Terveydenhoitajakoulutus (päiväopiskelu) Kemi, Syksy 2015: K72T15S

Kuvaus

SUORITETTAVA TUTKINTOTERVEYDENHOITAJA (AMK)
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Terveydenhoitaja

NQF -taso
Suomen kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä ammattikorkeakoulututkinnot on sijoitettu tasolle 6 mikä tarkoittaa, että tutkinnon suorittanut:
Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi.
Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä.
Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.
Hakukriteerit
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai näitä vastaavat ulkomaiset opinnot. Opiskelijavalinnoissa noudatetaan valtakunnallisia sosiaali- ja terveysalan valintakoekriteereitä. Sosiaali- ja terveysalalle opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla myös aikaisempi opiskelupaikan peruutuspäätös, jos toisten henkilöiden terveyden tai turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät.
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettujen opintojen hyväksi lukemisen edellytyksenä on, että ne nivoutuvat osaksi tutkintoa siten, että tutkinnon tavoitteiden mukainen kokonaisvaltainen oppiminen toteutuu. Sama periaate koskee muulla tavoin hankittua osaamista. Hyväksi lukujen jälkeen suoritettavien opintojen laajuus määräytyy henkilökohtaisen opintosuunnitelman perusteella. HOPS:n laatimisessa noudatetaan opiskelijaksi otettaessa voimassa olleen opetussuunnitelman mukaista opintojen rakennetta ja vuosittain vaihtuvaa opintojaksotarjontaa. Opiskelija päivittää henkilökohtaista opintosuunnitelmaansa opintojen edetessä. HOPS:n hyväksyy koulutusohjelmavastaava.
Koulutusohjelman profiili
Kemin kampuksen terveydenhoitajakoulutuksessa opinnot etenevät ihmisen elämänkaaren mukaisesti. Opiskelija harjoittelee yleisiä työelämän valmiuksia ja terveydenhoitajakoulutuksen osaamistavoitteita avoimissa ja aidoissa oppimisympäristöissä yhdessä opettajien, työelämän asiantuntijoiden ja asiakkaiden kanssa. Osaamisalan Hyvinvointikeskus mahdollistaa moniammatillisen opiskelun Traning campissä, hyvinvointipysäkillä, simulaatioympäristöissä ja ONNI -autossa. Hyvinvointikeskuksessa terveydenhoitajaopiskelijat harjaantuvat moniammatilliseen yhteistyöhön yhdessä geronomi-, sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Opiskelijavoi ottaa opintoja myös englanninkielisestä sairaanhoitajakoulutuksesta.
Keskeiset oppimistulokset
Terveydenhoitajan tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä (op) ja kesto neljä vuotta. Terveydenhoitajatyön ammattiopintoja koulutuksessa on 60 op. Valmistuva terveydenhoitaja saa todistuksen terveydenhoitajan sekä sairaanhoitajan tutkinnoista ja hänet laillistetaan hakemuksesta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) toimesta sekä terveydenhoitajana että sairaanhoitajana. Koulutus täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston sairaanhoitajakoulutuksesta antamien direktiivien vaatimukset.
Terveydenhoitaja on hoitotyön ja erityisesti terveydenhoitajatyön, terveyden edistämisen ja kansanterveystyön asiantuntija. Valmistuvalla terveydenhoitajalla on vahvat kliiniset perustiedot ja -taidot, hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot ja osaaminen perustuu näyttöön. Terveydenhoitajatyön tietoperusta on hoitotieteessä ja muissa terveystieteissä ja sitä täydentävät muut tieteenalat. Terveydenhoitajatyön näkökulma on promotiivinen ja preventiivinen, jolla tarkoitetaan terveyden edellytyksiä tukevaa ja luovaa sekä sairauksia ennaltaehkäisevää toimintaa.
Terveydenhoitaja osaa ylläpitää yksilöiden, perheiden, työ- ja muiden yhteisöjen, väestön ja ympäristön terveyttä sekä osaa ehkäistä sairauksia. Hän osaa vahvistaa asiakkaiden voimavaroja, itsehoitoa ja kykyä elää terveellisesti. Terveydenhoitaja tekee työtään neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, avosairaanhoidon vastaanotoilla ja ikääntyneiden palveluissa sekä erilaisissa yhteisöissä, järjestöissä, koulutus- ja projektitehtävissä ja itsenäisenä yrittäjänä. Työ edellyttää kykyä ja rohkeutta puuttua varhain asiakkaan tilanteeseen elämänkulun eri vaiheissa. Terveydenhoitajan asiantuntijuudessa korostuu kriittinen ajattelu, itsenäinen päätöksenteko ja vastuullisuus.
Valmistuneiden työllistymistä kuvaava profiili
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyvät pääosin kuntien, yksityisen sektorin sekä järjestöjen asiantuntijatehtäviin, eniten hoito- ja hoivatehtäviin, ohjaus- ja kasvatustehtäviin, sekä johto- ja esimiestehtäviin. Työvoimatilanne sosiaali- ja terveysalalla on hyvä ja välitön työllistyminen valmistumisvaiheessa oli vuonna 2012 72,6 % (OPALA/KTAMK). Vuodesta 2009 työllistymisaste on ollut tasaisessa nousussa ja väestörakenteen muutoksen ja eläköitymisen seurauksena työllistyminen tulee edelleen nousemaan.
Jatko-opintokelpoisuus
Ammattikorkeakoulututkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden 3 vuoden työelämässä olon jälkeen jatkaa opintojaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla yliopistojen maisterikoulutuksiin tai vastaaviin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master -tason koulutusohjelmissa.





