Fysioterapeuttikoulutus (päiväopinnot) Rovaniemi, syksy 2016: R75F16S

Kuvaus

SUORITETTAVA TUTKINTO Fysioterapeutti (AMK)
Fysioterapian koulutusohjelman opetussuunnitelma 2014-2018: Fysioterapia 210 op.

Fysioterapian koulutusohjelmassa opiskellaan fysioterapeutiksi (AMK). Ammattikorkeakoulun tutkinnon suorittanut fysioterapeutti on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, jonka koulutus täyttää terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamiselle asettamat vaatimukset. Koulutus kestää 3,5 vuotta ja sen laajuus on 210 opintopistettä. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu toteutuu fysioterapeutin tutkinnossa 80 opintopisteen laajuisena. Työelämälähtöinen opinnäytetyö on laajuudeltaan 15 op. Valmistuttuaan fysioterapeutti voi toimia eri-ikäisten ihmisten parissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, tutkimus- ja hoitolaitoksissa, kuntoutuslaitoksissa ja kylpylöissä, fysikaalisissa hoitolaitoksissa, työterveyshuollossa sekä itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä Suomessa ja kaikkialla EU-maissa. Fysioterapian koulutusohjelman opinnoista saa valmiudet toimia liikkumis- ja toimintakyvyn sekä lääkinnällisen kuntoutuksen asiantuntijana.

Fysioterapeutti (AMK) osaa arvioida, suunnitteella ja toteuttaa eri-ikäisten ja toimintakyvyltään erilaisten ihmisten toiminta- ja liikkumiskykyä tukevaa asiakaslähtöistä kuntoutusta. Hän osaa käyttää erilaisia fysioterapeuttisia menetelmiä, kuten toimintakykyä edistävää ohjausta ja neuvontaa, terapeuttista harjoittelua, manuaalista ja fysikaalista terapiaa sekä tarvittaessa tukea asiakaan toiminta- ja liikkumiskykyä apuvälineiden avulla. Opintojen aikana perehdytään myös yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen tapaan työskennellä sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta. Urheilufysioterapia on yksi Lapin ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutusohjelman painopistealueista. Opintojen aikana opiskelijalla on mahdollisuus saada laaja-alainen teoreettinen ja käytännön valmius toimia urheilufysioterapeuttina. Osa opinnoista suositellaan suoritettavaksi ulkomailla.

TUTKINNON YLEISKUVAUS JA TAVOITTEET
Lapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemys
Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän lähtökohdaksi laissa on määritelty työelämä ja sen kehittäminen sekä toisaalta tutkimus ja taiteelliset lähtökohdat (L932/2014). Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen sekä toiminnan työelämäläheisyys ja -lähtöisyys katsotaan Lapin ammattikorkeakoulussa (Lapin amk) edellytykseksi ammattiosaamisen kehittymiselle.

Lapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemys rakentuu ongelmaperustaisen oppimisen periaatteille. Ongelmaperustaisen oppimisen lähtökohtana ovat työelämässä kohdattavat ongelmat ja toiminnan keskiössä on oppiminen. Opiskelija on aktiivinen, vastuullinen oman oppimisensa subjekti. Opettaja puolestaan on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja. Oppiminen on yhteisöllistä, opiskelijoiden, opettajien ja työelämän sosiaalista vuorovaikutusta ja osallistumista yhteiseen tiedon rakentamiseen. Oppiminen on ammatillisten ongelmien tutkimista ja haasteellista työn tekemistä. Työelämä on kiinteä osa oppimisympäristöjä ja oppimisprosessia. Osaamisen arviointi on keskeinen osa oppimisprosessia.

