Bachelor of Natural Resources, Agronomist (full time day studies), Rovaneimi, Autumn 2014: R601M14S

Descriptions

SUORITETTAVA TUTKINTO Agrologi (AMK) -tutkinto
Agrologi (AMK) -tutkintoon johtava maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma kuuluu luonnonvara-alaan. Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä. Opintojen suoritusaika on neljä vuotta.
TUTKINNON YLEISKUVAUS JA TAVOITTEETMaaseutuelinkeinojen asiantuntijaksi, kehittäjäksi ja yrittäjäksi Agrologikoulutuksessa painotetaan monialaista maaseutuyrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista, kykyä toimia pohjoisissa, vaativissa luonnonoloissa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opinnoissa korostuvat maa-, poro- ja metsätalouden ja luonnontuotealan tuotannollinen ja taloudellinen osaaminen, asiantuntija-, kehittäjä- ja yrittäjätaidot ja ylpeys omista lähtökohdista. Perustana ovat pohjoisen ekosysteemin osaaminen, luonnon monialainen kestävä käyttö, käytön ohjaaminen ja eri alojen yhteistyö ja pohjoiselle keskeisten eläintuotannon sekä viljellyn ja luonnonvaraisen kasvituotannon osaaminen.
Opinnot:
Tutkinto ja koulutus antavat valmiudet toimia itsenäisenä yrittäjänä, erilaisissa asiantuntija-, opetus- ja kehittämistehtävissä eri organisaatioissa sekä liike-elämässä. Perusopinnoissa ja pakollisissa ammattiopinnoissa korostuvat agrologin perusosaaminen ja identiteetti sekä yleiset työelämä- ja kansainvälistymisvalmiudet. Valinnaisilla ammattiopinnoilla, erikoistumisharjoittelulla, opinnäytetyöllä ja vapaavalintaisilla opinnoilla voi rakentaa omaa erityisosaamista.  Valinnaisten ammattiopintojen tarjonnassa ovat porotalous, luontoperustainen yritystoiminta (mm. luonnontuoteala, matkailu), maisemasuunnittelu ja visualisointi, alueiden käytön johtaminen ja luonnonvara-alan työnjohtoharjoittelu. Omaa suuntautumista tukevia ja syventäviä opintoja voi valita myös muilta RAMK:n koulutusaloilta ja muista korkeakouluista Suomesta ja ulkomailta. 
Oppiminen:
Oppiminen tapahtuu ongelmaperustaisesti hyödyntäen käytännön työtilanteita ja korostaen opiskelijoiden omaa tiedonhankintaa sekä kykyä soveltaa teoriatietoa käytäntöön. Harjoittelujaksot luovat ja vahvistavat tärkeitä työelämäyhteyksiä.  
Matemaattisten ja viestinnällisten taitojen oppiminen tapahtuu ammattiaineisiin liitettynä.
Opintojen rakenne Opetussuunnitelma rakentuu opintojaksoista ja teemoista. Niiden sisällöt kuvaavat luonnonvara-alan ja maaseutuelinkeinojen ydinosaamista. Vuositeemat kertovat opintojen etenemisen ammatillisen kasvun näkökulmasta.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvat:
1. Perus- ja ammattiopinnot
2. Vapaasti valittavat opinnot
3. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu
4. Opinnäytetyö
 
 
OPINTOJEN RAKENNE JA TOTEUTUSTAPAPerusopinnot Perusopinnot johdattavat opiskelijan oppimisen ja opiskelun taitoihin sekä antavat opiskelijalle yleiskuvan biotalouden, luonnonvara-alan ja maaseutuelinkeinojen asemasta ja merkityksestä työelämässä sekä yhteiskunnassa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.  vvvvvvvvvvvvvvvvN
Pakolliset ammattiopinnot Pakolliset ammattiopinnot rakentavat agrologi-identiteettiä ja perehdyttävät opiskelijaa erityisesti maaseutuelinkeinojen näkökulmasta  laaja-alaisesti biotalouden ja  luonnonvara-alan keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovelluksiin sekä niiden tieteellisiin perusteisiin. Tavoitteena on, että opiskelijalla on valmiuksia toimia itsenäisesti alansa asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistua oman työyhteisönsä, alansa ja yhteiskunnan kehittämiseen.
SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOT / VALINNAISET OPINNOTVaihtoehtoiset ammattiopinnot Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa ei ole varsinaisia suuntautumisvaihtoehtoja. Opiskelija suuntautuu oman urasuunnitelmansa ja omien oppimistavoitteidensa mukaisesti jollekin / joillekin luonnonvara-alan osa-alueille valitsemalla oman koulutusohjelman ja -alan tarjoamista vaihtoehtoisista ammattiopinnoista tai muiden kotimaan ja ulkomaisten korkeakoulujen tarjoamista opinnoista sopivia opintoja. Suuntautumista voi vahvistaa myös vapaasti valittavilla opinnoilla, opinnäytetyön aiheen valinnalla sekä harjoittelupaikkavalinnoilla. Vaihtoehtoisia ammattiopintoja suoritetaan 35 opintopistettä.
Vaihtoehtoisia luonnontuotealan opintoja tarjotaa 3 x 5 opintopistettä vuodessa (3) - 4 opintovuosien aikana.
Agrologiopiskelija voi suorittaa myös koko neljännen vuoden opinnot jossakin muussa koti- tai ulkomaisessa korkeakoulussa henkilökohtaisen opintosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.
Vapaasti valittavat opinnot Vapaasti valittavien opintojen tavoite on syventää ja täydentää opiskelijan ammatillista osaamista. Omasta korkeakoulusta tai muista korkeakouluista kotimaassa tai ulkomailla valitsemillan opinnoilla opiskelija voi laajentaa ja syventää omaa ammatillista suuntautumistaan.
Harjoittelu Harjoitteluissa opiskelija perehtyy ja harjaantuu työelämän sääntöihin ja biotalouden, luonnonvaratalouden ja maaseutuelinkeinojen keskeisiin työtehtäviin. Harjoittelussa opiskelija rakentaa työelämäyhteyksiä sekä vahvistaa opitun soveltamista käytännön töihin. Harjoittelupaikkojen valinnalla opiskelija voi tukea omia uratavoitteitaan ja opiskelun suuntaamista.
Opinnäytetyö Työelämälähtöisellä opinnäytetyöllä opiskelija vahvistaa biotalouden, luonnonvara-alan ja maaseutuelinkeinojen osaamista ja työelämän asiantuntija- ja kehittäjätaitoja. Opinnäytetyön aiheen valinnalla opiskelija voi tukea omaa ammatillista suuntautumistaan ja uratavoitteita. Opinnäytetyö on 20 opintopistettä, josta Tutkimustoiminnan perusteet (5 op ) suoritetaan kolmannen opintovuoden aikana ja Opinnäytetyö (15 op) neljännen opintovuoden aikana. 
Matemaattiset ja viestintätaidot Matemaattiset opinnot (matematiikka, kemia, fysiikka, tilastotiede, talousmatematiikka) yhteensä 10 opintopistettä opiskellaan ammattiaineiden yhteydessä, niihin liitettyinä.Todistukseen tulee erillinen maininta ja arvosana näistä opinnoista asteikolla hylätty-K5.  Matemaattisia opintoja on seuraavissa opintojaksoissa: Pohjoiset ekosysteemit (kemia ja fysiikka), Kestävä, pohjoinen kotieläintuotanto (kemia, fysiikka, matematiikka), Luonnonvaratiedon hankinta ja hallinta (matematiikka), Liiketoiminta ja yrittäminen (talousmatematiikka), Tutkimustoiminnan perusteet (tilastotiede)
Myös kieli- ja viestintätaidot (suomen kieli ja viestintä 5 op, englannin kieli 6 op, ruotsi 3 op) opiskellaan ammattiaineisiin liitettyinä. Todistukseen tulee erillinen maininta ja arvosana näistä opinnoista asteikolla hylätty-K5. Kieliopinnot antavat ammattikorkeakoululaissa (L 9.5.2003/351 § 8) vaadittavan kielitaidon). Kieliopintoja on seuraavissa opintojaksoissa: Johdatus luonnonvara-alalle (englannin kieli 2 op, suomen kieli ja viestintä 3 op), Pohjoiset ekosysteemit (suomen kieli ja viestintä 1 op), Kestävä pohjoinen eläintuotanto (englannin kieli 2 op), Kestävä pohjoinen kasvituotanto (englannin kieli 2 op), Liiketoiminta ja yrittäminen (suomen kieli ja viestintä 1 op, ruotsi 3 op).