Arviointikriteerit ja menetelmät

Opiskelijan oppimista tuetaan ja ohjataan käyttäen kehittävää arviointia. Oppimistulokset arvioidaan suhteessa opintojen osaamistavoitteisiin, jotka ovat määriteltynä opintojakson toteutussuunnitelmassa. Opettaja voi tarvittaessa täsmentää vaatimuksia opintojen alkaessa.

Hyväksytyistä opinnoista annetaan arvosana kiitettävä (5) hyvä (4 ja 3) tai tyydyttävä (2 ja 1). Opintojakso voidaan poikkeustapauksissa arvioida asteikolla hyväksytty (HYV) /hylätty (0). Opintojakson suoritus on hylätty (0), mikäli opiskelija ei saavuta opintojakson läpäisylle asetettuja vähimmäistavoitteita

Tutkinnon myöntämisen edellytykset

Ammattikorkeakoulututkinnon saamisen edellytyksenä on, että opiskelija suorittaa opinto-oikeusaikanaan tutkintoonsa vaaditut opinnot henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. Sairaanhoitajan tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä.

Opiskelutapa

Hyvinvoinnin osaamisalalla huomioidaan mahdollisuus monialaisuuden hyödyntämiseen oppimistilanteissa ja uusissa oppimisympäristöissä. Opiskelumuotoina käytetään kontakti-, etä- ja itsenäistä opiskelua. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu on keskeinen osa oppimista. Se toteutuu työelämän harjoittelupaikoissa, työelämähankkeissa sekä oppilaitoksen hyvinvointipysäkillä, Onni hyvinvointiautossa ja SKY -oppimis- ja kehittämisympäristössä. Harjoittelua voi suorittaa myös kansainvälisessä vaihdossa.
Lapin AMKin strategian painoalatLapin ammattikorkeakoulun strategiset painoalat etäisyyksien hallinta, turvallisuusosaaminen, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen, arktinen yhteistyö ja pohjoinen raja-osaaminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys toteutuvat opetussuunnitelmassa juonteena ja niiden toteutuminen tarkentuu vuosittain laadittavissa toteutussuunnitelmissa.