Bachelor of Health Care, Nursing (full time day studies), Kemi, Autumn 2018: K72H18S

Descriptions

SUORITETTAVA TUTKINTO Sairaanhoitajakoulutus johtaa sairaanhoitaja (AMK) -tutkintoon.

Koulutus täyttää terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/55/EU ammattipätevyyden tunnustamiselle asettamat vaatimukset. Direktiivin mukaan yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksen pituuden tulee olla vähintään kolme vuotta ja sisältää vähintään 4600 tuntia (180 op) opetusta. Suomalainen sairaanhoitajakoulutus (210 op) sisältää lisäksi 30 op hoitotyön opintoja, joilla syvennetään ja laajennetaan osaamista työelämälähtöisesti alueen tarpeen ja ammattikorkeakoulun profiilin mukaisesti.          

Sairaanhoitaja toimii hoitotyön tehtävissä perusterveydenhuollossa, avohoitopalveluissa, erikoissairaanhoidossa, terveysalan yrityksissä tai potilas- ja kansalaisjärjestöissä, erilaisissa projekteissa sekä ulkomailla terveysalan tehtävissä. Koulutuksessa saadaan valmiuksia myös alan liiketoimintaosaamiseen ja yrittäjyyteen. Työtä kuvaavia nimikkeitä sairaanhoitajanimikkeen lisäksi voivat olla esimerkiksi vastaanottohoitaja, diabeteshoitaja ja kotisairaanhoitaja.
Sairaanhoitaja vastaa hoitotyön suunnittelusta ja päätöksenteosta ympärivuorokautisessa hoitotyössä. Työ on pääosin kolmivuorotyötä, jossa korostuu itsenäinen ja vastuullinen toiminta. Hoitotyön eettisinä lähtökohtina ovat potilasturvallisuus, ihmisarvon ja ihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioitus sekä oikeudenmukaisuus. Työn perusta on näyttöön perustuva hoitotyö, jossa korostuu konkreettinen potilaiden hoitaminen, auttaminen, tarpeista huolehtiminen, potilasohjaus, kuntoutus ja terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistäminen.

TUTKINNON RAKENNE
Opetussuunnitelma rakentuu lukukausien mukaisista opintojaksoista ja teemoista. Opintojaksojen osaamistavoitteet ja teemojen sisällöt kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuosi- ja lukukausiteemat kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.
Sairaanhoitajakoulutuksen rakenne:
1) perus- ja ammattiopinnot 115 op sisältäen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmät 5 op
2) vapaasti valittavat opinnot 5 op
3) ammattitaitoa edistävä harjoittelu 90 op, josta opinnäytetyö 15 op
Perus- ja ammattiopintojen tavoitteena on, että opit laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä sairaanhoitotyön asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä sekä saat edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Sairaanhoitajan koulutuksessa voit syventää osaamistasi jollakin hoitotyön alalla (30 op) viimeisen lukukauden aikana.
Opintojen tavoitteena on myös, että hallitset ammattikorkeakouluasetuksessa (1129/2014, 7§) vaadittavan kielitaidon, joka ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Kielitaitoa merkittäessä otetaan huomioon mitä valtioneuvoston asetuksessa (481/2003) 15§-19§:ssä säädetään. Englannin kieliopinnot on opetussuunnitelmassa integroitu kahteen opintojaksoon, joissa kielen oppimista arvioidaan. Ruotsin kieliopinnot toteutetaan yhteen opintojaksoon integroituna kokonaisuutena. Suomen kielen viestintäosaaminen kehittyy koko koulutuksen ajan ja sitä arvioidaan vuosittain eri opintojaksoissa (kompetenssimatriisi).
Ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää sinut ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu toteutuu sairaanhoitajan tutkinnossa 90 opintopisteen laajuisena, josta 15 op toteutuu työelämän toimeksiantamana opinnäytetyönä. Opinnäytetyön tavoitteena on, että kehität valmiuksiasi soveltaa tietoja ja taitoja ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Opinnäytetyön toteutuksessa sinulla on mahdollisuus monialaiseen ja koulutuksien väliseen yhteistyöhön. Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on syventää ja täydentää ammatillista osaamista. Vapaasti valittavia opintoja voi toteutua hankkeissa ja innovaatiotoiminnassa. Vapaasti valittaviin opintoihin voidaan sisällyttää muiden koulutuksien ja muiden korkeakoulujen opintosuorituksia.