Oppimisympäristöt
Oppiminen ja ammatillinen kasvu toteutuu monipuolisissa ja vaihtelevissa ympäristöissä, joita ovat mm. laboratoriot, virtuaaliympäristöt, kansainvälisten kumppaneiden tarjoamat ympäristöt, työelämä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet. Terveys- ja liikunta-alan koulutusohjelmissa käytettävät laboratoriot tarjoavat kansainvälisen tason oppimisympäristön. Terveysalan opiskelijoiden keskeiset oppimisympäristöt ovat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköt sekä yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamat aidot työelämäympäristöt. Harjoittelu toteutuu pääsääntöisesti Lapin eri kunnissa. Muina oppimisympäristöinä toimivat kansalliset ja kansainväliset, erityisesti pohjoisen alueen tutkimus- ja kehittämishankkeet, teoriaopinnot ja harjoittelu kansainvälisessä vaihdossa. Opintoihin liittyvät opinnäytetyöt ovat osana aluekehitystyötä ja ne toteutetaan työelämälähtöisesti. Opiskelijat voivat tehdä opinnäytetöitään myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeissa, joissa he voivat hyödyntää Lapin ammattikorkeakoulujen ja yliopiston tarjoamaa monialaista osaamista. Opiskelijoilla on mahdollisuus valita opintoja eri koulutusohjelmien opetustarjonnasta, joka mahdollistaa luonnollisella tavalla monialaisen yhteistyön.

Opintojen kuormittavuus
Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS- opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittain tasaisesti 40 viikon aikana. Yhden opintopisteen työmäärä on noin 27 h.

Osaaminen opetussuunnitelmassa
Lapin ammattikorkeakoulun (Lapin amk) opetussuunnitelmien peruselementteinä toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamisalueet, kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen. Kompetenssi kuvaa pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille koulutusohjelmille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin sekä koulutusohjelmakohtaisiin kompetensseihin, joissa on otettu huomioon Lapin ammattikorkeakoulun profiloituminen ja strategiset painopistealueet etäisyyksien hallinta, turvallisuusosaaminen, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen, arktinen yhteistyö ja pohjoinen raja-osaaminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys. Yleiset kompetenssit ovat eri koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä työelämän osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleisten kompetenssien kehittyminen tapahtuu pääsääntöisesti substanssiosaamisen oppimisen yhteydessä. Yleisten työelämävalmiuksien kehittymisessä erityisesti ongelmaperustaisella oppimisella ja oppimisympäristöihin liittyvillä valinnoilla on keskeinen merkitys. Yhteisten kompetenssien arviointi toteutuu koulutusohjelmakohtaisten kompetenssien arvioinnin yhteydessä.
Kaikille ammattikorkeakoulututkinnoille yhteiset ja koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit kuvataan opetussuunnitelman kompetenssimatriisissa. Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen kehittymisen perustan. Osaamiskokonaisuuksien valinta tapahtuu ensisijaisesti koulutusohjelmakohtaisen sisällöllisen ydinosaamisen ehdoilla.

Fysioterapeuttikoulutuksen kompetenssit ovat
- fysioterapeuttisen tutkimisen ja kliinisen päättelyn osaaminen
- fysioterapeuttinen opetus- ja ohjausosaaminen
- terapiaosaaminen
- yhteistyö- ja yhteiskuntaosaaminen
- hyvinvointi-teknologia osaaminen
- urheilufysioterapia- ja terveysliikuntaosaaminen

Kompetenssien oppiminen lukuvuosittain kuvataan kompetenssimatriisissa. Fysioterapiakoulutuksen sisällön laadintaa ovat ohjanneet kansalliset ja kansainväliset fysioterapian yhteisesti laaditut kompetenssit ja EU-direktiivit. Opetussuunnitelmissa on tehty opiskelijoiden oppimisprosessi näkyväksi ja kuvattu opiskelijoiden suunniteltu ammatillinen kasvu kohti tutkinnon kompetensseina määriteltyjä osaamistavoitteita vuositeemojen avulla.