Opiskelu ulkomailla ja vierakielinen opetus Työelämä arvostaa kansainvälisyyden näkymistä tutkinnossa. Opiskelijoita kannustetaan lähtemään vaihto-opiskelijoiksi, valitsemaan opintoja ulkomaisista korkeakouluista, hakeutumaan kansainväliseen harjoitteluvaihtoon sekä toimimaan kansainvälisten opiskelijoiden tutorina. Myös oma ala ja RAMK tarjoavat englanninkielisiä opintoja omille opiskelijoille ja ulkomailta tuleville vaihto-opiskelijoille.
Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa tarjotaan pakollisissa ammattiopinnoissa englannin kielellä 1. Poro- ja lammastuotannon erityispiirteet / Special features of reindeer and sheep farming (9 op/ects) ja 2. Special features of using Northern nature (5 op/ects), 3. Maaseudun kehittäminen ja neuvonta / Rural development and advisory (5 op/ects). Valinnaisissa ammattiopinnoissa tarjotaan englannin kielellä 1. Tuotekehitys, tuotteistaminen ja innovaatiot / Product development, productisation and innovations (5 op/ects), Luonto- ja maaseutumatkailu / Nature based tourism and rural tourism (5 op/ects) ja Alueiden käytön johtaminen /Landscape planning and management (10 op /ects).
Agrologiopiskelija voi suorittaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti koko neljännen vuoden opinnot ja niitä edeltävän erikoistumisharjoittelun myös ulkomailla.
Opiskelija kerää omaa kansainvälistymistään osoittavia opintoja tai toimintaa "kansainvälistymispassiinsa" vähintään 20 op. Nämä opinnot eivät ole erillisiä vaan sisältyvät muihin opintoihin.
 
 
Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS Agrologikoulutuksen viralliset tavoitteet ja opetussuunnitelma ohjaavat ja motivoivat opiskelijaa opinnoissa. Opetussuunnitelma (OPS) luo pohjan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimiselle. Jokainen opiskelija laatii yhdessä tutoropettajansa kanssa henkilökohtaisen opetussuunnitelman, jossa opintojen kulku suunnitellaan tarkemmin. HOPS:ssa huomioidaan opiskelijan aikaisemmin hankkima osaaminen (AHOT).
Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Ne kertovat, minkälaista osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamistavoitteista johdetaan arviointikriteerit, joiden avulla oppimistulokset tunnistetaan. Osaamisen arviointi kertoo, kuinka hyvin asetetut osaamistavoitteet on saavutettu.
Osaamisen arvioinnissa oppimista tarkastellaan monesta eri näkökulmasta: 1. toiminnallinen kyvykkyys, 2. tiedollinen kyvykkyys, 3. yhteisöllinen kyvykkyys, 4. arvioiva kyvykkyys.
Toiminnallinen kyvykkyys näkyy työtehtävien jäsentyneenä ja sujuvana hallintana. Tiedollinen kyvykkyys osoittaa teoreettisen tiedon hallintaa, asioiden ja prosessien välisten yhteyksien ymmärtämistä ja kokonaisuuksien hahmottamiskykyä. Yhteisöllinen kyvykkyys osoittaa taitoa toimia ryhmän jäsenenä ja johtajana sekä vuorovaikutusosaamista. Arvioiva (reflektoiva) kyvykkyys kertoo omaan toimintaan liittyvästä oppimisen, arvioinnin ja kehittämisen taidosta sekä kyvystä vaikuttaa yhteiseen ja ympäristön toimintaan.
Opintosuoritusten arvioinnissa ja arvioinnin oikaisemisessa noudatetaan Rovaniemen ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä. Arviointi toteutetaan asteikolla hyväksytty / hylätty tai hylätty-K5. Kunkin opintojakson yhteydessä on määritelty arviointiasteikko sekä arviointikriteerit. Opintojakson tarkempi arviointisuunnitelma esitellään kunkin opintojakson toteutussuunnitelmassa.