AMMATILLISEN KASVUN POLKU - HANKITTAVA OSAAMINEN
Opetussuunnitelmissa on tehty opiskelijoiden oppimisprosessi näkyväksi ja kuvattu opiskelijoiden ammatillinen kasvu perehtyjästä kehittäjäksi vuositeemojen ja niistä johdettujen lukukausiteemojen avulla.
1. Vuositeema: Hoitotyöhön perehtyjä
Ensimmäisen vuoden aikana perehdyt ammatillisuuteen ja eettisyyteen hoitotyössä sekä turvalliseen terveyttä edistävään hoitotyöhön.
Lukukausiteema 1: Ammatillisuus ja eettisyys hoitotyössä
Perehdyt hoitotyön ammattiin ja sen osaamisperustaan ja eettisyyteen. Saavutat valmiuksia yhteisölliseen ja ongelmaperustaiseen oppimiseen aktiivisena toimijana. Saat valmiuksia ammatilliseen vuorovaikutukseen molemmilla kotimaisilla kielillä. Tunnet sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöjä ja osaat jäsentää hoitotyötä prosessin mukaisesti.
Lukukausiteema 2: Turvallinen hoitotyö
Perehdyt turvalliseen hoitotyöhön ja saat näkökulmia turvallisuuden eri osa-alueisiin. Saat valmiuksia toimia hoitotyön päätöksentekoprosessin mukaisesti. Perehdyt ohjaus- ja opetusmenetelmien käyttöön terveyttä edistävässä hoitotyössä. Sinulla on yleiset työelämätaidot ja valmiudet kehittää ammatti-identiteettiä koulutusammatin osaamis- ja vastuualueiden näkökulmasta myös englannin kielellä. Sinulla on oppimiskokemuksia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta.

2. Vuositeema: Hoitotyöhön harjaantuja
Toisen vuoden aikana harjaannut päätöksenteossa ja ohjauksessa kliinisessä hoitotyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä.
Lukukausiteema 3: Näyttöön perustuva kliininen hoitotyö
Harjaannut kliinisen hoitotyön päätöksenteossa näyttöön perustuen. Saat kokemusta yleisimpien sairauksien ennaltaehkäisystä, hoidosta ja ohjauksesta kliinisen hoitotyön osa-alueilla. Ymmärrät hoito- ja palveluketjut sekä potilaan ja sairaanhoitajan roolin niissä.
Lukukausiteema 4: Ohjaus ja opetus kliinisessä hoitotyössä
Saat valmiuksia toteuttaa ohjausta ja opetusta kliinisessä hoitotyössä. Osaat hyödyntää ammatillista yhteistyötä, vuorovaikutusta ja dialogia. Osaat reflektoida omia oppimiskokemuksiasi ja osaamistasi moniammatillisesta hoitotyöstä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä.

3. Vuositeema: Hoitotyön soveltaja
Kolmannen vuoden jälkeen osaat itsenäisesti soveltaa hoitotyöhön kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisua. Päätöksentekosi hoitotyössä perustuu näyttöön sekä hoitotyön laatuun ja potilasturvallisuuteen.
Lukukausiteema 5: Terveyttä edistävä vastaanottohoitotyö
Osaat soveltaa hoitotyön päätöksentekoprosessia eri-ikäisten vastaanottohoitotyössä. Osaat olla hoidollisesti läsnä, ohjata ja opettaa asiakkaita heidän terveyttään ja toimintakykyään edistäen. Osaat soveltaa hoitotyön osaamiseen itsenäisesti kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisua.
Lukukausiteema 6: Terveyden tukeminen ja toimintakyvyn edistäminen
Saat valmiuksia tukea eri-ikäisten terveyttä ja toimintakykyä. Osaat reflektoida ammatillista kehittymistä kriittisesti. Sinulla on ammattialan edellyttämiä johtamis- ja
työelämätaitoja, kansainvälistymisosaamista sekä valmiuksia yrittäjyyteen ja muutoksenhallintaan.

