneita ovat myös liikunta- ja urheiluseurat sekä matkailualan yrittäjät. Laajin oppimisympäristö luodaan kansainvälisellä yhteistyöllä.
Ounasvaaran kampuksen laboratoriot (ENVI, Biomekaniikan laboratorio ja Rakka kuntotestausasema) tarjoavat kansainvälisen tason oppimisympäristön. Muita oppimisympäristöjä ovat kansalliset ja kansainväliset tutkimus- ja kehittämishankkeet, teoriaopinnot ja harjoittelu kansainvälisessä vaihdossa. Opintoihin liittyvät opinnäytetyöt tehdään osana työelämän kehittämistä. Opiskelijat voivat tehdä opinnäytetöitään myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Monimuoto- ja etäopetuksessa viestintäteknologia on avainasemassa. Oppimista tukevina välineinä voidaan käyttää muun muassa Optima-alustaa, LearnLinc-ohjel­maa, sosiaalista mediaa, sähköpostia, videoneuvottelua ja videointia. Virtuaaliammattikorkeakoulu tarjoaa verkkopohjaisia opintoja.
 
Opintojen kuormittavuus
Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä lähtökohtana ovat yleiseurooppalaisen ECTS-järjestelmän perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Opintopiste tarkoittaa opiskelijan keskimääräistä 27 tunnin työpanosta.
Koulutusohjelmien laajuudet ilmoitetaan opintopisteinä. Liikunnanohjaajan (AMK) tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä ja näin ollen 1600 vuotuisella opiskelijan työmäärällä laskennallinen opiskeluaika on 3,5 vuotta. Tutkinnon suorittaminen lyhyemmässä ajassa edellyttää aikaisempia opintoja, jotka korvaavat liikunnanohjaajan (AMK) tutkinnon opintojaksoja.
Opetussuunnitelma on jaettu työelämää vastaaviksi,10-20 opintopistettä käsittäviksi opintojaksoiksi ja ne edelleen teemoiksi. Eri opintojaksojen tavoitteet, teemat sekä suoritusvaatimukset ja arviointiperusteet on kirjattu opetussuunnitelmaan.
 
Osaaminen opetussuunnitelmassa
Rovaniemen ammattikorkeakoulun (RAMK) opetussuunnitelmien peruselementteinä toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamisalueet eli kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen. Kompetenssi kuvaa pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Tutkintojen läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta edistävänä asiana on pidetty korkeakoulujen viitekehyksiä. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) on yhteinen eurooppalainen viitejärjestelmä, jonka avulla eri maiden kansallisia tutkintojärjestelmiä ja viitekehyksiä kytketään toisiinsa. EQF:n kahdeksan tasoa kattavat kaikki tutkinnot perustasosta edistyneeseen tasoon.
Suomen kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä (NQF) ammattikorkeakoulututkinnot on sijoitettu tasolle 6 ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tasolle 7. NQF tasokuvaukset sekä yhteiset kompetenssit sisällytetään integroidusti osaamispohjaisen opetussuunnitelman tavoitteisiin.
NQF taso 6
Hallitsee laaja‐alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen.
Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat.
Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti‐, tieteen‐tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomienongelmien ratkaisemiseksi.
Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä.
Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Valmius jatkuvaan oppimiseen. 
Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.
 
Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelman vuositeemat
Opiskelijan ammatillinen kasvu esitetään vuositeemoilla, joissa kuvataan liikunta-alan opiskelijan kehittymisen polku alaan perehtyjästä kehittäjäksi.
1.Lukuvuosi: Liikunta-alaan perehtyjä.
Opiskelija arvostaa opiskelua terveys- ja liikunta-alalla. Hän kehittää eettistä osaamistaan ja omia tutkivan oppimisen taitojaan  sekä ammatillisen osaamisen perustietoja ja -taitoja lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemiseksi.
Opiskelija orientoituu lapsuuden maailmaan, lapsen kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen sekä kehitykseen vaikuttaviin toimintaympäristöihin. Hän oppii sovittamaan pedagogiset taitonsa lapsuuden maailmaan.
2. Lukuvuosi: Liikunta-alaan harjaantuja.
Opiskelija kehittää tutkivan oppimisen keinoin omaa persoonallista tapaansa toimia ryhmissä oppijana, oppimisen ohjaajana ja oppimisen arvioijana. Hän tutustuu tutkimus- kehitys- ja innovaatio-osaamiseen syventäen samalla osaamistaan liikunta-alan perustiedoissa ja -taidoissa sekä toiminnassaan osana oppivaa organisaatiota.
Opiskelija kehittää kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemisen osaamistaan nuorison ja aikuisväestön maailmassa ja toimintaympäristöissäterveyden edistämiseen. Hän harjaantuuliikuntakasvatukseen ammattitaitoiseen ohjaamiseen ja liikuntatoiminnan johtamiseen sekä perehtyy liikuntamatkailuun ja seikkailukasvatukseen.
3. Lukuvuosi: Liikunta-alan soveltaja.
Opiskelija soveltaa liikunta-alan osaamistaan laajasti  vaihtelevissa toimintaympäristöissä. Hän syventää pedagogista- ja kehittämisosaamistaan liikunta-alan käytännön tehtävissä ottaen huomioon työelämän ja oppivan organisaation kehittämistarpeet.
Opiskelija soveltaa tutkimus- kehitys- ja innovaatio-osaamistaan monialaisesti koulutusohjelmakohtaisen ydinosaamisen osaamisalueilla ja osana oppivaa työyhteisöä.
4. Lukuvuosi:
Opiskelija soveltaa liikunta-alan osaamistaan laajasti  vaihtelevissa toimintaympäristöissä. Hän syventää pedagogista- ja kehittämisosaamistaan liikunta-alan käytännön tehtävissä ottaen huomioon työelämän ja oppivan organisaation kehittämistarpeet.
Opiskelija soveltaa tutkimus- kehitys- ja innovaatio-osaamistaan monialaisesti koulutusohjelmakohtaisen ydinosaamisen osaamisalueilla ja osana oppivaa työyhteisöä.
Opetussuunnitelman erityiskysymyksiä
 Kansainvälisyysosaaminen 
Liikunnanohjaajan (AMK) koulutuksen kansainvälistymisen päämääriä ovat tutkinnon suorittaneiden menestyminen kansainvälistyvillä työmarkkinoilla ja heidän valmiudet toimia monikulttuurisissa työympäristöissä. Koulutus vahvistaa erityisesti eurooppalaista ulottuvuutta ja antaa valmiuksia toimia täysivaltaisena kansalaisena ja työntekijänä Euroopan unionin alueella. Kansainvälistymistä edellyttävät myös monet maailmanlaajuiset päätökset ja suoritukset, joihin maamme on sitoutunut.
Liikunnanohjaajan (AMK) koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija
- kasvaa vastuulliseksi kansalaiseksi, joka hahmottaa itsensä ja ammattialansa osaksi kansainvälistyvää maailmaa ja työelämää
- oppii ammatissaan seuraamaan ja hyödyntämään oman alansa muualla tapahtuvaa kehitystä
- kehittää tietoja ja taitoja, joiden avulla voi tarvittaessa sopeutua vieraassa kulttuuriympäristössä opiskelemiseen ja työskentelemiseen
- oppii työskentelemään yhdessä eri kulttuureihin ja etnisiin ryhmiin kuuluvien työtovereiden kanssa
- kehittää sellaista kommunikointi- ja kielitaitoa sekä tietotekniikan hallintaa, joita tarvitaan monikulttuurisissa opiskeluympäristöissä, työyhteisöissä, vuorovaikutustilanteissa ja tietoverkoissa
- oppii ymmärtämään eri kulttuurien ominaispiirteitä, ihmiskäsityksiä, elämäntapoja ja maailmankuvia vahvistamalla ns. kulttuurista lukutaitoaan ja identiteettiään sekä oppii näin toimimaan suvaitsemattomuutta, muukalaisvihaa ja rasismia vastaan
- pyrkii edistämään alueellista ja etnisten ryhmien ja yhteisöjen välistä tasa-arvoa
Kansainvälisen  toiminnan tavoitteena ovat yhteistyöverkostojen rakentaminen vastaavien liikunta-, valmennus- ja luontoliikunta-alan sekä soveltavan liikuntakasvatuksen oppilaitosten kanssa, englanninkielisen opetuksen kehittäminen, henkilökunnan kielitaidon lisääminen ja kansainvälisen opiskelija-, opettaja-, asiantuntija- ja harjoittelijavaihdon kehittäminen.
Kansainvälinen koulutusyhteistyö on kiinteä osa liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelman perustoimintaa. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa tutkinnosta ulkomailla. Minimitavoite on, että 30 % opiskelijoista suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla. Ulkomailla opiskelua kannustetaan joustavalla opintojen hyväksilukemisella ja taloudellisella tuella. Hyväksiluvussa käytetään työvälineenä ECTS-järjestelmää. Korkeakoulujen välisillä sopimuksilla varmistetaan opiskelijavaihdon ehdot, joihin tällä hetkellä kuuluu mm. opiskelun maksuttomuus.
Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmassa tarjotaan osa opinnoista englannin kielellä,. Ns. kotikansainvälistyminen on läpäisyaiheena osana koulutusohjelmamme opintokokonaisuuksia. Tämän tarkoituksena on kehittää myös niiden opiskelijoiden kansainvälistymisvalmiuksia, jotka eivät suorita opintoja ulkomailla. 
Englannin kieliopinnot                                                   
Englannin kieliopinnoissa opiskelija kehittää vuorovaikutteisia kommunikointitaitojaan englanniksi liikunta-alan opintojen ja työelämän vaatimissa tilanteissa. Opiskelija kykenee valmistelemaan ja pitämään ammattimaisen esityksen ja/tai ohjaustilanteen alansa aiheesta. Hän osaa kirjoittaa työelämässä ja opinnoissa tarvittavia, ammattiin liittyviä tekstejä englannin kielellä. Hän ymmärtää ja käyttää liikunnan perussanastoa sekä oman erikoisalansa/ -lajinsa termistöä.Hän suhtautuu luontevasti ja myönteisesti oman kielitaitonsa jatkuvaan kehittämiseen kansainvälistyvässä ja monikulttuurisessa liikuntalan toimintaympäristössä.
Kansainvälisyysosaaminen (Internationalization Competence)
- liikunta-ja vapaa-ajan opinnot ja kansainväliset verkostot(sports and leisure education terminology and  international networks )
- englanninkieliset julkaisut, artikkelit, lähteet ja tieteellinen terminologia (journals, articles, sources, and scientific terminology in English)
Eeettinen osaaminen (Ethical Competence)
-alan työtilanteisiin liittyvä sanasto, ohjaus, neuvonta, esittely, markkinointi, raportointi  (vocabulary, sports  instruction, presentations, marketing ,and writing materials and reports in professional situations)
- intercultural communication
Työyhteisöosaaminen (Working Community Competence)
-abstraktin kirjoittamisen työpaja (academic writing workshop)
Englannin kielen oppiminen tapahtuu tutoriaaleissa koko opiskelun ajan. Kaikissa opintojaksoissa toteutetaan 2.lukuvuonna yksi sykli englannin kielisenä.
Ruotsin kieliopinnot
Ruotsin kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kielitaitolaissa määritellyn ruotsin suullisen ja kirjallisen taidon. Opiskelija osaa kertoa omasta taustastaan, koulutuksestaan ja työstään ruotsin kielellä sekä kykenee valmisteltuaan osallistumaan neuvotteluilanteisiin. Hän selviää keskeisistä oman alan työhön liittyvistä tai asiakaspalvelutilanteista sekä työnhakutilanteesta. Hän osaa laatia tärkeimpiä alaan liittyviä kirjallisia töitä, esim. työhakemus, referaatti/tiivistelmä tai liikekirje sekä tuntee alan tiedonlähteitä ja kirjallisuutta. Hän on tutustunut pohjoismaiseen elinkeinoalueeseen.
 Opiskelija saavuttaa korkeakouluopiskelijoilta vaadittavan ruotsin kielen taidon. Oppiminen painottuu 2. vuosikurssin opintojaksoihin.
 