1. Opintovuosi, Vuositeema: Fysioterapiaan perehtyjä
Opiskelija tiedostaa ja ymmärtää fysioterapian osaamis- ja oppimisperustan ja toimintaympäristöt aktiivisena oppijana. Ensimmäisen lukuvuoden aikana opiskelija on muodostanut näkemyksen fysioterapeutin ammatista ja työstä sekä sen edellyttämästä osaamisperustasta. Hän tuntee terveysalan toimintaympäristöjä, ja ymmärtää vastuunsa oman ammatillisen osaamisensa kehittämisessä. Hän on perehtynyt Lapin ammattikorkeakouluun ammatillisen kasvun oppimisyhteisönä ja on oppinut toimimaan sen aktiivisena jäsenenä ongelmaperustaisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Ensimmäisen lukuvuoden päättyessä opiskelijalla on valmius havainnoida ihmisen asentoa, liikkeitä ja liikkumista osana toimintakykyä. Lisäksi hänellä on valmius käyttää ohjaus- ja opetusmenetelmiä osana terapeuttisia vaikuttamisen keinoja.

2. Opintovuosi, Vuositeema: Fysioterapian harjaantuja
Opiskelija rakentaa omaa ammatti-identiteettiään ja kehittyy vastuullisena oppijana erilaisissa toimintaympäristöissä. Toisen lukuvuoden aikana opiskelija rakentaa omaa ammatti-identiteettiään ja harjaantuu ammatillisessa osaamisessaan. Lukuvuoden päättyessä hän osaa hyödyntää fysioterapian tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa ja toimintaperiaatteita oman ammatillisen toimintansa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Opiskelija kehittyy vastuullisena oppijana erilaisissa toimintaympäristöissä pyrkiessään edistämään yksilöiden ja ryhmien terveyttä ja toimintakykyä sekä huomioimaan eri elinjärjestelmien toimintahäiriöitä. Toisen lukuvuoden päättyessä opiskelija osaa hyödyntää fysioterapian näyttöön perustuvaa tietoa ja toimintaperiaatteita oman ammatillisen toimintansa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

3. Opintovuosi, Vuositeema: Fysioterapian soveltaja
Kolmannen lukuvuoden aikana opiskelija on kehittynyt oman oppimisensa ja ammatillisen kehittymisensä jatkuvana ja kriittisenä reflektoijana. Hän tunnistaa kliinisen päätöksenteon ja ongelmanratkaisun osana fysioterapiaprosessia, johtamista ja laadun varmistamista. Lisäksi hän kykenee perustelemaan toimintaansa ja tekemiään valintoja tarkoituksenmukaisesti. Kolmannen lukuvuoden päättyessä opiskelija osaa soveltaa tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa ja toimintatapoja suunnitellessaan, toteuttaessaan ja arvioidessaan eri-ikäisten ihmisten fysioterapiaa.

4. Opintovuosi, Vuositeema: Fysioterapian kehittäjä (NQF 6)
Opiskelija toimii itsenäisesti ja yhteistyössä tutkivana ja kehittävänä oppijana. Neljännen lukuvuoden aikana opiskelija on laajentanut ja kehittänyt ammatillista osaamistaan valitsemillaan fysioterapian erityisalueilla opinnäytteen ja työelämäharjoittelun avulla. Hänellä on ammattialansa edellyttämiä johtamis- ja työelämätaitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ja monialaiseen ammatilliseen toimintaan, tutkivaan ja kehittävään työotteeseen sekä yrittäjyyteen ja muutoksenhallintaan. Hän osaa kliiniseen päättelyyn perustuen suunnitella, toteuttaa ja arvioida fysioterapiaa monialaisissa ja monikulttuurisissa toimintaympäristöissä itsenäisesti ja yhdessä asiakkaan ja hänen viiteryhmiensä kanssa. Päättäessään koulutuksensa opiskelija on saavuttanut yleiset työelämän ja fysioterapeuttikoulutuksen osaamisalueet. Lisäksi hän ymmärtää laaja-alaisesti ammatillisen ja tieteellisen tiedon merkityksen osana jatkuvaa oppimista, asiantuntijuuteen kasvamista ja oman alansa kehittymistä.

Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmissa annetaan erityispaino yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamiselle, kansainvälisyysosaamiselle sekä kestävään kehitykseen liittyvälle osaamiselle. Niiden osa-alueiden toteutus tapahtuu läpileikkaavasti fysioterapian koulutusohjelman opetussuunnitelmassa.

Opetussuunnitelman erityiskysymyksiä
Yrittäjyys- ja liiketoimintaosaaminen toteutuu opetussuunnitelman läpäisevänä jatkumona yrittäjämäisenä toimintana, työelämälähtöisiin projekteihin osallistumisena ja kummiyritysten kanssa tapahtuvana yhteistyönä. Lisäksi opiskelijat tekevät opintojensa aikana liiketoimintasuunnitelman ja käyvät läpi tuotteistamisprosessin. Tavoitteena yrittäjyysopinnoilla on yrittäjämäisen asenteen kehittyminen.

Opiskelija voi valita yrittäjyysopinnoista kolme polkua. Polku 1 on perusura, jonka jokainen fysioterapiaopiskelija käy läpi opintojensa aikana (yrittäjämäinen asenne, sisäinen, ulkoinen yrittäjyys, tuotteistaminen ja liiketoimintasuunnitelma). Polku 2:n valitsevat oman alan yrittäjyyttä harkitsevat opiskelijat ja polku 3:n opiskelijat, joiden tarkoitus on aloittaa opintojen jälkeinen työura omassa yrityksessä. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus syventää yrittäjyyteen liittyvää osaamistaan valitsemalla yrittäjyysopintoja palvelualojen koulutustarjonnasta. Jokainen opiskelija tekee oman yrittäjyyden opiskelusuunnitelman.

Kansainvälisyys toteutuu opetussuunnitelman läpäisevänä jatkumona vieraskielisen lähdemateriaalin hyödyntämisenä, kieliopintoina sekä vieraskielisenä opetuksena / opiskeluna/ vieraskielisen opetuksen toteutuksena. Lisäksi opiskelijat voivat osallistua kansainväliseen vaihtoon ja heitä kannustetaan myös osallistumaan erilaisiin kotikansainvälistämistä tukeviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä kansainväliseen tuutoritoimintaan. Opiskelijat laativat opiskelujensa aikana portfolion, jossa he kuvaavat kansainvälisten opintojensa (30 opintopistettä) toteutumisen koulutuksen aikana.

Kestävä kehitys toteutuu opetussuunnitelman läpäisevänä jatkumona ongelmaperustaiseen oppimiseen pohjautuvana pedagogisena lähestymistapana, jossa korostuu muun muassa elämän läpäisevä oppiminen. Lisäksi opiskelijat toteuttavat kestävän kehityksen periaatteita toimiessaan erilaisissa työelämän oppimisympäristöissä asiakaslähtöisessä terapiatyössä.

Opiskelijan kannalta koulutuksen viralliset tavoitteet toimivat opiskeluun ohjaavina ja motivoivina suunnannäyttäjinä. Opetussuunnitelma luo lähtökodan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimiselle (hops) ja sen jatkuvalle evaluoinnille. Opiskelija laatii yhdessä tutoropettajan kanssa henkilökohtaisen opetussuunnitelman, joka pohjautuu opiskelijalähtöiseen opintojen suunnitteluun ja joustaviin ratkaisuihin.