4. Vuositeema: Hoitotyön kehittäjä (EQF 6)
Saavutat yleiset työelämän ja sairaanhoitajakoulutuksen osaamisalueet. Osaat reflektoida ja kehittää ammatillista osaamistasi sairaanhoitajan työn ja urakehityksen näkökulmasta.
Lukukausiteema 7: Näyttöön perustuvan hoitotyön erityiskysymykset
Laajennat ja kehität osaamistasi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä. Päätöksentekosi hoitotyössä perustuu näyttöön sekä hoitotyön laatuun ja turvallisuuteen.

Sairaanhoitajakoulutuksen kompetenssit
Sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelman perustana toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamisalueet eli kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen. Kompetenssit jakautuvat kaikille koulutuksille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin (1-6) sekä valtakunnallisesti yhtenäisiin koulutuskohtaisiin kompetensseihin (6-14). Yhteiset kompetenssit ovat eri koulutuksille yleisiä työelämän osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys vaihtelevat eri ammateissa ja työtehtävissä. Yhteiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yhteisten kompetenssien arviointi toteutuu koulutuskohtaisten kompetenssien arvioinnin yhteydessä. Sairaanhoitajakoulutuksen alakohtaiset kompetenssit pohjautuvat Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus -hankkeen (2014) tuloksiin.
Osaamisalueet/kompetenssit
1. Oppimisen taidot
2. Työyhteisöosaaminen
3. Innovaatio-osaaminen
4. Kansainvälistymisosaaminen
5. Asiakaslähtöisyys
6. Hoitotyön eettisyys ja ammatillisuus (yhdistetty yhteinen kompetenssi "eettinen osaaminen ja vastuullisuus")
7. Johtaminen ja yrittäjyys
8. Kliininen hoitotyö
9. Näyttöön perustuva toiminta ja päätöksenteko
10. Ohjaus- ja opetusosaaminen
11. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
12. Sosiaali - ja terveydenhuollon toimintaympäristö
13. Sosiaali - ja terveyspalvelujen laatu ja turvallisuus

Opetussuunnitelmaan sisältyy läpileikkaavina osaamistavoitteina Lapin AMKin strategiset painopistealueet etäisyyksien hallinta, turvallisuusosaaminen, arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys. Muita läpileikkaavia osioita ovat kansainvälisyys, informaatiolukutaito ja digitalisaatio.
Kansainvälisyys toteutuu opetussuunnitelman läpäisevänä jatkumona vieraskielisen lähdemateriaalin hyödyntämisenä opetuksessa sekä kieliopintoina. Koulutuksissa toteutetaan 30 op opintoja englannin kielellä. Englanninkielistä opetusta toteuttavat myös kansainvälisessä asiantuntijavaihdossa Lapin AMKissa olevat yhteistyökumppaneiden opettajat. Lisäksi opiskelijat osallistuvat kansainväliseen vaihtoon ja myös erilaisiin kotikansainvälistymistä tukeviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä kansainvälisten opiskelijoiden tutorointiin. Kansainvälistymistavoitteiden saavuttamiseksi kotikansainvälistäminen on osa opintoja ja opiskelijalla on mahdollisuus vähintään kolmen kuukauden vaihto-opiskeluun ulkomailla.

OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTI
Lapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemyksenä on ongelmaperustainen oppiminen. Oppimisen tavoitteena on ammatillisen osaamisen kehittyminen opiskelijakeskeisten ja aktivoivien oppimis- ja ohjausmenetelmien avulla. Ammatillinen osaaminen syvenee myös ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja vahvistavien työelämäläheisten oppimis- ja kehittämisprojektien avulla. Oppiminen on yhteisöllistä, yhteistoiminnallista opiskelijoiden, opettajien ja työelämän aktiivista vuorovaikutusta ja osallistumista yhteisen tiedon rakentamiseen. Opiskelija on aktiivinen ja vastuullinen oman oppimisensa subjekti. Opettaja on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja.
Koulutuksen viralliset tavoitteet toimivat sinulle oppimista ohjaavina ja motivoivina suunnannäyttäjinä. Opetussuunnitelma toimii lähtökohtana henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmalle (HOPS), jonka laatimiseen saat ohjausta ryhmän opettajatuutorilta.
Oppiminen, tutkiminen ja kehittäminen tapahtuvat monipuolisissa oppimis- ja kehittämisympäristöissä, joita ovat mm. laboratoriot, virtuaaliympäristöt, kansainvälisten kumppaneiden tarjoamat ympäristöt, työelämä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet. Hyvinvointialojen kampuksen simulaatio- ja virtuaalioppimisympäristöt (mm. ENVI, SKY ja Biomekaniikan laboratorio) tarjoavat kansainvälisen tason oppimisympäristön. Terveysalan opiskelijoiden keskeiset oppimisympäristöt ovat Lapin eri kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköt sekä yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamat aidot työelämäympäristöt.Opintoihin liittyvät opinnäytetyöt tehdään osana työelämän kehittämistä. Sinulla on mahdollisuus valita opintoja eri koulutusohjelmienopetustarjonnasta, joka mahdollistaa luonnollisella tavalla monialaisen yhteistyön. Oppimista tukevina välineinä käytetään muun muassa Moodle-alustaa, sosiaalista mediaa, sähköpostia, videoneuvottelua ja videointia.
Työn opinnollistaminen on vaihtoehtoinen tapa opiskella. Siinä tutkinnossa edellytettävää osaamista hankitaan tekemällä työtä ja se palvelee työssä käyvän opiskelijan ammatillista kehittymistä ja tutkintoon valmistumista.

Kehittävä arviointi sisältää oppimisprosessin ja osaamisen tuotoksen arvioinnin. Oppimisprosessin arvioinnissa opintojakson tasolla keskeisiä työvälineitä ovat itsearviointi ja palaute. Arvioinnin perustana ovat kyseisen opintojakson osaamistavoitteet, jotka johdetaan koulutuksen kompetensseista. Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmissa oleviin opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin, joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2), hylätty (0) tai asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0).
Opiskelijoilta kerättävän palautteen avulla kehitetään koulutuksen laatua. Sinulla on opiskelijana vastuu antaa palautetta opintojaksojen toteutuksesta sekä koulutuksesta ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden vuosipalautteena sekä valmistumisvaiheessa tutkinnon haun yhteydessä.
Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS- opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Yhden opintopisteen työmäärä on noin 27 tuntia. Opintopistettä vastaava työmäärä arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittain tasaisesti 40 viikon aikana.
Hankittu osaaminen osaksi tutkintoa (HOT). Tutkintoa suorittaessasi sinulla on mahdollisuus ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiasi opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantyyppisillä opinnoilla. Saat ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella (932/2014, 37§9). Menettelystä käytetään nimitystä hyväksiluku.

Jatko-opintokelpoisuus. Ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle jatko-opintokelpoisuuden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen kolmen vuoden työelämässä olon jälkeen. Opintoja voit jatkaa myös hakeutumalla yliopistojen maisterikoulutuksiin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen sinun on mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master-tason koulutusohjelmissa.
Laadunhallinta. Koulutusohjelmien toiminnan laatu varmistetaan Lapin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän periaatteiden ja menettelytapojen mukaisesti. Yhtenäinen laatujärjestelmä tuottaa koulutuksen ja tutkintojen laatuun liittyvää tietoa, josta hyötyvät opiskelijat, henkilöstö, työnantajat ja muut sidosryhmät.