Viestintäosaaminen 
Liikunta-alalta valmistuneet työskentelevät oman alansa asiantuntijoina eri tehtävissä. Näihin tehtäviin liittyen viestintäopintojen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää viestintätaitojen merkityksen ammatillisessa toiminnassa ja oman ammattitaitonsa kehittämisessä.
Opiskelija pystyy toimimaan tarkoituksenmukaisesti ja taitavasti työelämän viestintä- ja vuorovaikutus-tilanteissa. Hän osaa ottaa huomioon vastaanottajan, tilanteen ja alan vaatimukset sekä viestiä jäsentyneesti, ymmärrettävästi ja vakuuttavasti. Hän osaa ja haluaa kehittää suomen kielen ja viestinnän taitojaan osana omaa ammattitaitoaan.
Hän pystyy arvioimaan omaa viestintäosaamistaan ja muodostamaan viestinnällisiä kehittämistavoitteita. Opiskelija hyödyntää viestintävälineitä tarkoituksenmukaisesti ja argumentoi vakuuttavasti. Opiskelija osaa ohjata ja vaikuttaa kielellä.
1. lukuvuonna opinnoissa painottuu korkeakouluopintoihin liittyvä tekstuaalinen osaaminen, opiskelun ja työelämän vuorovaikutus ja korkeakouluopiskelijan viestintäosaaminen.
2. lukuvuonna painottuu työelämän tekstuaalinen osaaminen, alan työelämän vuorovaikutustaito ja liikunnanohjaajan puheviestintä.
3. ja 4. lukuvuonna painottuu opinnäytetyön tekstuaalinen osaaminen ja asiantuntijana viestiminen
 