Osaamisen arviointi
Ammatillisen kasvun arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Osaamistavoitteet kertovat, minkälaista osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamistavoitteista johdetaan arviointikriteerit, joiden avulla osaaminen tunnistetaan. Osaamisen arviointi kertoo, miten hyvin asetetut osaamistavoitteet on saavutettu. Ammatillisen kasvun arviointia tehdään monesta eri näkökulmasta tarkastelemalla toiminnallisen (operationaalisen), tiedollisen (kognitiivisen), yhteisöllisen (sosiaalisen) ja arvioivan (reflektiivisen) kyvykkyyden kehittymistä kohti EQF6-tasoa. Toiminnallinen kyvykkyys näkyy työtehtävien jäsentyneenä ja sujuvana hallintana. Tiedollinen kyvykkyys osoittaa teoreettisen tiedon hallintaa, asioiden ja prosessien välisten yhteyksien ymmärtämistä ja kokonaisuuksien hahmottamiskykyä. Yhteisöllinen kyvykkyys liittyy vuorovaikutusosaamiseen, taitoon toimia ryhmän jäsenenä ja johtajana. Arvioiva kyvykkyys kertoo omaan toimintaan liittyvästä oppimisen, arvioinnin ja kehittämisen taidosta sekä kyvystä kehittää ja vaikuttaa yhteiseen ja ympäristön toimintaan.

Arviointi toteutetaan pääsääntöisesti asteikolla 0-5. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Opintosuoritusten arvioinnissa ja arvioinnin oikaisemisessa noudatetaan Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä. Kunkin opintojakson yhteydessä on määritelty arviointiasteikko ja osaamistavoitteisiin perustuvat arviointikriteerit. Opintojaksojen tarkempi arviointisuunnitelma esitellään kunkin opintojakson toteutussuunnitelmassa. Koulutusohjelma toteuttaa tutkintosäännössä kuvattua aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen prosessia (HOT).

Laadunhallinta
Koulutusohjelmien toiminnan laatu varmistetaanLapin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän periaatteiden ja menettelytapojen mukaisesti. Yhtenäinen laatujärjestelmä tuottaa koulutuksen ja tutkintojen laatuun liittyvää tietoa, josta hyötyvät opiskelijat, henkilöstö, työnantajat ja muut sidosryhmät.

OPINTOJEN RAKENNE JA TOTEUTUSTAPA
Lapin ammattikorkeakoulunopetussuunnitelmat rakentuvat opintojaksoista ja teemoista. Fysioterapian koulutusohjelmassa ongelmaperustaisuus oppimisessa etenee teemakokonaisuuksista rakentuvina opintojaksoina, jotka on jaettu teemoihin. Opintojaksojen ja teemojen sisällöt perustuvat alan keskeiseen ammatilliseen ydinosaamiseen. Vuositeemat kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta ja kuvaavat opiskelijan kasvua aloittelijasta kohden korkeatasoista noviisiosaamista – työelämän asiantuntijaa ja kehittäjää.

Fysioterapeuttikoulutuksen (AMK) rakenne:
- Perusopinnot 10 op
- Ammattiopinnot 95 op
- Vapaasti valittavat opinnot 5 op
- Ammattitaitoa edistävä harjoittelu 80 op
- Opinnäytetyö 20 op, joka sisältää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan menetelmäopinnot

Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija alan tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle ammattikorkeakoululain 9.5.2003/351 8 §:ssä vaadittava kielitaito. Kieli ja viestintäopinnot toteutetaan integroiden kokokoulutuksen ajan opintoihin ja ne kuvataan opintojaksojen osaamistavoitteissa selkeästi.

Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija alan ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovelluksiin sekä niiden tieteellisiin ja taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään terveysalan asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen.

Ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä sekä näyttöön perustuvan tieteellisen tiedon tuottamisessa.

Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on syventää ja täydentää opiskelijan ammatillista osaamista. Niiden kautta opiskelija voi myös täydentää ja tukea ammattikorkeakoulututkintoa sekä laajentaa sen sisältöä oman kiinnostuksensa ja yksilöllisen mieltymyksensä mukaan. Yleisten vapaasti valittavien ja kampuskohtaisten opintojen lisäksi vapaasti valittaviin opintoihin voidaan sisällyttää muiden koulutusohjelmien ja muiden korkeakoulujen opintosuorituksia sekä työelämälähtöisiä projekti- ym. opintoja. Fysioterapian koulutusohjelmassa opiskelija voi syventää osaamistaan valitsemallaan fysioterapian alueella vapaasti valittavien, syventävän harjoittelun ja opinnäytetyön avulla.