Rovaniemen ammattikorkeakoulun oppimisnäkemys Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän lähtökohdat lain (L351/2003) mukaan ovat työelämä, sen kehittäminen ja soveltava tutkimus. Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistämistä sekä toiminnan työelämälähtöisyyttä pidetään Rovaniemen ammattikorkeakoulussa (RAMK) ammattiosaamisen kehittymisen edellytyksenä.
RAMK:n oppimisnäkemys rakentuu ongelmaperustaisen oppimisen periaatteille. Ongelmaperustaisen oppimisen lähtökohtana ovat työelämästä nousevat ongelmat ja toiminnan keskiössä on oppiminen. Opiskelija on aktiivinen, vastuullinen oman oppimisensa kohde (subjekti). Opettaja on oppimisen asiantuntija, ohjaaja ja mahdollistaja. Oppiminen on yhteisöllistä; opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat ovat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen tiedon rakentamiseen. Oppiminen on ammatillisten ongelmien tutkimista, analysointia, johtopäätöksiä ja haasteellista työn tekemistä. Työelämä on oppimisympäristöjen ja oppimisprosessien kiinteä osa. Osaamisen arviointi on keskeinen osa oppimisprosessia.
Oppimisympäristöt Oppiminen tapahtuu monipuolisissa ja vaihtelevissa ympäristöissä; oppilaitoksen laboratoriot ja muut työtilat RAMK:n kampuksilla, virtuaaliympäristöt, yritykset ja julkishallinnon organisaatiot, kanainvälisten kumppaneiden tarjoamat ympäristöt sekä erilaiset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet.
Luonnonvara-alalla ja maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa oppimisjärjestelyissä huomioidaan pohjoisen luonnon ja luonnonkierron erityispiirteet. Oma yritystoiminta on mahdollinen opintojen rinnalla, kun se huomioidaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.
Opintojen kuormittavuus Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä lähtökohtana on ECTS-järjestelmä eli yleiseurooppalainen opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmä (European Credit Transfer and Accumalation System). Yksi opintovuosi tarkoittaa 1600 opiskelijan päätoimista opiskelutyötuntia. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittainmahdollisimman tasaisesti 40 työviikon aikana.
Osaamisen kuvaaminen opetussuunnitelmassa RAMK:n opetussuunnitelmat perustuvat työelämän osaamisvaatimuksista johdettuihin laajoihin osaamisalueisiin eli kompetensseihin. Osaamisalueet sisältävät osaamistavoitteita arviointikriteereineen. Kompetenssi kuvaa pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
RAMK:n opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille aloille yhteisiin, työelämän yhteisiä osaamisalueita koskeviin työelämäkompetensseihin sekä koulutusohjelmakohtaisiin kompetensseihin, joissa on otettu huomioon RAMK:n profiloituminen ja strategiset painopistealueet.
Yleisten kompetenssien erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri aloilla, ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Ne kehittyvät pääsääntöisesti muun oppimisen yhteydessä. Yleisten työelämävalmiuksien kehittymisessä ongelmaperustaisella oppimisella ja oppimisympäristöihin liittyvillä valinnoilla on merkitystä. Yleisiä kompetensseja ovat: oppimisen taidot, eettinen osaaminen, työyhteisöosaaminen, innovaatio-osaaminen ja kansainvälistymisosaaminen.
Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit ovat opiskelijan ammatillisen oppimisen perusta. Agrologin kompetensseja ovat: pohjoisen ekosysteemin osaaminen, biotalouden toimintaympäristön osaaminen, kestävän pohjoisen, eläintuotannon osaaminen, kestävän pohjoisen kasvituotannon osaaminen, luonnonvarojen kestävän monikäytön osaaminen, luonnonvaratiedon osaaminen ja maaseudun monialaisen liiketoiminnan osaaminen.
RAMK:n opetussuunnitelmissa annetaan erityistä painoa yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamiselle, kansainvälisyysosaamiselle sekä kestävään kehitykseen liittyvälle osaamiselle. Agrologit toimivat sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Toimintaympäristön muutosten vuoksi kansainvälisyydellä on molemmissa entistä suurempi merkitys. 
Laadunhallinta Laadunhallinta
Ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistuu määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Rovaniemen ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoima.  
RAMKin laatujärjestelmä on kuvattu laatukäsikirjassa.  Koulutusohjelman laadunhallinta toteutetaan RAMKin laatukäsikirjassa kuvattujen menettelyiden mukaisesti.