Liikunta-alan yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen
Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen toteutuu opetussuunnitelman läpäisevänä yrittäjämäisenä toimintana, työelämälähtöisiin projekteihin osallistumisena, toimintana hyvinvointiapteekissa sekä koulutusohjelman avainkumppanien kanssa tapahtuvana yhteistyönä. Oppiminen painottuu kolmannen lukuvuoden valinnaisiin ammattiopintoihin sekä neljännen lukuvuoden tapahtuman järjestämiseen.
Koulutuksen aikana opiskelija oppii tuntemaan liikunta-alan toimintaympäristössä vaikuttavan keskeisen lainsäädännön. Hän tiedostaa urheilun oikeudellistumiseen sekä kaupallistumiseen liittyvät keskeiset asiat ja ajankohtaiset ongelmat. Toimiessaan liikunta-alalla hän tuntee työoikeuden perusteet sekä yksilöä ja organisaatiota koskevat oikeudet ja  velvollisuudet.
Opiskelija tuntee yhdistystoiminnan juridiikan sekä järjestö- ja kokoustoiminnan perusteet. Hän perehtyy järjestöjen toimintaan Suomessa ja ymmärtää niiden merkityksen liikunnassa.
Opiskelija tietää taloushallinnon perusteet ja organisaation talousprosessin. Opiskelija kykenee arvioimaan yrityksen taloudellista ja toiminnallista tuloksellisuutta.  Opiskelija hallitsee asiakaslähtöisen myynnin ja markkinoinnin periaatteet ja kykenee markkinoimaan myös omaa osaamistaan.
Opiskelija ymmärtää liiketoiminnan suunnittelun ja strategisen suunnittelun periaatteet. Hän tutustuu liikunta-alan liiketoimintaan ja sen erityispiirteisiin.  Opiskelija osaa kehittää uusia liikeideoita ja laatia liiketoimintasuunnitelman omalla alallaan. Opiskelija tietää tuotteistamisprosessin organisaation palvelutuotannon perustana. Hän tuntee johtamisen periaatteet ja osaa suunnitella ja organisoida yrityksen palvelutoimintaa.
 
Kestävä kehitys
Kestävään kehitykseen sisältyviä osaamistavoitteita on sisällytetty eri lukuvuosien opintojaksojen osaamistavoitteisiin, kuten Johdatus liikunta-alan opintoihin, Seikkailukasvatus ja luontoliikuntamatkailu sekä valinnaiset ammattiopinnot. Lisäksi jokaiseen ammattitaitoa edistävään harjoitteluun sisältyy kestävään kehitykseen kohdistuva osaamistavoite, jonka pohjalta opiskelija laatii henkilökohtaiset tavoitteet.  Lisäksi opiskelijat toteuttavat kestävän kehityksen periaatteita toimiessaan erilaisissa liikunta-alan oppimisympäristöissä.
 
Osaamisen arviointi
Ammatillisen kasvun arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Osaamistavoitteet kertovat, minkälaista osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi.  Osaamistavoitteista johdetaan arviointikriteerit, joiden avulla osaaminen tunnistetaan. Osaamisen arviointi kertoo, miten hyvin asetetut osaamistavoitteet on saavutettu. Osaamisen arviointi toteutetaan prosessi- ja tuotosarviointina. Oppimisprosessin arvioinnissa keskeistä on opiskelijan oppimisen reflektointi ja sen ohjaaminen. Prosessiarviointi toteutetaan itse- ja vertaisarviointina laadullisesti valittujen arviointikohteiden ja kriteerien mukaisesti. Tuotosarviointi (essee, työkoe, tentti, harjoittelu) toteutetaan numeerisesti annettujen arviointikohteiden ja kriteerien mukaisesti. Arvioinnin perustana on jatkuva palaute.
Arviointi toteutetaan pääsääntöisesti asteikolla 0-5. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Opintosuoritusten arvioinnissa ja arvioinnin oikaisemisessa noudatetaan Rovaniemen ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä.  Kunkin opintojakson yhteydessä on määritelty arviointiasteikko ja osaamistavoitteisiin perustuvat arviointikriteerit. Opintojaksojen tarkempi arviointisuunnitelma esitellään kunkin opintojakson toteutussuunnitelmassa. Koulutusohjelma toteuttaa tutkintosäännössä kuvattua aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen prosessia (AHOT). 
  Laadunhallinta
Ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistuu määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Rovaniemen ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoima. 
RAMKin laatujärjestelmä on kuvattu laatukäsikirjassa. Koulutusohjelman laadunhallinta toteutetaan RAMKin laatukäsikirjassa kuvattujen menettelyiden mukaisesti.
Ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajan koulutuksen kehittymisen kannalta on tärkeä, että oman toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan jatkuvasti. Koulutuksen itsearviointi on osa koko korkeakouluyhteisön tai sen yksittäisen jäsenen oman toimintaansa, sen tavoitteisiin, toimintaedellytyksiin ja toiminnan tuloksellisuuteen kohdentamaa arviointia. Koulutuksen itsearviointi on siten osa laatujärjestelmää. Sen tavoitteena on oppiva ja itseohjautuva organisaatio ja yksilötasolla itseohjautuvuuden kehittyminen.
Palautetietoa koulutuksen itsearviointia ja kehittämistä varten kerätään opiskelijoiden ja opettajien yhteisistä arviointikeskusteluista, opiskelun aikana saatavista palautekyselyjen tuloksista ja opintojen jälkeen suoritetusta vaikuttavuuskyselystä.
OPINTOJEN RAKENNE JA TOTEUTUSTAPA Liikunnanohjaajakoulutuksen rakenne:
1) perus- ja ammattiopinnot 130 op
2) vapaasti valittavat opinnot 10 op
3) ammattitaitoa edistävä harjoittelu 50 op
4) opinnäytetyö 20 op, sisältää tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmäopinnot 
Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija alan tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle ammattikorkeakoululain 9.5.2003/351 8 §:ssä vaadittava kielitaito.
Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija alan ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovelluksiin sekä niiden tieteellisiin ja taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään alan asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen.
Ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.
Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on syventää ja täydentää opiskelijan ammatillista osaamista. Niillä opiskelija voi myös täydentää ja tukea ammattikorkeakoulututkintoa sekä laajentaa sen sisältöä oman kiinnostuksensa ja yksilöllisen mieltymyksensä mukaan. Yleisten vapaasti valittavien opintojen lisäksi muiden koulutusohjelmien ja muiden korkeakoulujen opintosuorituksia voidaan sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin.
 
 
 
SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOT / VALINNAISET OPINNOT  
Vaihtoehtoiset ammattiopinnot
Vaihtoehtoisia ammattipintoja ovat 3. lukuvuonna toteutettavat Hyvinvointivalmennus ja liikuntaterapia sekä